Rakennamme huoneistoalaltaan 103 neliöisen talon Pirkanmaalle. Aateltiin laittaa sähkö lattialämmitys, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Paljonkohan mahtaaa olla sähkönkulutus suunnilleen, olisko jollain vastaavaa....?? Mielestäni näin pieneen taloon ei kannata laittaa mitään ihme systeemejä, ei maksa järkevässä ajassa itteensä takas....
Omakotitalossa ei maksa mikään systeemi itseään. Asuminen maksaa aina oli systeemit mitä tahansa. Kun ilmaisia palveluja ei ole eikä tule.
Jos takka sattuu keskelle taloa vois jättää sen ilpinkin hankkimatta.
Tietenkin jos haluat jäähdyttää kesällä kalliilla, niin voit sen laittaa, muuten menee hukkaan. Takkaa pitää tietenkin käyttää muutenkin kuin koristeena hyödyn saadakseen. Ilmalämpöpumppukaan ei maksa itseään takaisin, jos lämmität sitä takkaa/uunia. Suosittelen uunia koska sinä on ruuanlaitto niin vaivatonta, aamulla töihin lähtiissä löntti lihaa uuniin ja kotiin palatessa voikin alkaa syömään 
Betonitohtorille: Mä laitan just talon kellarikerrokseen tommosta itseasennettavaa halpis ILPiä. Saa luvan maksaa itse itsensä. Laitan kulutusmittarin ja arvioin säästön näillä keleillä periaatteella “yhdellä kilowattitunnilla kaksi kilovattituntia ilmaiseksi”. Ei pitäisi montaa vuotta kestää sen viissatasen tienaaminen.
Juuri noin mitä Pm tarjoili, sillä järkevä ratkaisu tienaa itsensä takaisin verrattuna siihen hölmöön hommaan ja alkaa sitten tahkoamaan euroja järkevän laariin.
Mutta tuosta tapauksesta ei voi sanoa, maksaako ilp ikinä hintaansa takaisin… Riippuu paljon tuosta takasta, sen käytöstä ja hankitun polttopuun hinnasta.
Veljen talossa (vanha öljylämmitteinen, joskin täysin remontoitu maalaistalo) ILP näyttää maksavan itsensä takaisin nopeasti, mutta vanhempieni -80 luvun lattia/kattolämmitteisessä täystiilitalossa (jossa erittäin massiivinen takka) taitaa käydä niin, että värkistä muovikuoretkin haurastuu ennen kuin se itsensä takaisin maksaa.
Helmikuun jälkeen pumppu ei ole inahtanutkaan, kun ei tuota jäähdytystarvettakaan ole ollut.
Jaksan ihmetellä alituiseen miksi kaiken pitäisi aina maksaa itsensä takaisin, varsinkin kun puhutaan ns. tukilaitteista lämmityksessä.
Laittakaa vaan niitä suoria sähkölämmityksiä, nehän ne vasta itsensä takaisin maksaa…ja nopeastikin. Ja mitä tulee vielä noihin ILP laitteisiin niin osataanhan niitä käyttää myös väärin.
Mutu tuntumilla saa kertoa mitä sylki suuhun tuo kun on kyse investoinnin kannattavuudesta. Arvaan, että tältä palstalta ei löydy yhtään “rakentajaa”, jonka omakotitaloon olisi edes tehty energialaskelmaa, kun talon lämmitysjärjestelmää on valittu. Ainakaan en niihin en omassa työssäni ole törmännyt, lämmitys siis valitaan perinteisten wattia/neliö periaatteiden mukaan.
Missä on siis se energiatalous, investoinnin kannattavuuden laskelmista puhumattakaan.
Miten “energialaskelma” vaikuttaa lämmitysjärjestelmän valintaan? Sähkölämmitys on siinä mielesä turvallinen valinta, että kaikki me käytämme sähköä. Siks toiseks suurin osa talon lämmityksestä hoituu “kotitaloussähkön” tuottamalla lämmöllä.
Voihan sen lämmitysjärjestelmän valita sillä watti/neliö periaatteellakin, mutta kun puhutaan investoinnista SAATI sitten sen takaisinmaksusta (mistä tässäkin on nyt kyse) vaikuttaa siihen lämmityslaitteiston valinta.
Kertokaapa takaisinmaksuperiaatteella kuinka esim. suora sähkölämmitys maksaa itsensä takaisin?
Jos kerran “kotitaloussähkö” tuottaa SUURIMMAN osan lämmityksestä, niin puhut toivottavasti passiivitaloista. Muissa taloissa tuo on harhaluulo.
Lue alkuun Betonitohtorin ja Monta:n viimeisimmät vastaukset. Nythän ei etsitä järjestelmää, joka maksaisi itsensä kokonaisuutena takaisin, koska sellaista ei ole, ellei ryhdytä tuottamaan energiaa ja myymään sitä.
Mutta, jos talossasi on vaikkapa tuoreehko ja hienosti toimiva öljylämmitys, niin mielessäsi saattaa käydä öljyn säästö Ilp:n avulla. Toki, Ilpistä saa myös mukavuutta jäähdytyksen muodossa, mutta myös epämukavuutta lämmittäessä melun muodossa, verrattuna siihen öljylämmitykseen. Jos töllisi on tolkuttoman hyvin eristetty ja kuluttaa 300l/vuodessa löpöä, joka sekin menee valtaosin käyttöveden lämmitykseen, niin olisiko mielestäsi järkevää hankkia Ilp:iä öljyä säästämään? Kenties, jos huomioit myös muut seikat, jota pumppu tuo tullessaan, mutta jos haet säästöä lämmityskuluihin, ei tietyissä tapauksissa investoinnissa ole mitään mieltä.
Takaisinmaksu on keskustelussa mukana vahvasti myös siksi, että alkuperäisessä kysymyksessä asia otettiin esiin.
Sinänsä, energialaskelmat järjestelmää valittaessa olisivat erittäin hyvänä apuna, mutta se edellyttää tarkkoja laskelmia, hyvää suunnittelua (erityisesti monimutkaisemmissa taloissa ja ammattimaista toteutusta. Ettei käy niin, että tarkasti mitoitettu järjestelmä ei riitäkkään ja sitä joudutaan paikkaamaan varajärjestelmällä, jolloin lopputulos on kalliimpi ja huonompi, kuin ylimitoitettu alkuperäinen järjestelmä.
Miksiköhän esim. viime viikolla liikkeeseeni hakeutui 4 öljylämmittäjää ja 2 suorasähkölämmittäjää hakemaan apua energiakustannuksiinsa.
Onko mitä väliä vaikka se öljykattila toimisi kuinka hyvin ja moitteetta tahansa, mutta talo huomioiden se kuluttaa 4-5000 litraa vuodessa.
Oli sitten kyse ILP tai IVLP tai MLP, ne kaikki voidaan laittaa tukemaan öljylämmitystä, joissain taloissa takaisinmaksu on 5 vuotta, joissain toki 15 vuotta. En myöskään väitä että ILP on öljylämmittäjälle se oikea valinta, ennemmin se on IVLP tai vielä parempi MLP.
HUOM. itse sanot: “Mutta tuosta tapauksesta ei voi sanoa, maksaako ilp ikinä hintaansa takaisin… Riippuu paljon tuosta takasta, sen käytöstä ja hankitun polttopuun hinnasta”.
Ja tuohon minä sanon: Mutu tuntumilla saa kertoa mitä sylki suuhun tuo kun on kyse investoinnin kannattavuudesta.
Edelleen olen sitä mieltä, että näillä lähtötiedoillatiedoilla sinäkään et voi sanoa, maksaako ilp hintaansa takaisin. Ehkä 10:n vuoden jänteellä, mutta uskallatko antaa myymällesi ilpille niin pitkän takuun?
Jos 150 neliön (+25m2 puolilämmintä)lämmittämiseen (suorasähkö), käyttöveteen ja taloussähköön kuluu vuodessa rahaa vajaa tonni ja 3-4m3 puuta (puukiuas ja takka) Joka on tässä tapauksessa kutakuinkin ilmaista. Niin vaikeaa on tuohon kovin kummoisia investointeja perustella, ainakaan taloudellisessa mielessä. Ja tämä ei ole mutua, eikä laskelmaa vaan ihan mittarin lukemia seuraamalla saatu tulos.
Eräässä toisessa kohteessa, öljylämmitteisessä, näyttäisi pumppu maksavan hintansa takaisin piankin, hyvinkin käyttöikänsä puitteissa. Tämäkin siis olemassa oleva kohde.
Se montako energia ongelmaista liikkeeseesi hakeutuu, ei kerro yhtään mitään, koska emme tiedä heistä ja heidän talostaan mitään. Ketjun aloittajan talosta tiedämme, että se on 103 neliöinen ja uusi. Josta saa jo jotain haarukkaa, mitä talo kuluttaa.
Mitä tarkoittaa itsensä takaisin maksanut lämmitysjärjestelmä?
Lämmitysjärjestelmän itsensä takaisinmaksusta en osaa sanoa enkä ole sellaisesta puhunut. Sen sijaan yksittäinen laite, joka liittyy järjestelmään voi maksaa itsensä takaisin. Selkein esimerkki on suoraan sähkölämmitykseen liitetty ilmalämpöpumppu, jolle voi laskea takaisinmaksuaikaa. Varsinkin tapauksissa, jossa sitä käytetään pelkästään lämmittämiseen. Kun laitteeseen liitetään kulutusmittari, voi asiaa tarkastella mittaustulosten perusteella eikä mutu tuntumalla.
"Mitä tarkoittaa itsensä takaisin maksanut lämmitysjärjestelmä?"
Mikään lämmitysjärjestelmä ei maksa sinänsä itseään takaisin.
Kun tehdään harkittu ja toimiva lämmitysjärjestelmä sekä sen ympärille kunnollinen talo, niin silloin sen harkitun ja huonon lämmitysjärjestelmän sekä talon ero on sitä takaisin maksua.
Tässä käynee parhaiten esimerkinä omasta hyvästä ja harkitusta kokonaissysteemistä verrattuna siihen naapurin hälläväliä kokonaissysteemiin. Vaikka se oma systeemi olisikin kalliimpi, niin se jossakin ajassa on kokonaisedullisempi kuin naapurilla. Tämä "jossakin aika" tietenkin pyritään saamaan kohtuulliseksi, joka ei välttämättä tietenkään ole heti huomenna eikä ensi vuonna.
Kun tarkastellaan olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista, voidaan todeta, että suurin osa tehdyistä investoinneista ei maksa itseään takaisin eikä edes tuota kohtuullista korkoa investoidulle pääomalle.
Karrikoidusti olen sanonut, että auki unohtuneen ikkunan nykäiseminen kiinni on ainoa kannattava energiansäästötoimenpide.
Ilmeisesti lämmitys-ja taloussähköä kuluu vuodessa noin 12-15 tuhatta KWH riippuen kuinka jaksat takkaa lämmittää. Tämä ilman ilmalämpöpumppua. Ilmeisesti sinun ei kannata kovin kalliita investointeja tehdä. Rahassa (9,7c7kwh) max. 14552/vuosi.
Yleisesti ottaen näissä moninaisissa laskelmissa kannattaa ottaa huomioon myös se, että sähkönhinta on nousun osalta vasta alkutaipaleella.Asia pitäs koittaa ottaa huomioon…Toinen asia on, että tulevaisuudessa uudet talot tulevat olemaan, tai ainakin pitäisi olla energiatehokkaampia. Väittäisin että tämä vaikuttaa niiden asuntojen hintoihin negatiivisesti, jotka eivät ole niin energiatehokkaita, tai niissä ei ole laitteita joilla esim. lämmitysenergiaa kohtuuhintaan voidaan tuottaa.
“kannattaa ottaa huomioon myös se, että sähkönhinta on nousun osalta vasta alkutaipaleella”… Offtopiccia eikä ole alkuunkaan Ledsiä vastaan, mutta korpeaa ihan SUUNNATTOMASTI kun puhutaan ympäriinsä, että on SELVÄÄ että polttoaineen ja sähkön jne jne hinnat nousevat ja nousevat. Itse pidän noita puheita, etenkin poliitikkojen suusta, propagandana, jolla pehmitetään suuri yleisö vastaanottavaisemmaksi tuleville korotuksille. Ei ole mitään syytä miksi Suomessa pitäisi vesi- ja ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan nousta senttiäkään.
Lainaanpa itseäni aiemmin:
" Sähkön hinnan määräytyminen tosin on jo ajat sitten eronnut tuotantokustannuksesta, mutta jotain yhteyttä sentään vielä on. Esim. ydinsähkön tuotantokustannus on tällä hetkellä n. 1,20 snt/kWh, vesivoiman ei ainakaan enempää. Ja päästökauppa ei vaikuta mitenkään. Sähköyhtiöt joilla on "omaa" tuotantoa (omia laitoksia tai tuotanto-osuuksia) voivat hinnoitella myyntinsä haluamallaan tavalla. Samassa veneessä on myös yhteistuotanto, tuotantokustannus riippuu monesta asiasta. Nord poolin hinta on lähinnä teoreettinen hinta silloin, kun joudutaan esim. laitoshäiriön vuoksi ostamaan sopimuksiin perustumatonta tuotantoa lyhytaikaisesti.
Myös hinnan määrittämisen puolesta yhtiöt ovat eri asemassa. Esim. kunnalliset yhtiöt hinnoittelevat yleensä eri strategian mukaisesti kuin puhtaasti kaupalliset pörssiyhtiöt. Esim. Pori Energian strategia on pysyä halvimpien yhtiöiden joukossa. Tähän antaa mahdollisuuden mm. omat tuotanto-osuudet. Ja silti yhtiö tuottaa rajusti voittoa kaupungin kassaan. Mihinkään perustumattoman propagandan suoralla omaksumisella pedataan tietysti maaperää koville hinnannousuille, jotka sivumennen sanoen rapauttavat enemmän kansantaloutta kuin sähkölämmittäjän rahapussia. Tolkuttomiin jättikorotuksiin en usko mitenkään, jo kansantaloudellisista syistä. 50 % korotus ei juurikaan hätkäytä.
Sähkö EI ole energiamuoto, sähkö on tapa siirtää energiaa."
Aiemmin ennustamani propagandamylly on toiminut ihailtavasti, jopa kuluttajat suorastaan kieriskelevät orgastisessa tunnelmassa "sähkön hinta nousee, nousee". Mitä suurempi korotus, sitä suurempi mielihyvä.