<span 10pt;‘’=“” “arial”,“sans-serif”;=“” 115%;=“” #404040;=“”>On ollut useinja melko epäyhtenäistä keskustelua vastuuasioista ja uusimistarpeista koskienesimerkiksi kylpyhuoneen laatoituksen uusimistarpeesta, samoin muovimaton sekämyös kustannusten jakautumisesta taloyhtiön/ asunnon omistajan kesken. Ensinnäkinolisi hyvä määritellä kylpyhuoneiden kestolle jokin keski-ikä. , 15 vuotta tuntuu liian lyhyelleja 35 on jo kaiketi vanha, olisiko 20 vuotta sopiva, jos mitään muuta kuinvanhuus, esim. vaurioita ei ilmene. Mikä ero on kestävyydellä esim. 2000-luvunmuovipäällysteillä ja 70-luvun ? Omassa taloyhtiössäni(rivitalo) herättiin korjaustarpeisiin, kun taloyhtiö oli noin 35vuotta vanha. Alkuperäiset kylpyhuoneiden seinät ja lattia olivat muovia.Useimmat asukkaat olivat vaihtaneet muovimaton jo aikaa sitten, etenkinasukkaiden vaihtuessa laatoitukseen, mutta ilman nykylain vaatimaavesieristystä, ilmoitusta tai valvontaa Kuitenkin löytyy useita kylpyhuoneita,joihin viimeisien remonttien yhteydessä on vesieristyskin jo tehtyuusilla materiaaleilla joko muovimatolla tai laattojen alle. Joissain asunnoissa oli kaiketi tarkastuksessa vielä alkuperäinen muovimattoseinillä ja katolla. Kustannusten jakautumisesta on jatkuvasti erimielisyyksiäja väärinkäsityksiä. Meillä asukkaat ovat siis tähän asti tehneet itseremonttinsa, mutta nyt suunnitteilla on tehdä kaikille uusi kylpyhuoneen laatoitus nykykunnosta riippumatta. Oli remontti tehty sitten 1- 30vuotta sitten
MITÄ LAKI SANOO: Yleinen lainsäädäntö edellyttää kaiketi taloyhtiön vastaavanvedeneristyksestä, jos mitään virallisesti vahvistettuja muutoksiayleiseen säädäntöön ei taloyhtiössä ole tehty. Jos kuitenkin asukkaat itseovat omavaltaisesti tehneet muutoksia, ja korjauksissa ilmenee puutteita,taloyhtiöllä ei ole enää velvollisuuksia vastata edes vedeneristyksestä. (saavastata tietysti niin halutessaan) Käsittääkseni yleisen yhtiölain mukaanesim. meidän talossa taloyhtiön velvollisuus osallistua kustannuksiin koskeevain niitä asuntoja joissa on alkuperäiset muovimatot tai jos taloyhtiö onjostain syystä määrännyt kylpyhuoneen uusittavaksi ja siten ottanut vastuunitselleen. Eli taloyhtiön velvollisuus koskee vain taloyhtiön laittamiakylpyhuoneita.
Käsittääkseni jos taloyhtiö vaatii kaikkien kylpyhuoneiden uusimista esim.putkiremontin yhteydessä, kunnosta riippumatta ja kaikille laitetaansamantasoinen laatoitus, se joutuu tulevaisuudessa myös korjaamaan jauusimaan kaikki nyt saneerauksen yhteydessä uusitut kylpyhuoneet, jos niissäilmenee vikoja. Kallista puuhaa koko yhtiölle ja sekä työn että materiaalinsuurta haaskausta. Lisäksi asukkaat saisivat kotitalousvähennyksen, itsekylpyhuoneensa laittaessaan. Joka hyvätuloisilla on melkoisen suuri. ONKO LISÄÄ TIETOA, KOKEMUKSIA JA MIELIPITEITÄ?<o:p />
Kirjoitin pitkän viestini ensin wordillä ja jostakin syystä kopioidessani tänne tämä palvelin on mennyt yhdistelemään omavaltaisesti sanoja yhteen. Pyydän anteeksi palvelimen puolesta. Tarkastin wordissä myös kirjoitusvirheet enkä siksi gtehnyt sitä enää.
"En periks anna milloinkaan…" !!! (Frederik 1974)
Tässä tuli nyt ykskaks´ mieleen se entinen kaveri ! Rupesi verovirastoon jotakin veroilmoituksen liitettä kirjoittamaan; (Tämä tapahtui muuten niinä vanhan kunnon kirjoituskoneen aikoina…) huomasikin että "s" näppäin ei toiminut ! Kynälläkään ei viittiny ruveta tuhraamaan, kun käsialakin oli vähän mitä sattuu. Ratkaisi ongelman sillä että käytti "s" kirjaimen sijasta "z" kirjainta! Verovirastosta tuli "verovirazto" ja silleen… Lopuun sitten "Kunnioittavazti Ezko Zaarinen…"!
Luettuaan kirjoittamansa alkoi ajatella että eihän tämä nyt oikein viralliselta näytä, ja kirjoitti selvennykseksi:
"Pyydän anteekzi joz tämä näyttää hazzulta, mutta koneezzani on vika; ziitä puuttuu "z" kirjain…!
Taloyhtiö vastaa normaalin vastuunjaon mukaan pesuhuoneista. Taloyhtiö korjaa kaikki pesuhuoneet ja maksaa kaikki kulut (myös laatoitus) jos yhtiökokous niin päättää. Sillä ei ole merkitystä onko tehty joskus omin päin.
Mikäli löytyy kosteutta, taloyhtiö korjaa yksittäisen pesuhuoneen heti kuntoon.
Yhtiöjärjestyksen muutoksella vastuita voidaan jakaa toisinkin.
Kyllä tuolla yhtiölainsäädännössä on mainittu vastuujaosta, että ellei mitään sopimuksia ole tehty, vastuu kylpyhuoneiden kohdalla on taloyhtiöllä vain vesieristyksen osalta. Muu vastuu kuuluu osakkaalle.Samassa laissa on säädetty, että taloyhtiön vastuu koskee vain alkuperäistasoon korjaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos alkuperäiset kylpyhuoneet ovat muovipäällysteisiä, niin taloyhtiö on velvollinen päällystämään ja korjaamaan vain muovilla edelleenkin. Jos asukkaat ovat laatoittaneet kylpyhuoneet itse, taloyhtiön vastuu lakkaa ko. kylpyhuoneiden osalta tai jos osakkaat haluavat laatoituksen, taloyhtiöllä ei ole ko. velvoitetta kuin alle tulevan vesieristyksen osalta. Samoin jos osakkaat ovat tehneet itsenäisesti virheellisiä korjauksia. Tässä taannoin oli paljon oikeusjuttuja asuntojen myyjien osalta, koska heille lankesi vanhan asuntonsa kylpyhuoneiden korjaus, jos he olivat mainostaneet vesieristyksen osalta kylpyhuoneiden kuntoa virheellisesti.
Taloyhtiö voi kaiketi tehdä sopimuksen, että vastuu kaikista kylpyhuoneista otetaan taloyhtiölle. Kyseiset päätökset on myös hyväksytettävä kauppakamarilla. Käsittääkseni hallitus ei yksin näin voi päättää, vaan yhtiö äänten enemmistöllä tai jopa 2/3 äänillä ja joku tolkku pitäisi ko. lain soveltamisellakin olla. Jos taloyhtiössä vuonna 2007 määrätään muutamat asukkaat itse korjaamaan kylpyhuoneensa kustannuksineen ja 2010 välittäjien myynti-ilmoituksissa lukee ko. taloyhtiön kohdalla, että vastuu märkätilojen kunnosta ja korjauksista kuuluu kokonaan asukkaille itselleen tässä yhtiössä. Ei oikein tunnu oikeudenmukaiselle, että 2013 halutaan korjata kaikki kylpyhuoneet saman aikaisesti ja korjaustapa on laatoitus. Tätä ennen asukkaat ovat itse korjanneet kykpyhuoneensa haluamalleen tasolle, lapsiperheet ennen lasten syntymää, vanhukset kärsineet remonttihelvetin, jotta loppu eläkeaika olisi jo rauhallista jne.
Eli joku tolkku silläkin pitäisi olla kuinka usein taloyhtiö voi vaatia ilman varsinaisia vesivahinkoa yhden asunnon osalta, kyse on rahastakin mutta ei edes yksin rahasta, samoin jollakin lailla pitäsis säätää sekin kuinka usein vastaavasti taloyhtiö on velvollinen korjaaman yhden asunnon kylpyhuonetta, ilman ko. vesivahinkoja. Kaikkien kylpyhuoneiden korjausta on selitetty viimeksi mainitulla syyllä, eli yhtiön rahat eivät riitä korjaamaan jatkuvasti kylpyhuoneita, vaan kerralla tulee edullisemmaksi, mikä ei kyllä käytännössä voi pitää millään paikkaansa.
Siksi toiseksi on suuri ero mahdollisten kylpyhuoneiden vesivahinkojen suhteen sillä asutaanko kerros- tai rivitalossa, tai onko talo puu- betoni- tai tiilitalo.
Asunto-osakeyhtiölaki asettaa vähimmäispuitteet kiinteistön pidolle. Useissa kohdissa siellä sanotaan, että menetellään laissa sanotulla tavalla, ellei yhtiöjärjestyksessä muuta ole päätetty. Lain vastainen yhtiöjärjestys ei saa olla. Keskity siis lukemaan kyseistä yhtiöjärjestystä. Siinä on määritelty yksityiskohtaisemmin, mikä on asukkaan mikä yhtiön vastuulla.
Järkevään kiinteistönpitoon kuuluu, että ongelmien ilmetessä niihin puututaan kohtuu ajassa, eikä anneta niiden kasaantua.
Taloyhtiön hallitus valmistelee päivittäisaioita isommat hankkeet ja yhtiökokous päättää niistä. Jos osakas olet osallistu yhtiökokoukseen ja mittauta ajatustesi kannatus äänestyksissä. Tyydy äänestystulokseen.
Varsinkin jos hankkeiden kustannukset uhkaavat nostaa yhtiövastiketta, lähes aina esiintyy vimmattua vastustusta. Erityisesti jos yhtiössä on paljon vanhahkoja ihmisiä varustettuna mentaliteetillä “kyllä tämä minun ikäni kelpaa”, korjaukset viivästyvät ja kasautuvat, kunnes kustannukset lopulta pakon edessä ovat todella korkeat.
“Siksi toiseksi” ei ole mitään eroa rakennustyyppien kesken. Kaikki ne edellyttävät ajan mittaan korjausia ja kunnossapitoa.
Taloyhtiön vastuulla on vedeneriste. Jos yhtiökokous päättää että uusitaan kaikkien asuntojen vedeneristeet, yhtiön on silloin laitettava pesuhuone alkuperäiseen kuntoon, esim. laatat pintoihin. Yhtiökokous voi päättää myös että uusitaan siten että alkuperäisten muovimattojen tilalle laitetaankin laatat (tasonkorotus).
Tähän korjaukseen ovat kaikki oikeutettuja (yhdenvertaisuus). Sillä ei merkitystä, mitä on tehty omin päin aiemmin. Korkeintaan voidaan vaatia osakkaalta ylimääräisen laattakerroksen purkamisesta koituvat kulut, mikäli on laatoitettu muovimaton päälle. Myös jos osakkaan toimet ovat kostuttaneet rakenteita, voidaan häneltä periä kuivauskulut.
Jos yksittäinen pesuhuone kostuu siksi että osakas on teettänyt oman remontin ja vedeneriste on tehty huonosti, niin siinä tapauksessa taloyhtiö ei korvaa mitään (osakkaan oma vika ja korvaa itse vahingon).
Yhtiökokous ei voi päättää että uusitaan vain niiden pesuhuoneet, jotka ovat alkuperäisessä kunnossa. Tämä rikkoisi räikeästi yhdenvertaisuus-periaatetta.
Yhtiökokous ei voi tehdä omia sopimuksia, vaan ainoastaan as.oy-lain mukainen käytäntö on mahdollinen. Yhtiöjärjestystä voidaan kyllä muuttaa niin että osakkaat vastaavat vedeneristeestä ja siten myös pinnoista (laatat tai muovipinnoite). Tähän tarvitaan 2/3 määräenemmistö.