Kuten nimimerkki kertoo... tontti on vaan ei taloo...
Emäntä soitti tohkeissaan että... nyt naapuri lähestyy jätevesiurakoitsijansa kautta kysymällä, että sallimmeko vetää purkuputken tontillemme, heille aiotusta (uusittavasta) jätevesi "laitoksesta"
kyseessä ilmeisesti panospuhdistamo???...josta sitten puhdistettu??? vesi johdettaisiin pois... En ole siis vielä asiapapereita nähnyt mutta ajattelin jo nyt avata tänne vähän kyselyä että kuinka moiseen tulisi suhtautua?...kokemuksia?...
Itse olen ymmärtänyt ettei naapurin tontille ainakaan paaluttaa saa, mutta kuinkas tämän asian kanssa... Jossain vaiheessa on kuitenkin ko. naapurilta haettava suostumusta sen omankin torpan pykäämiseen... ja naapurisopuhan on hyvä pitää vai kuinka?
Faktaa: tonttimme on L-kirjaimen muotoinen(alasakara toiseen suuntaan) loivassa rinteessä (n. 1m pudotusta 15metrillä)
ko. naapurin tontti ja talo sijaitsevat tuon L-sakaramme yläpuolella ja tässä tapauksessa siis ylärinteessä meihin nähden. Emännän mukaan purkuputki oli piirretty kohtisuoran tuon L-sakaran puoliväliin ja tekstissä oli sanottu että se haluttaisiin johtaa ojaan???... jota ei siis ainakaan viimeksi käydessämme siellä ollut????...
ymmärrän kyllä että johonkinhan??? ne vedet on johdettava, mutta minne ja kuinka??? ...olen ymmärtänyt että noissa puhdistusprosesseissa käytetään jos jonkin moisia aineita/bakteereita??? ...Nykyinen jälkikasvu on tosin ohittanut konttaus ja "kaikki suuhun" iän, mutta jos rakentamisen jälkeen ollaan emännän kanssa vielä samassa osoitteessa, niin mistä sen tietää vaikka sattuisi noita sikiämään lisää...
tässäpä tätä aluksi... palaan asiaan...
Otappa ensin yhteyttä kunnan ympäristösihteerille ja rakennusvalvontaan. Sieltä löytyy vastaus ongelmiinne.
Periaatteessahan toisen tontille ei saa johtaa vesiä, edes sadevesiä pihalta ei sais periaatteessa valua toisen tontille. Teidän ei siis tarvitse siihen suostua. Jos ette ole rakentamassa mitään erityistä taloa esim. normaalia lähemmäs rajaa, kaavamääräyksistä poikkeavaa tms. ei naapurilla pitäisi olla myöhemminkään paljon valitettavaa asiasta.
Se naapurikatselmus on vaan sellanen “hyvä tapa”. Aniharvoin saa naaapurit mitään kapulaa rattaisiin lupavaiheessa. Jos ei naapurin paskavedet kiinnosta niin sanot vaan että ei käy.
Ja jos kiellät ne vedet etkä tohdi enää mennä kyselemään niin aina sen lipun voi postiin laittaa. Jos ei lähetä niin sitten ei mitään. Hiljaisuus on myöntymisen merkki.
Naapurin kuuleminen on määrätty Rakennus- ja maankäyttölaissa §133 oli se sitten hyvä tapa tai ei.
Mihin itse olet aikeissa sade/jätevesien purkuputket johtaa omalta tontiltasi? Jos tarkoitus on rajaojat kaivella, niin ehkä nyt olisi potentiaalinen kustannuksiin osallistuja lähellä. Omalle tontille niitä ei kannata antaa johtaa, mutta yhteisiin ojiin ehkäpä.
Naapurin kuulemisessa kyllä hanke pysähtyy,jos naapuri ei esimerkiksi hyväksy rakennusalueen ylitystä.On erittäin tarpeellinen #tapa#.
On hieno antaa naapurin johtaa paskavesiputki oman tontin nurkalle vaikka on olevinaan puhdasta, aina siellä oma tai joku kylässä oleva koira on haistelemassa ja otatko sen sitten pesemättä sisälle?
"On hieno antaa naapurin johtaa paskavesiputki oman tontin nurkalle
vaikka on olevinaan puhdasta, aina siellä oma tai joku kylässä oleva
koira on haistelemassa ja otatko sen sitten pesemättä sisälle?"
Olisi hienoa jos kaikki olisivat näin ajattelevaisia, niin olisi loka-autokuskeilla enemmän töitä kun jokaisella haja-asutusalueen tontilla olisi pelkästään julmetun isoja umpisäiliöitä joita loka-autot tyhjentää 2 viikon välein.
En tiedä miten muilla, mutta itselläni ei suodatuskentästä tule kuin kirkasta vettä jonka ainakin omat koirani jättää omaan arvoonsa. Tosin kakat menee meillä umpisäiliöön. Itseäni ei ainakaan haittaisi jos naapurini ojaani samanlaista vettä laskisi. Voihan se olla, että muutaman vuoden päästä joutuvatkin miettimään mihin putkensa vetävät kun joutuvat paskakaivon ylivuotoputken kaivamaan ylös joka menee läheiseen lampeen. Heidän tontti on meitä ylempänä.
Naapurisi pitää kaivaa avo-oja tontin rajan tuntumaan, jonne hän voi johtaa myös purkuvedet.
Tässä kannattaa ajatella myös pidemmälle tulevaisuuteen, sillä naapurin sontarööri omalla tontilla ei ole mikään myyntivaltti. Lisäksi asiasta pitäisi ehkä tehdä jopa rasite, koska mielestäni pelkästään maininnat lupapapereissa eivät riitä.
On se sitten mikä pykälä tahansa niin ei ne naapurit voi vitun vertaa jos aiot talosi rakentaa siihen viereen. Se “naapuri” katselmus on pelkkää “kohteliaisuutta”. Ja tämä on fakta.
Edellinen kommenti on täysin väärä. Älä levittele väärää tietoa.
Nyt voisi joku lakia paremmin tunteva korjata, jos olen väärässä.
Tontin kuivattamiseksi tarpeelliset ojat saa aina tehdä. Tarvittaessa kaivetaan myös naapurin puolelta, ja maksetaan kustannukset ja korvataan haitta. Hanttiin voi naapuri yrittää panna, mutta lopulta kaivetaan kuitenkin.
Panospuhdistamosta tulevan veden saa johtaa omalla maalla sijaitsevaan ojaan, vaikka naapuria pitääkin kuulla.
Ellette pääse sopuun, niin naapurisi johtaa puhdistamoveden omalla maallaan olevaan ojan osaan.
Minne muuten itse aiot vedet johtaa? Kannattaisiko nyt tehdä vähän yhteistyötä, kuten Marklar ehdotti, ja tehdä yhteisen putkiston vielä teidänkin tonttinne läpi. Jos alueelle tulee vielä lisää rakennuksia, eikä kunnallista viemäriä ole, kannattaa myös harkita jätevesiosuskuntaa, jolla yhteinen putsari. Tähän saa jo kivasti avustuksiakin.
Naapureiden kuulemisen tarkoituksena on ilmoittaa naapureille vireillä olevasta rakennuslupahakemuksesta. Tässä vaiheessa naapurit voivat esittää mielipiteensä projektista, mutta mikäli rakennetaan kaavan/rakennusjärjestyksen mukaisesti ja rakennus on sopusuhtainen, ei naapurilla ole mitään sanottavaa asiasta. Eri asia on tilanne, jossa rakentaja haluaa poiketa esim. rakennusruudusta. Tällöin naapurin mielipiteellä on vahvempi paino.
Naapuri voi valittaa päätöksestä vasta sitten kun se on hyväksytty. Valitusaika on 14 tai 30 päivää siitä päivästä, kun luvan myöntäminen on annettu julki. Tällöin lupapäätöksen tekijästä seuraava ylempi toimielin käsittelee valituksen. Ja valittaa voi vielä senkin jälkeen…
Tässä tapauksessa on mielestäni turha tehdä mitään yhteistyötä koska alempi tontti ei voi johtaa sadevesiään ylärinteeseen.
Ylempänä olevalla naapurilla on velvollisuus hoitaa toimintansa niin, että siitä ei ole naapureille haittaa. Mikäli asiasta on vielä epäselvyyksiä, mene kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakenustarkastajan juttusille ja katsokaa tilannetta vaikka koko porukalla paikan päällä.
Olen samaa mieltä DonAjatuksen kanssa. Edellä esitetyt ongelmat selviävät kunnan viranomaisten kautta nopeasti ja oikein.
Minä taas olen DonAjatuksen kanssa eri mieltä. Yhteistyö kannattaa aina -vaikkei taloudellista hyötyä saisikaan. Eikä tässä ollut kyse mistään sadevesistä, vaan puhdistetusta viemärivedestä, joka ehkä voitaisiin yhdessä omien vesien kanssa ohjata yhteisellä putkella eteenpäin. Jos naapurin kanssa ei keskustella, vaan ensimmäisen yhteydenotto tulee rakennus-tai ympäristönsuojeluviranomaisilta, niin naapurin reaktio on, että onpas minulla v-mäinen naapuri, joka ei suostu edes keskustelemaan muutoin kuin pakolla. Jos lähdetään tälle viranomaisilla-pelottelulinjalle, voi tosiaankin pahimmassa tapauksessa olla tilanne se, että käy niinkuin kysyjä pelkää, ja naapuri tuo putkensa omalle puolen ojaa, mutta siitä sitten vesi jatkaa pitkin yhteistä rajaa. Päällepäätteksi naapurisopu on mennyttä.
Miksi yleensäkin ihmiset pelkäävät niin kovasti yhteistyötä. Lähtökohtana tuntuu olevan, että ellen minä saa suurempaa hyötyä kuin tuo toinen, niin tehköön itse ja minä teen omani.
Voit tietenkin käydä kyselemässä, jotta saat vähän faktaa neuvottelujesi pohjaksi, mutta muista keskustella naapurin kanssa ennen katselmusta. Laiha sopu on aina parempi kuin lihava riita.
"Ylempänä olevalla naapurilla on velvollisuus hoitaa toimintansa niin, että siitä ei ole naapureille haittaa." Tuo ei pidä paikkaansa. Ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Tämä on aivan eri asia, varsinkin tuon haitan asteen määrittävät muut kuin haitan kärsijä.
No…eihän nyt tästä ollut kymysys…
Eli jos joku haluaa tietoa esim jätevesien johtamisesta omalle tontilleen niin ei välttämättä oikeata tietoa saa naapurilta. Kysyä voi viranomsislta ja pitääkin kysä, mutta eihän se missään nimessä estä yhteistyötä ja keskustelua!
Mutta, jos tehdään esim naapurusten kesken sopimuksia, (ei mikään estä), esim. kiinteistön myynnin yhteydessä pitää muistaa aina kertoa, että jätevedet tulevat naapurista meidän tontille tai ojaan, tämä krillikatos on tehty naapurin rajan pintaan sopimuksella, raja-aidan pidän minä kunnossa sopimuksella jne…
Mutta mikään ei estä puhumasta eikä naapurussuhteet kärsi, mutta määräykset ja ohjeet on kuitenkin hyvä tietää kaikkien naapurusten…
“Edellinen kommenti on täysin väärä. Älä levittele väärää tietoa.”
Mitä ihmeen väärää tietoa…!!!
Siis sillä naapurikatselmuksella ei ole mitään vaikutusta projektiin. Se on kohteliaisuuskäytäntö. Sanomista saattaa tulla ja voipi paperit lähteä toiselle kierrokselle mutta ei se mitään kaada.
Ja itsehän sen tuossa myönnät jälkikäteen. Onko nyt oikeet pillerit menossa?
Ei se ole mikään kohteliaisuuskäytäntö vaan laki.
käynti kaupungin rakennustarkastajan juttusilla:
Ei tarvitse suostua moiseen!
ylempänä olevan tontin omistajan on tässä tapauksessa hoidettava asia tontilleen tehtävällä maaimeyttämöllä… (kunnallisesta viemäröinnistä on vasta suunnitelma vuodelle 2011 ja “lama” tullee toteutusta siirtämään…
ja vielä sen verran että sopuista väkeä ollaan ja asioista on ennenkin pystytty hoitamaan niin sanallisesti kuin kirjallisestikin(tämä naapuri on uusi tuttavuus) kohde nyt vaan sattuu olemaan muodoltaan hankala. Tod. näk. hän ei voi hoitaa “ojaansa” edes tonttimme reunaa pitkin vaikka sen sallisimmekin, sillä siinä tapauksessa se tulisi taas suoraan kohti seuraavan tontin puoliväliä…
ja vasaranpitelijälle… kirjoittelusi varaajia koskevassa osiossa odottaa edelleen perusteluja!!!