Maanvaraisen laatan kosteus

80-luvun okt jossa maanvarainen laatta, styroksi, pintalaatta, parketti. Poraukset osoittavat maanvaraisen laatan tummuneen ja mittari näyttää kosteutta. Alajuoksut täysin terveet. Asunnossa ei mitään hajuja tai muita merkkejä kosteudesta kuin sokeritoukat. Koneellinen ilmanvaihto, sekä tulo että poisto. Vielä ei ole selvää mistä kosteus on tullut mutta esitän pari kysymystä olettaen että se on kapillaarisesti johtunutta maakosteutta.

1. Jos tämä johtuu salaojien/sadevesijärjestelmien tukkeutumisesta ja vesi on johtunut talon alle niiden takia, niin voiko tilanteen "pelastaa" uusimalla täysin vain sadevesijärjestelmät vai onko lattiat pakko piikata auki ja kuivattaa?

2. Mitä vaikuttaa jos sadevesijärjestelmien korjaamisen lisäksi asennan sähköllä toimivan mukavuuslattialämmityksen? (edelleen ei lattian piikkausta) Lähteekö paikat kuivumaan vai onko se todellinen emämunaus ja lämpö+kosteus saa aikaan homeen muhimisen otolliset olosuhteet?

3. Jos koko asunnon lattiat pitää piikata auki, niin voiko asunnossa asua samaan aikaan? Eli jos ulkopuolinen tekee työn, niin onko tapana tehdä haluttaessa ensin vaikka toinen puoli asunnosta ja sitten toinen?

Jos ei olekaan maakosteutta, vaan esim. putkivuoto, niin olisi kyllä ainakin pieni helpotus kun vakuutusyhtiö osallistuisi korvauksiin. Asiaa selvitellessä…

Lattian rakenteesta senverran että suattaapi olla joku sorakerroskin jossain välissä. Se nyt ei kysymykseen/vastauksiin kai kumminkaa vaikuta.

Mitä kosteuslukemia betonilaatasta saatiin? Tämä on aika oleellinen tieto, ennenkuin jatketaan…

En nyt ihan tarkkaan osaa vastata mikä asteikko mittarissa oli jolla mitattiin mutta lukemat olivat 85-90 luokkaa kosteimmissa paikoissa. Olisikohan ollut joku suhteellisen kosteudenmittaus johon huomioidaan vielä ilman lämpötila. Lt mittauspaikassa oli n.16-18. Raportissa ei noita lukuja tulla edes esittämään (en ole vielä saanut käsiini) vaan asteikko on maallikon kielelle käännetty asteikolla “kuiva, hieman kostea, kostea jne…”. Mittaajan mukaan menee “kostean” puolelle mutta ei mitenkään ui vedessä.

Mitattiinko kosteus betonin pinnasta vai porattiinko betoniin reiät, josta mittaus suoritettiin?

Porattiin reikä parketista, pintalaatasta ja eristeestä läpi niin että vastaan tuli se pohjalaatta. Mittaaja ei kyllä tehnyt pohjalaattaan sen kummempia reikiä mitä terä tietty vähän pinnasta saattaa nirhasta.

Aika hyvä kysymys muuten. Olisi tietty varmaan kannattanut porata sitä pohjalaattaakin niin olisi selvinnyt onko kosteutta pintaa syvemmällä…

Siis, rakenne ylhäältä päin lukien…

- parketti
- betonilaatta
- eriste, (styrox)
- betonilaattaa
- alusta, sora, hiekaa yms…

Jos rakenne on näin niin suhteellinen kosteus on mitattu pohjalaatan päältä. Pohjalaatan kosteus on sama kuin alusmaan suhteellinen kosteus. Pohjamaan ilmatilan suhteellinen kosteus voi olla jopa 100% RH. Jos tuo 85-90 % on suhteellista kosteutta on tilanne täysin normaali. Ei tarvitse välttämättä tehdä yhstikäs mitään.

Lisäys, en huomannut kysmyksen kommenttia…
"alajuoksut täysin terveet".
Onko niin, että väliseinien alajuoksut ovat alimmaisen betonilaatan päällä.
Jos on, niin silloin kysessä riskirakenne. Vaikka alajuoksu näyttää päältäpäin hyvältä, voi alajuoksun alapinta olla homeessa tai sitten väliseinien verhoilujen alaosat, jos ne ulottuvat lattiapinnan alapuolelle.

Kyllä, rakenne on tuollainen. Lisänä parketin alla näyttäisi olevan höyrysulkumuovi joka on seinien viereltä listojen alla raollaan.

En ole aivan varma väliseinien alajuoksuista. Ulkoseinien on porattu ja terveeksi todettu sekä yhdestä kohtaa auki revitty. Väliseinien rakennetta koitin katsella ja irrotin 3sta seinän "päädystä" koristelaudan irti. Ei ainakaan sen takaa mennyt mitään pintalaatan läpi. Muutenkin seurasin vähän seinänviertä ja paristakin listanraosta näin että ainakin joitakin seiniä on tehty pintalaatalle (kantava/ei, en tiedä).

Näkyi myös että huoneiden välisissä pintalaatoissa on korkeuseroja ja joissakin paikoissa halkeamia jotka myötäilevät näkyviltä osin seiniä. Onko pintalaatat yleensä tehty huone kerrallaan vai viittaako että olisi joskus avattu ja tehty uusiksi?

Rakennuspiirustuksessa poikkileikkauksessa on piirretty vahvin seinä niin että seinän alaosa menisi pintalaatan läpi ja päättyisi välittömästi kun eristekerros alkaa, joten on vähän ristiriitaista tietoa tämä.

Lisätty: En oikein ymmärrä että tuollainen kosteus olisi mielestäsi "normaalia". Yleensä täälläkin on mainittu max RH 70% olevan normaali.

“En oikein ymmärrä että tuollainen kosteus olisi mielestäsi “normaalia”. Yleensä täälläkin on mainittu max RH 70% olevan normaali.”



Se kosteus (70%RH) on pintalaatasta mitattuna, - syvyys 40% laatan paksuudesta.

Pintalaatan kosteus on ok. Nämä parkettien alustamuovit tasaavat rakenteiden kosteuksia ja ovat siinä mielessä riskejä.

Kuten aiemmin sanoin maata vasten oleva betonilaatta tasaantuu alusmaan kosteuden mukaan. Se on yleensä yli 90% RH. Jos sen laatan päällä on puurakenteita on homehtumisriski olemassa.

Rakenteista pitää ottaa rakennenäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Ne kertovat misssä tilassa rakenteet ovat.

"Jos rakenne on näin niin suhteellinen kosteus on mitattu pohjalaatan päältä. Pohjalaatan kosteus on sama kuin alusmaan suhteellinen kosteus. Pohjamaan ilmatilan suhteellinen kosteus voi olla jopa 100% RH. Jos tuo 85-90 % on suhteellista kosteutta on tilanne täysin normaali. Ei tarvitse välttämättä tehdä yhstikäs mitään. "

Jos/kun on tuolla tavalla, niin oli normaali tai ei, niin rakenne on täyttä sutta ja sekundaa. Tu tilannehan syntyy/on syntynyt virheellisellä rakenteella, joss ratkaisevassa asemassa on väärä ja liian ohut eriste. Tuossa tilanteessa olisin hyvin huolestunut.

Kun saatte “kuntoilijalta” tuollaisen arvion, niin niin silloin jotakin on pielessä joko rakenne tai “kuntoilija” tai molemmat,jolloin on syytä vaihtaa jompikumpi tai molemmat.