Missä vaiheessa kannattaa pistää kosteudenpoistaja päälle? Talo kappaletavaratalo, jossa vesikatto tehtynä, lattiat valettu heinäkuussa, tuulensuojat sekä ikkunat ja ovet paikallaan. Villoja ei ole vielä asennettu. Kannattaako jo laittaa lämmöt ja kosteudenpoistaja päälle vai asennanko ainakin uloimman villan ensin? Villoina barocin 175 (ulompi) + 50 sisempi.
Lisäyksenä… Ajatus oli että asentaisimme ulommaisen 175 villan ja sitten laittaisimme lämmöt pöhisemään ja aloitaisimme kosteuden poiston. Lähtisikö rungossa oleva kosteus pois vaikka villa olisikin vai jäisikö sinne?
Jos nyt laitetaan lämmöt pöhisemään ja aloitetaan kosteuden poisto, niin eikö se periaatteessa vedä tuulensuojan läpi ulkoa kosteutta?
Tuota saanko kysyä tyhmän kysymyksen? Miks villoja ei laitettu jo hyvissäajoin kesällä paikalleen? valuuko runkopuut vettä tai ovat muuten litimärkiä?
Kohta alkaa jo kiirus olla! Ulkoilma(sisäilma nyt jo samaa?) on jo tosi kosteeta eli valu ei kuiva ellei talossa ole lämmöt päällä ja ilmanvaihto kunnossa! Nyt vaan villat hopihopi seiniin ja sitten vaan kattoon höyrynsulkua ja koolaukset päälle ja sitten seiniin samat hommat. Sitte nakkelet 100mm-palavillat yläpohjaan kattotuolien alapaarteiden väliin ja puhaltimet+kosteudenpoistajat huutamaan hoosiannaa ja joutuin sinne ettei önnömönniäinen ala ellää siellä sisällä! Lisäks voit laittaa kanavapuhaltimen huutamaan tuuletusikkunasta ulospäin parin metrin torvella varusteltuna ja korvausilmaa voit annostella toisen ikkunan raosta tarpeen mukaan…
Hyvä olis hommata viisarimittari, mikä näyttää huoneilman kosteuden tilaa niin pääset tavoittelemaan sitä alle 60% arvoo 
Puutavarahan on jo tullessaan asennuskuivaa ja vaikka asennusvaiheessa oliskin hieman kastunut niin on jo varmasti riittävän kuivaa villotukseen kun heinäkuusta asti saanu levätä suojattuna, ellei nyt ns oma hölmöily ole kostuttanu puutavaraa jo uusiks!
Tuo tuulensuojan asennus ennen villotusta on vähä koulukuntahommaa mutta riimaa jos tekkee niin hyvä olis asentaa se villa tolppien väliin ilman levyä niin saa huoliteltua molemmiltapuolin tavarat kunnolla tasasesti tolppien kylkiä vasten… Nyt kun levy on jo paikallaa, pitää se villa käytännössä painaa reunoja myöten kunnolla pohjaan levyä vasten sisältäpäin ja sitten keplotella se jotenki tolppien otsapintojen tasaan takas. Muuten sulla jää melkoset ilmataskut jokaisen villan takapintaan reuna-alueille. Suorakulma rimanpätkä yms. on oivia apureita tuohon hommaan. Rimalla voi koitaa hakata villan pintaa jolloin se peruuttaa takas paikalleen ja suorakulmalla/viivaimella veitsellä yms voit vedellä ja hieman taivutella villan ja tolpan välistä samalla vierestä kädellä taputellen niin taas peruuttaa paikalleen. Tyyli kyllä löytyy…
LOPUKS vielä: ELÄ IHMEESSÄ LÄMMITÄ ILMAN HÖYRYNSULKUJA villat paikallaan, sillon peli on menetetty homeettoman talon suhteen… Mitätpä luulet tapahtuvan kun villat on paikallaan ja hs-muovi ei ja lämmintä pusket sisälle? Kostuskohan se villa hiukkasen?
Kysyjälle…
Mihin kohtaan seinässä on suunniteltu höyrysulku, (muovi)?
Villoja tulee 125+50 pystyyn. Sitten tulisi muovi ja 50 vaakarunko johon 50 villaa vaakaan. Jäi viestistä pois tuo viimenen villa.
Miksi höyrysulkua voi asentaa heti pintaverhouksen alle.
Tässä on se ollut suunnittelialla mielessä, ettei puhkota sitö esim taulua asennettaessa verhoukseen.
Mitenkä homma toimii talvirakentamisessa?
Ei kovin hyvin enneku valu on kuiva ja sisäilmankosteus tarpeeks alhanen! Jättäsin nuo muovin sisäpuoliset villotukset suosiolla myöhemmälle ajalle kunnes on sisäilman kostesurosentti alle 55… Nuillahan ei tässätapauksessa ole mikään kiire vielä kun lämmityksen alotusta nuo eivät estä!
Mistä sait RH- arvon 55%?
Käytännöstä, eli talvikohteessa tuota ylemmät arvot aiheutti hs-muovissa kondenssia kun sisäpuolinen villa oli paikallaan ja kun mentiin alle tuon niin ongelma poistu…
Havaitsitko ongelman käytännön kohteessa?
sitähän tuossa koitin sanoa että omin silmin olen nähnyt tilanteen kondenssin kanssa ja ilman samassa kohteessa talviakaan. Tuo "ilmiö" kulki tasan tarkkaan käsikädessä ilmankosteuden kanssa… Villoitukset oli ok kun tottakai ensimmäisenä niiden asennusta epäiltiin! ongelma poistui ja ei tullut enää takasin kun ilmankosteus laskettiin tarpeeks alas ja valu saatiin kunnolla kuivaks. Sen jälkeen ei enää kondenssia ilmennyt kun pahimmat paikat jäi melko pitkäks aikaa tarkkailuun ts. ei levytetty ja sisäpuolista villaa aina sillontällön käytettiin auki, jotta nähtiin ettei enää kastu paikat!
Varoittavatko talotehtaat tästä ongelmasta talvirakentamisessa?
Empä usko että varottavat! Tuossakin kohteessa paikalliset talotehtaan pamput kävi ihmettelemässä useaan otteeseen että missä mättää… Voihan se olla että että omille pystytysporukoille info kulkee, mutta tuskin kiinnostaa omatoimirakentajat jotka jatkaa esim lämmitysvalmiusvaiheesta itse etiäpäin…
Urakoitsijoilla on useimmin kunnolliset kosteudenpoistomenetelmät käytössä ja tietoo käyttää niitä kun laskun maksaa asiakas useimmiten niistäkin niin voihan se olla että ko.ongelma ei niin laajamittainen nuissa piireissä olekkaan…
Sinällään tuo kondenssi-ilmiö on hiukan jännittävä kun kyllähän se vuoden aikana voipi sisäilman kosteus useastikkin nousta yli tuon mitä aiemmin kerroin. Sitä en osaa sanoa vaatiiko taakseen viileämmän seinärakenteen eli talven pakkaset ja muutenki monta asiaa kohdalleen yhtäaikaa että vesihöyryä/tippoja alkaa muodostuun… Meinaan tällä sitä että onko mahdollista että kondenssia olis sopivissa oloissa sisäpinnoiltaan valmiissa asumiskäytössä olevassa tönössä, jossa on nykyisin hyvin yleinen ko. 2-kerrosrakenne… Varsinki jos sattuu asujaks pihimpi ns väärät säästökeinot omaava porukka eli ilmanvaihtoo pois ja kosteempaa ulkoilmaa ikkunasta tilalle jne jolloin sisäilma on kosteempaa kun mitä on suunniteltu eli asumistottumuksilla tehdään hometalo?
Onkohan tämä niitä seinärakenteita jotka myöhemmin todetaan ns. riskirakenteiks
Kyllä se on määritelty riskirakenteeksi em. kosteuden ylittävissä olosuhteissa…
Tarkennetaampa hieman: Riskirakenne talvirakentamisessa jos on kosteus yli 55% vai kaikissa olosuhteissa talon valmistumisen jälkeenkin jos kosteus nousee yli tuon arvon?
No se riippuu paljon monesta reunaehdosta, mutta olen laskelleut asioita näin…
Jos talon sisällä nousee suhteellinen kosteus yli 60 - 65% RH on olemassa suuri riski, että kondenssia höyrysulun sisäpintaan muodostuu. Kondenssi riippuu paljon sisäverhouksen tiiveydestä, maalista, levystä yms…
Pahin paikka on pystyrunkotolpan kohta. Siinä voi olla hyvinkin voimakas kondenssi jos pintaverhoilu "vuotaa".
Toinen paikka on märkätilojen kohta. Jos ne rajautuvat ulkoseiniin on höyrysulku poistettava niiden kohdalta, tai sitten ne on erotettava ulkoseinistä ja tausta tuuletettava sisäilmaan…
Että silleen aluksi…
Tiedä sitten, lukeeko näitä keskusteluja enää juuri kukaan, mutta ettei aiheutuisi hysteerisiä reaktioita tästä “riskirakenteesta” haluan huomauttaa: Ongelma on todellinen talvirakentamisessa kun pakkasilla tehdään merkittävästi betonivaluja, muurauksia, tasoitustöitä yms paljon sisätiloihin kosteutta haihduttavia sisätöitä. Samalla rakennusta pyritään lämmittämään voimakkaasti kuivumisen edistämiseksi, muttei tuuleteta riittävässä suhteessa haihtumiseen.
Tavanmukaisessa “kesärakentamisessa” ongelmaa ei juuri ole, koskei ole mainittavaa eroa ulko- ja sisälämpötilojen välillä ja kuivumiset ehtivät pääosin tapahtua pakkasiin mennessä. Samoin tuuletusta pidetään parempana, kun lämmitystä ei niin paljon tarvita, jakuivuminen on muutenkin tehokkaampaa.
Valmiissa kodissa minun on hyvin vaikea kuvitella tilannetta, jossa talviaikaan esiintyisi vaarallisen korkeata sisäilman kosteutta, kun yleensä kärsitään ilman kuivuudesta, jopa 10…15%RH. Tietenkin sisäilman tolkuton kostuttaminen ja samanaikainen ilmanvaihdon vähentäminen saattaisi pirujansa tehdä. Epäilen kuitenkin vahvasti tätäkin mahdollisuutta.
Mitä sitten märkätiloihin tulee, on kai jo yleisesti tunnettua, että niiden höyrysulkuna käytetään vesieristystä seinien sisäpinnoissa eikä eristeiden päällä pidä muuta höyrysulkua käyttää.
Marksto on varmaan aikas lähellä totuutta…
Tuo höyrynsulkuhomma on aika helppo toteuttaa oli sitten kyseessä sauna tai pesuhuone ulkoseinää vasten!
Kyllähän monien lattiavalmistajien ohjeissa lukee että sisäilmankosteus olisi hyvä olla jopa 60% niin jos joku ottaa tuon ihan kirjaimellisesti niin voi tuhota oman tönösä samalla ilmankostuttimen avulla 