Laminaattilattian asennuksessa laitetaan muovikalvo yleensä betonilaatan ja laminaatin väliin. Minulle tuli kuitenkin asennettavaksi lattia, jossa on seuraava rakenne: sora+tyrox 100+betoni 70+tyrox 50+muovikalvo+betoni lämmitysputkineen 70. Seuraavaksi pitäisi laittaa laminaatti. Koska muovi on jo ylemmän betonilaatan alla, niin uutta muovia laminaatin alle ei tarvinne laittaa? Kahdella muovituksella saattaa tulla vaikea kosteuspaikka muovien väliin? Mikäli sinulla on perusteltua tietoa asiasta laita vastaus. Laminaattina on Egger-efp megafloor M2.
Omassa asunnossa ei ole muovia lattiapinnan alla (rakenne salaojasora, 150mm styrox ja betoni 100mm lämmitysputkineen). Betonilattian päälle laitoin Laittianallen. Rakenteeltaan tämä on pahvi, jonka alapuolella on eräänlaiset silikoni juovat. Ilma kulkee betonilattian ja parketin välissä ja tuulettuu. En itse laittaisi muovia, koska rakenteesta kosteus ei pääse pois jos sitä siellä jostain syystä olisi.
Ompas omituinen lattiarakaenne…
Mitenkähän se alin betoni kuivuu siellä…?
Jos toi on tehty vaan sen takia että minimoidaan lattialämmityksen hukka niin se on kyllä ollut sulaa hulluutta…
Eikä sinne lattiaan mitään muoveja tarvi laittaa. 30 cm kapillaari soraa ja 150 - 200mm styroksia tai 150 mm suulakepuristettua levyä tai sitten 75mm "lohjaselliä" niinkuin itse laitoin. Tosin sitä on siellä kyllä 100mm ja yli. VAstaa 200mm styroksia.
huh huh mitä juttuja
Kerroppas nyt parkettimies missä viiraa.Yleensähän parkettiliikkeet vaativat esim lautaparketin alle muovin, joka ei ole kosteusteknisesti hyvä juttu!!
Jatkan, kun kerran aloitin!
Alin betonikeros on ollut paikoillaan katon alla jo puoli vuotta ja tilat lämpimänä lähes saman ajan. Ei kaiketi sieltä enää tule kosteusmurheita. Seinät on rakenneltu hiljalleen kuntoon “sisätöinä”. Pintabetoni on valettu n. 4 kuukautta sitten. Joten, hyviä neuvoja? Onko niitä tarjolla?
Rakenteeltaan tuo tuntuu ainakin 80-luvulla käytettyä rakennetta, jossa oli raakavalu ja sen päälle styroxilla eristetty pintavalu. Kun siellä on jo muovi ja pintavalu on kuiva, niin en laittaisi muovia vaan yllämaitun LattiaNallen. Ohjeiden mukaan se tuulettaa laminaatin ja laatan välin.
Oman talon lattiarakenne (n. 100mm) oli kuiva eli pinnoitettavissa 7 kuukauden kuluttua eli aika pitkään kesti. Se mitattiin laatan keskelle poratusta reijästä, joka oli ilmatiivisti suljettu. Pintamittari ilmoitti kosteuden sopivaksi 3 kuukauden kuluttua eli eroa oli sellaiset 4 kuukautta.
“Oman talon lattiarakenne (n. 100mm) oli kuiva eli pinnoitettavissa 7 kuukauden kuluttua eli aika pitkään kesti.”
Nänhän se on, jotku vaan vielä viljellee näitä sentti/viikko juttuja.
Tämän tarina mullekkin kerrottiin, mutta sitten vain tuli mieleen että 11 kuutiossa lattiamassaa on aika paljon vettä. Lisäksi kun pinta kuivaa niin sillä kosteudella on aika pitkä matka kulkea sieltä keskeltä laattaa pintaan… se näyttää vievän sen 7 kuukautta.
Voi kun joku kertoisi sen isoilla kirjaimilla kaikille rakentajille, niin ne kalliit parketit olisi suoria eikä kohollaan jokaisen laudan kohdalla
Meillä on kuivunut jo 10 kk ja 11 kk taitaa mennä ennen kun saadaan parkettia ja osaan laminaatti lattiaan. Luulis riittävän 10 - 12 cm kakulle.
Ei näyttänyt se kotikonsti- testikään mitään eli muovin pala lattialle ja kaastisäkki päälle.
"Nänhän se on, jotku vaan vielä viljellee näitä sentti/viikko juttuja."
"Meillä on kuivunut jo 10 kk ja 11 kk taitaa mennä ennen kun saadaan parkettia ja osaan laminaatti lattiaan. Luulis riittävän 10 - 12 cm kakulle."
Näin muuttuu muailma: Ennen oli ennen ja nyt on nyt! Eli sentti/kk. Siirtykää siis nykyaikaan! Rakentamisessa ei kannata nukkua sitä Ruususen unta (en tarkoita tietenkään sitä Sannia vai pitääkö tuo kuivumisaikakin hovissa muuttaa).
Reunavahvitetussa laatassa on ns. raakavalu sen päällä eriste ja lattiavalu, ei ole 80-lukua vaan tätä päivää. Mitään muoveja tosin ei ole.
Nykyajan lattiabetonissa on hyvin vähän vettä, kenikaaleilla se juoksutetaan, tai yleensä, kait sitä vedellä jatkettuna saa tai jos ite myllää pihalla talkoilla. Silloin se ottaa kuivua varmana sen 1cm/kk. Noi kemialliset massat on sen 1cm/ viikko karkeesti ja vika sentti 2 viikkoa.
Muistan kun 15 sitten olin tekemässä lattioita. Aamulla kun levitettiin niin myöhään illalla pääs hiertämään ja liippaamaan, oli vettä pinnassa siinä välissä oikein silmällä kateltavaks. Nyt lattiamiehet pitävät ruokatunnin levityksen jälkeen ja sit hierto ja liippaus, koko ok talon homma ohi 6 tunnissa.
Summana jos lattian valmistaja sen muovin käskee sinne laittamaan niin miks se sit pitäis jättää pois. Eihän kukaan jätä aluskatettakaan pois, eihän sen katon pitäis vuotaa…
Betonitohtori voi kans omat näkemyksensä laittaa…
"Summana jos lattian valmistaja sen muovin käskee sinne laittamaan niin miks se sit pitäis jättää pois. Eihän kukaan jätä aluskatettakaan pois, eihän sen katon pitäis vuotaa.."
Tuo "summaus" ei ole kerrassaan miltään aikakaudelta!
Haista sää Monta paska. Asut muuten varmaan jossain helsingin slummi kerrostalossa ja tv ohjelmien perusteella kommentoit kaikkea kuraa täällä. Laita sää sitä uretaania sinne muovimattos alle ja varo myrkyllisiä painekyllästettyjä puita. Oot tainnu niitä nuotiossa poltella ja haistellu sitä höyryä vähän liikaa. Sää oot ihan sekasi.
Betonilattioiden kuivumisesta on puhuttu paljon ennenkin, mutta ei ruveta sitä enemmälti selittämään vaan keskitytään siihen muoviin parketin alla.
Kaikilla parkettien ja laminaattien valmistajilla on omat kosteusarvonsa, joka pitää alustalla olla. Jos nämä arvot ovat kohdallaan niin mitään muoveja ei tarvita. Tietenkin mittaukset pitää olla oikein suoritettuja ja oikeista syvyyksistä. Minulle on tullut sellainen kuva, että vain parkettivalmistajat varmentavat muovilla kosteuden nousun parkettiin, ei muuta. Jos tiivis muovi laitetaan betonin päälle loppuu sen kuivuminen hyvin radikaalisti ja voi kestää useita vuosia ennekuin se kuivuu tai ei jossain tapauksissa kuivu ollenkaan, mutta se toiseen kertaan…
Jaha jirrah! Mitenkähän tuo tunkiosi liittyy aiheeseen. Sitä ei missään tapauksessa kannata pöyhiä enempää haisemaan muuten kuin, että ne sanomasi ja tietosi ovat juuri tuolla tasolla. Toivottavasti palstalaiset ymmärtävät, että se on tunkio, joka haisee. Oletko pessyt muuten hampaitasi koskaan?
Betonitohtorin kanssa samaa mieltä eli muovi aika tehokkaasi estää lattian lopullisen kuivumisen. Onko betonitohtorilla arviota kuinka kauan kestää kunnes 100mm vahva laatta on lopullisesti kuiva ts. lähellä sisäilman kosteutta? Viisi vuotta?
Ei sitä pysty määrittämään, koska reunaehtoja tapauksille on kymmeniä. Sehän oleellisesti riippuu rakenteista, betonimassan vesisiällöstä, lämpöeristeistä yms, yms…
Esim reunvahvistettu laatta (OK-talo, rivari), jossa on hieman lämpöeristäminen sokkliosassa epäonnistunut ja talvella reuna-alueet jäähtyy, äjähtää lattian reuna-alueen muovit homeeseen muutamassa kuukaudessa…? Näitä on pilvin pimein tämän tyyppisissä rakenteissa. Jos muovi jätetään pois pääsee kuivumista tapahtumaan "parketin läpi" ja homeongelmat pienenee, mutta parkettiin voi tulla vaurioita, joita tehdas ei korvaa, koska muovi puuttuu…
Kuten huomataan tapauksia on kymmeniä, mitää yleistä ohjetta ei voi antaa…
Hienoja (ja vähemmän hienojakin) kannanottoja on tullut. Onko johtopäätökseni oikea. Mittaan kosteuden asianmukaisesti ja jätän muovin pois laminaatin alta? “Betonitohtori” näyttää ottavan homman tosissaan, niin minäkin, sillä joudun vastaamaan ko. homman oikeellisuudesta. Perustele vastauksesi…kiitos!
pintamaeriaalien kanssa pikkuikuisuuden touhunneena perustelen tuon muoviasian sinulle. kun laitat lattiaasi pinnoitteen (Laminaatti tai parketti) sinne laitetaan se muovikalvo siitä syystä että betonin mahdollisesti luovuttama kosteus ei viottaisi pinnoitettasi pysyvästi. materiaalit on tehty tasaisia kosteusoloja silmällä pitäen ja jos betoni lattiaasi jää tippaakaan kosteuutta yli valmistajien rajaarvojen (edes vahingossa) aihetaa se seuraavaa: pinnoite otta vastaan nousevan kosteuden alakautta ja koska laminaatissa on niin sanottu vastaviilu pohjassa (muovipinnoite) sen ainoa luovutus tapa on keskilattialla saumojen kohta. siitä seuraa se että vaikka nyky tuotteet ovat järjestäen kosteussuojattuja, niiden heikkolenkki on runkomateriaalin pitkäaikainen altistaminen kosteudelle. seurauksella että alta tuleva kosteus turvottaa pitkällä aika välillä runkomateiaalin hitaasti mutta peruuttamattomasti ja kun turvotus on lopulta ehtinyt pintaan asti ja saumat rupeavat nostamaan reunoja ylös on liian myöhäistä tehdä asialle mitään. Samoin toimii liimakerros parkettirakenteen välissä se pakottaa tiiviinä myös kosteuden poistumaan saumojen kohdalta ja koska parketin runkomateriaali usein on kuusta tai muuta edullista materiaalia, toisin kuin pinta viilu se elää eri tavalla kosteuden kanssa ja pahimmillaan reunimmaiset parkettilaudan pintaviilut irtoavat runkomateriaalista liimauksestaan. Niin helppoa on pilata pintamateriaalisi niin ettei mikään takuu korvaa sitä. kannattaa siis harkita asiaa vielä. betoni lattiaa kannattaa siis kuivatella vaikka tavoite arvo onkin saavutettu, mahdollisimman pitkään ja muutenkin lattian laitto kannattaa järjestää lähes viimeisten hommien joukkoon. Kun se höyrynsulkukalvo sinne asetetaan sen on tarkoitus jäädä reunoiltaan auki, sitä EI saa teipata kiinni seiniin vaan ainostaan muovin saumat teipataan lattian alueelta.jääneelle kosteudelle on annettava mahdollisuus haihtua reunojen kautta.se on sen oikea asennus tapa ja tällöin ei tehdä “pulloa” lattiaan. se kuinka hitaasti se loppu kosteus lattiasta haihtuu ei enää ole rajaarvon jälkeen ongelma rakenteelisesti. aikaa on.
mieti myös sellaista vaihtoehtoa että jos rakenteesi saakin sitä kosteutta jostain ulkopuolisesta lähteestä joskus myöhemmin kalvo suojaa pinnoitettasi myös silloin. noin 80% laminaatti rekalmaatioista johtuu materiaalin saamasta kosteudesta ja niistä tapauksista taas 80% johtuu juuri tuon muovikalvon puuuttumisesta tai väärästä asennuksesta, valitettavasti. joten pienestä ongelmasta ei ole kyse, paljonko sinä olet valmis sijoittamaan uuteen materiaaliin vastalaittamasi tilalle?
Jätä muovikalvo reunoilta auki ja rakenne toimii mutta nukut paremmin.