Maanvastaiselle laatalle puukorotettu (tuulettuvaksi aikanaan suunnitteltu) lattia puretaan, mutta mitä tilalle? 200mm betonilaatan alla on EPS-levy, päällä huopa, ilmatila n.100mm, koolaukset lasivilloineen muoveineen…tullut käyttöikänsä päähän (myös kasvustoa). Väliseiniä ei lähde laatan päältä.
Mikä rakenne maanvastaisen laatan päälle, kaksoislaatta vai puukorotettu? Mikäli kaksoislaatta niin eristeeksi EPS vai XPS? Onko EPSillä vaara vettyä pintalaatan valussa? Ja vastaavasti tekeekö XPS liian tiiviin rakenteen laattojen väliin?
Onko syytä miettiä tuulettuvia ratkaisuja vai toimiiko tässä EPS/XPS-eriste & betoni riittävänä höyrysulkuna ja alempi laatta kuivuu sivusuunnassa sen mitä maasta alla olevan ESPn läpi laattaa pitkin nousee?
Kohteeseen suunniteltu asennettavaksi sähköinen lattialämmitys.
Mitä huomioitavaa pinnoitemateriaalia valittaessa?
Laita eristeeksi XPS tai SPU, vaahdota ja teipaa ylimmän eristekerroksen saumat. Päälle voit valaa betonilattian tai koolata puu- tai levylattian. Jos päädyt SPU-eristeeseen niin betonia vasten ei saa olla alumiinipintaa.
Ei kannattane antaa neuvoja uuden rakentamiselle kunnes vanhan rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta on selvitetty.
Täälllä jollakin on tapana paiskata ohjeet asiasta kuin asiasta, kun ei ole kunnon tietoa myöskään lähtökohdista. Sillä tavalla sitä sutta syntyy. No tietenkin susista syntyy niitä uusia susia.
Noniiin kiitos vaan kommenteista.
Lähtökohdista; 70-luvun hirsimökin reunavahvistetula betonilaatalla ym. puukoolatulla rakenteella. Laatta ei ole poraustestien perusteella märkä (RH 73,2). Eristetila muovitettu sekä ala että yläpuolelta (yläpuoli jätetty teippaamatta). Tilassa pyörinyt myös elukoita mellastamassa, joten alapuolen muovit eivät ole enää myöskään tiiviitä. Rakennusaikaiset sokkelin muottilaudat jätetty sisäpuolelle. Aikanaan ajateltu tuulettuvaksi joten tuuletusaukkoja ympäri sokkelia. Alalaudoitukset tummentuneet ja mikrobeja löytyi sekä laudoilla että eristeissä. Sadevedet ohjataan pois päin nykyisellään tehokkaammin kuin aiemmin ja salaojat löytyy.
Millä rakenteella & materiaaleilla korjaamaan?
Kuvaa ei valitettavasti löydy, mutta alapohjan rakenne on seuraava
- ponttilauta 28 mm
- muovi (limitetty, ei teipattu/tiivistetty)
- 2–3 x pahvitettu mineraalivilla + puurunko 150 mm
- muovi
- alalaudoitus 22 mm
- ilmatila 100–120 mm (betonilaatan ja sokkelin yläpinnan välinen tila)
- huopa
- betonilaatta (porauskohdassa 200 mm)
- EPS-eriste
- sora
Mineraalivillaeristetilassa eristeet ovat erityisesti nurkkakohdassa tallaantuneet/silppuuntuneet elukoiden toimesta. Eristeet myös paikoittain tummentuneet. Kuten mainitsin, myös mikrobeja todettiin materiaaleissa.
Korjaatkaa nyt viisammat jos olen väärässä, mutta kaksoislaattarakenne sopisi tähän tarkoitukseen. Tuleeko näin alemman ja ylemmän laatan väliin asennettavan eristeen (EPS, XPS, SPU?) lisäksi alempaa laattaa vasten olla vielä jotain kosteutta estämässä vai onko mahdollisen vesihöyryn nousun läpäistävä koko rakenne (joka asettaisi vaatimuksen käytettävälle eristeelle ja pinnoitteelle)? Kohteeseen tulee lattialämmitys, millainen vaikutus tällä on eriste-,betonimateriaaliin ja kerrosten paksuuteen?
Kiitos.
Aikanaan suunniteltu ilmeisesti tuulettuvaksi eli ympäri sokkelin (n.1,5-2m välein) löytyy 9 kpl ø50-80mm tuuletusaukkoa
Virheellinen rakenne. Pelkkä betoni ulkoilmaa vasten on ns kylmäsilta,
joka johtaa lämpöä rakenteesta rajusti ulos.
Umpisolueriste betonin ulkopuolelle ja levy pintaan.
Ulkoseinien ja sokkeleiden ulkoilmaa vasten olevia osia ei pidä lämpöeristää sisäpuolelta.
Jos haluat jotain kättä pitempää rakenteen suhteen, ota rakennesuunnittelija mukaan.
Valtettavasti se ei ole noin helppoa, sillä vastassa on usein(min) noita copy-pasteilijoita eli rahat pois ja menoksi, joten siinä sitä ollaan. Tuossa remppaajan tapauksessa ja ajatuksin on valittava se vähiten huono ratkaisu. Siihen löytyy sellainenkin, mutta leikkauskuva olemassaolevasta rakenteesta on tiedettävä.
Onpahan omintakeinen rakenne, joka on kaukana edes siedettävästä ratkaisusta. Jos remppaaja haluaa suunnitlelmansa siedettävästi viedä loppuun asti, niin ratkaisu on hyvin omintakeinen ja taiteellinen tai sitten hyvin sähkösyöppö. Suunnittelija ei ole ollut edes kirvesmies, vaan kirves ja mies, samoin tekijä. Olen surullinen.Otan osaa.
Tuolta metsästa tempaistu hammaslääkärikin sanoisi, että hampaasi olisi paikattava, joten minä totean samoin, enkä lähde sen kummennin paikkaamaan, kun et istu tuolissani.
No nyt sitten mennään spesiaalidetskuihin, joita ei voi antaa muuten kuin paikanpäällä
pohtien. vanhan betonisokkelin kosteus on yksi niistä joka on ratkaiseva tekijä. Sen verran voin
avat, että täysin kosteusvarmaa rakennetta tästä ei saa…
TI-mieskin…
Laita ehdotuksia kehiin.
Laittaisin esimerkin hyvin toimivaksi osoittautuneesta ratkaisusta mutta “kasikasi” kääntää kuitenkin ongelman “viemäreihin ja tuomareihin”? 
Sinä taas saatat piirrellä “teoreettisia käppyröitä” jotka sinänsä OK joissain tilanteissa mutta eivät välttämättä kaikissa?
On toteutettu monta kertaa ja hyvin on toiminut vuosia. Toinen tapa on tietenkin päästää kosteus haihtumaan rakenteen läpi, mutta silloin pitää olla varma että vanhassa rakenteessa ei ole haitallisia pöpöjä ja siksi suositan yleensä tiivistä korjausta.