Moi
Lähdettiin tutkimaan alakerran lattiaa ja betonilaatta oli kostea ja siitä on nyt sitten purettu lattiat ja tasoite hiottu pois. Mitattiin yli 90% arvoja porareikämittauksella.
Kuinka paljon tuon betonilaatan suhteellinen kosteus pitäisi olla ennenkuin voi alkaa latomaan uutta tasoitetta ja lattiaa päälle? Porareikämittaukset on tehty ja suhteelinen kosteus 40mm syvältä on noin 75% ja 20mm syvältä 60-65%. Ei ole käytety kuivaimia tai lämmittimiä, vaan reilu viikon päivät ollut kämppä tyhjillään.
Onko tässä nyt kuinka isona riskinä lähteä lätkimään tasoitetta tähän päälle? Syvempänä luultavasti vielä kosteampaa niin mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa jos kosteus tasaantuu vai pääseekö hengittämään tarpeeksi tuplexin kanssa?.
Vanha rakenne oli betonin päällä tasoite -> höyrynsulkumuovi -> pahvi -> parketti -> askeläänieristesolumuovi -> laminaatti.
Uusi tulisi olemaan betoni -> tasoite -> tuplex -> parketti
Onko kokemuksia vastaavasta?
Mitä siellä betonilaatan alla on? Eriste vai alustäyttö?
Tämä on tiedettävä ennekuin voi järkevästi jatkaa…
Käsittääkseni siellä on alustäyttö, eikä eristettä. Talo tehty -99.
Naapureilla ei ole ongelmaa, pintakosteusmittareilla käyty alakerrat läpi, niillä betonin päällä tasoite->höyrynsulkumuovi->pahvi->parketti
Pakko siellä on olla eriste mutta alustäyttö voi olla “tihkua” ja siksi laatta kostea,
Mikä pakko se on? Onhan se tyhmyys tiivistynyt ennenkin! Jos siellä eristeenä eiku “eristeenä” onkin pakkausmateriaalia, niin kyllä se kosteus nousee, mutta jos siellä olisi kunnon eristettä, niin tilanne olisi parempi.
Jos nyt puhutaan lattiana maanvaraisesta laatasta niin käsittääkseni sen alla pitäisi olla eriste ja eristeen alla sitten kapillaarivapaata sepeliä. Ikävä kyllä vanhemmissa taloissa noista on saatettu poiketa, ainakin vielä 1980-luvulla sisätäyttöihin mätettiin monesti jotain uimarantahiekkaa kun ajateltiin että sen avulla lattia kantaa hyvin. Siinä sitten ei ymmärretty kapillaarisen vedennousun aiheuttamaa ongelmaa enkä ole varma ymmärtävätkö kaikki ihmiset sitä nykyäänkään, no onneksi rakennesuunnittelijat ymmärtävät ja edellyttävät sitä sepeliä sinne alapohjaan.
Sitten on toinen juttu se alapohjassa (betonilaatan kylmällä puolella) oleva eriste: Sekin on syytä olla ettei lattia ole kylmä ja ettei lattialaattaan ala kondensoida kosteutta, mutta kaikki ihmiset eivät ymmärrä tätä vieläkään. Olen itse kuullut kun sellainen 70+, aikanaan rakennuksillakin työskennellyt mies (mutta tälle nimenomaisella työmaalla yksinomaan talkoolainen) ehdotti ihan kirkkain silmin että hormin alle suunniteltu XPS eristys jätettäisiin pois ja kovasti asiastaan varmana vakuutteli ettei talonpohjasta nousisi kylmää. Selvyyden vuoksi kerrottakoon ettei kaverilla ole minkäänsortin rakennusalan koulutusta vaan hän on ollut rakennuksilla kirvesmieshommissa vähän kuin itseoppineena (ja teki muuten todella siistiä jälkeä listoituksessa, maalaamisessa, tasoitehommissa, paneloinnissa, monessa muussakin asiassa). Onneksi rakennuttaja ei antanut periksi vaan vaati XPS:n sinne pohjaan vaikka vanhempi herra ei ymmärtänytkään syytä. Kerron tämän ihan siksi ettei ole ollenkaan mahdotonta että joku on voinut fuskata noissa eristyksissä.
Monesti on sanottu että ongelman korjaaminen pitäisi aloittaa vian aiheuttajasta. Onko varmaa ettei mikään vesiputki vuoda, salaoja tai sadevesiputki ole ummessa, tai onko sadevesisuppilossa tai sadevesikaivossa tukkeumaa, miten pihankaadot pois talosta päin? Nostan nämä ajatukset esille ihan siksi että jos asutte vaikkapa paritalossa jossa teillä on ongelmaa, naapurillanne ei niin kyllä siihen silloin varmaan vaikuttaa joku muukin kuin pelkkä lattiarakenne (se lienee paritalossa likipitäen identtinen).
Rakennusfysiikassa on ollut tiedossa käsite, että maaperän kosteus on 98 - 100% RH.
Kosteus tasaantuu myös kapilaarikatkokerrokseen diffuusiolla ja kosteus voi olla jopa 98% RH.
(Kapilaarisen kosteuden arvo on yli 98% RH).
Kosteus tasaantuu maanvastaiseen eristämättömään betonilaattaan kapilaarikerroksesta
diffuusiolla ja saavuttaa aikojen kuluessa melkein saman kosteusarvon kuin kapillaarikatokerroksessa
oleva RH kosteus.
Jos esim laatan yläpuolelle asennetaan avosoluinen eriste, min. villa tai puukuitu tasaantuu kosteus
betonilaatasta eristekerrokseen. Kaikkein pahin tilanne on silloin betonilaatan ja eristeen rajakohdassa,
joka yleensä aina homehtuu! Homeelle riittää elämiseen kosteus yli 75% RH. Jos lattian päällysrakenteen alle
asennetaan höyrysulku on silloin eristekerros “paketissa”, joka tasaa betonilaatan kosteuden eristekerrokseen ja
rakenteesta tulee takuuvarma mikrobipesäke.
Vanhoissa taloissa joissa ponttilautalattian päälle on asennettu muovimatto on tilanne sama kuin höyrysulun asennus.
Tämä asia on hyvä kaikkien tietää, mutta etenkin korjaussuunnittelijoiden tämä on tiedettävä.
Hiljattain tutkin erään talon lattiaa jota oli korjattu jo kolmas kerta, mutta ei onnistunut…??
Mitä me opimme tästä? Emme mitään!
Tutkimuksissa on todettu muoveja betonilaatan ja perusmaan välissä, mutta betonilaatan kosteuteen niillä
ei juuri ole ollut merkittävää vaikutusta. Laatat märkiä…
Muovit ovat yleensä olleet repaleisia ja reikiä täynnä…
Yleisohjeena sanoisin, että lattiarakenteisiin ei pidä sijoittaa muoveja. Kosteus on saatava “kuriin” muilla
konsteilla.
Betonitohtori kirjoitti:
"Yleisohjeena sanoisin, että lattiarakenteisiin ei pidä sijoittaa muoveja. Kosteus on saatava “kuriin” muilla
konsteilla. "
Kerro tosiaan meille tyhmemmille miten maanvarainen betonilattia pitää eristää jos muovia ei saa käyttää?
Kosteussulku pitää olla itse eristeessä eikä erillistä muovia, joten pakkausmateriaali ei käy eristeeksi, paitsi niille jotka tavoittelevat halpaa tekohetkellä sekä sekundaa ja sutta pitemmällä tähtäimellä. Sitä tulee, mitä tekee.
Tässä maassa on luultavasti satoja, ellei tuhansia pientaloja joissa tuollainen rakennusmuovi laitettiin aikanaan lattian alle ennen betonilattian valamista. En ole varma kuuluiko se jopa jossain vaiheessa ihan rakennesuunnitelmiin mutta yleinen tapa se joka tapauksessa oli. Täyttöinä oli noissa tapauksissa jonkinlaista hiekkaa, käytännössä sitä mitä sattui lähimmältä soramontulta löytymään. Ja alapohjan eriste saattoi jopa puuttuakin. Olen itsekin ollut joskus (talkoolaisena) purkamassa 1980-luvulla valettua betonilattiaa, ei sen alta mitään eristeitä löytynyt mutta muovi kyllä (jollaisena oli käytetty apulantasäkkejä) ja hiekkaa. Jos en ihan väärin muista niin tuossa pohjassa oli jonkinlainen kaksoislaattatyyppinen betonivalu, mitä lie sielläkin on tavoiteltu?
Ennen oli ennen ja nyt on nyt ja myös varsinaisia eristeitä, mutta korvikkeet ovat nykyisin vielä valitettavan yleistä. Se perustuu pihiyteen, joka on kallein vahtoehto varsinkin rakentamisessa. Sitä saa, mitä tekee.
Kaksoislaatta on myös huono ratkaisu, jota tehdään, vaikka se ei ole halpa.
Tuulettuva alapohja perustuu taas luuloon, siis puhtaaseen luuloon, hyvästä ratkaisusta. Se tehdään lähes aina väärin.
Kun teet tai hankit uutta, korjaat tai hankit vanhaa, niin tutki ja hutki ensin ja taas sama uudestaan, tee sitten vasta päätös mitä teet, jolloin teet sen vakaasta harkinnasta. Ei ole mitään katumista, kun se on tarkkaan harkittu eikä kenekään muun syy.
Tutkiminen ei ole ainoastaan pelkästään kohteen penkomista, vaan kyselyä ja perehtymistä etukäteen.
Kun olet tenyt päätöksen, niin se on sinun päätöksesi.
Älä lähde taisteluun, koska kukaan ei ole pakottanut sinua tekemään päätöstä.
Piilovirheitä ei ole, sillä ne on sellaisia virheitä, jotka ei ole tiedossa, jolloin on tiedostetava ja otettava huomioon, että niitä virheitä mahdollisesti on. Ne mahdolliset virheet otat huomioon etukäteen, jolloin menettelet etukäteen miten sitten menettelet eli nuohan minä huomioin etukäteen, että virheitä on ja se on sitten siinä.
Mitä vanhempi talo, lato tai jokin muu, niin sitä tarkemmin on perehdyttävä.
Selvät petokset ovat sitten toinen juttu.