Nyt noin reilun vuoden verran käytössä ollut paineviemäri tukkeutuu säännöllisen epäsäännöllisesti ja vaatii huoltotöitä joka tukoksen takia. Viemäriin ei laiteta mitään sinne kuulumatonta, vaan vain pesuvedet (astianpesukone, pyykinpesukone & suihku) ja wc:n huuhteluvedet. Voiko teoriassa (ja ehkä myös käytännössä) olla niin, että viemärissä liikkuvan veden määrä ei riitä ja että viemärissä jätökset kompostoituvat ja aiheuttavat täten tukoksia?
Eli onko kenelläkään ollut samankaltaisia ongelmia ja onko niihin löydetty joku ratkaisu?
Putki voi olla “rutussa”.
Yleensä mikä menee pumpusta läpi menee myös putkesta.
Putki ei ole rutussa, menee pumpusta läpi mutta jää linjaan ja tukkeutuu.
Onko linja yhtä kuin viettoviemäri?
Nyt on sen verran kysymystä ilmassa, että pyytäisin aloittajalta uutta aloitusta ja riittäviä pohjatietoja.
Eli minkälainen pumppaamo (repivä vai ei?) ja miksi, minkä kokoinen on tukkeutuva putki, mihin se on johdettu, miksi pelkkiä harmaavesiä pumpataan ja mihin…
" wc:n huuhteluvedet. "
Kannattaa kuvauttaa viemäri:putki voi olla notkolla, jolloin vessan jätöksen jäävät könttinä veteen lillumaan ja seuraava lasti jää entisen päälle muodostaen tukoksen.
Hyvä täsmennys. Mä rekisteröin tuon “vain pesuvedet”, niin jäi edellä mainittu huomioimatta.
Silti kiinnostaa putkikoko ja pumppaamon speksit, sekä paineputken pituus ja kohde.
Virtausnopeus on yksi kriittinen tekijä. Vääränlainen pumpun toimintakäyrä toinen. Mitoituskysymyksiä molemmat. Mut hiukan jos sais lisätietoja kokonaisuudesta.
Siis ongelma ei ole talosta viettoviemärin kautta kiinteistäpumppaamoon menevässä putkessa, vaan tontilta pois johtavassa PE 63,3 -putkessa, joka tukkeutuu (ja on avattu usein putki katkaisemalla, eli tiedetään tasan mitä tukos sisältää ja se ei ole sitä itseään, vaan enemmänkin näyttää joltakin hajoamisjätteeltä). Eli kysymykseni oli, kuten alussa kirjoitin, että voiko tällaisessa linjassa olla liian pienen virtamaan takia mahdollisuus siihen, että linjaan jäävä jäte kompostoituu. Onko tällaisesta kenelläkään kokemusta?
Paineviemäriputket tukkeutuvat pääsääntöisesti juuri liian pienen virtausnopeuden takia. Virtausnopeus tulee olla vähintään kerran päivässä min. 0,7m/s, jotta verkko on itsepuhdistuva. Kiinteistökohtaisen pumppaamon tulee siis runkoon asti kyetä pitämään tätä virtausta yllä.
Mut edelleen puuttuu tieto, mihin tuo putki purkaa? Toiseen pumppaamoon, viettoviemärin liitoskaivoon, vaiko liitetty paineviemärin runkoon (jos näin, niin minkä kokoiseen)? Ja miten pitkä matka on liitoskohtaan?
Jäte ei kompostoidu, koska se on hapettomassa tilassa. Mutta kuten mainittu, virtausnopeus vaikuttaa putken puhtaana pysymiseen. Liian pieni virtausnopeus voi todella aiheuttaa tukkeutumia. Kerrotko pumppaamon tiedot ja pumpun tyyppi/malli. Sekä lisäksi edellä kysymäni asiat.
Kyse ei siis välttämättä ole pelkästään siitä, että kiinteistön putki on liian iso. Myös pumppu voi olla alimitoitettu tai väärän tyyppinen. Mut sen kommentoimiseen tarvitaan noita lisätietoja.
Putki purkaa paineviemärin runkoon (vesiyhteenliittymän runkolinja) ja meiltä itse vesiyhteenliittymän runkolinjaan on noin 50 metriä, se runkolinja on samankokoisella putkella ja se purkaa sitten taas kunnan paineviemärin runkolinjaan (matkaa kunnan linjaan noin 4-500 metriä). Käytettyjen putkien koot on kunta ilmoittanut urakoitsijalle urakan alussa. Tukos on aina meidän liittymän ja vesiyhteenliittymän risteyskohdassa, putkimiehen mukaan itse liitoksessa ei ole mitään mikä tukoksen syntymistä edesauttaisi.
Pumppaamo on Vestellin Dolphin 1000 ja Vestellin mukaan siinä olevan repijäpumpun tehon pitäisi riittää hyvin pumppaamaan jätevedet kunnan linjaan.
(Tämän enempää teknistä tietoa en sitten osaakaan luetella)
Ja luonnollisesti meille tämä paketti on myyty täysin toimivana järjestelmänä, joka on nyt viimeisen puolentoista vuoden aikana pitänyt kaivaa auki 6 kertaa...
Noilla tiedoilla löytyy vakiopumpun speksit. Mutta täytyisi tietää, mikä pumppu siellä todella on.
Sitten lisäkysymys aiempien päälle. Miten isosti on liittyjiä tuohon verkostoon? Montako teidän liittymänne yläpuolella, montako liittymänne ja kunnan linjan välillä? Lisäksi, minkä kokoinen on kunnan linja?
Tukoksen toistuminen samassa paikassa herättää kylläkin ihmetystä. Onko haara T- vai Y- mallinen?
Onko mahdollista, että linjaanne virtailisi pieni määrä päälinjasta silloin kun omassa linjassanne ei virtausta ole. En kyllä tunne näitä paineviemäröintejä, mutta kai niissä jokin takaisin virtauksen esto on oltava. Eli tulppa syntyisi hitaan takaisin virtauksan takia.
Tukkeutumakohdan sijainti sai minutkin miettimään juuri markston esille tuomaa asiaa, eli pumppaamon takaiskuventtiili ei sulkeutuisi välittömästi pumpun pysähdyttyä. Mut aikani ajatusta pyöriteltyäni päädyin päättelemään mahdottomaksi. Tällaiseen johtavan vuodon tulisi sittan ainakin jo näkyä pumpun käyntitunneissa.
En valitettavasti tiedä kunnan putkien koosta mitään. Meitä on tässä vesiyhteenliittymässä 3 taloutta, joista vasta kaksi on astuttuja, kolmas on rakenteilla. Me ja rakenteilla oleva kiinteistö olemme samassa haarassa ja kolmas kiinteistä on n. 500 metrin päässä. Nämä kaksi naapuria tosin ovat jossakin vaiheessa todenneet, että ovat havainneet, että kaivosta katoaa vesi, vaikka pumppu ei kävisikään. Tästä minulla ei ole tarkempaa tietoa, meillä en ole samaa havainnut. Liitos meidän suunnastamme vesiyhteenlittymän runkolinjaan on käsittääkseni y-liitos.
Erään kerran tukosmateriaali vietiin tutkittavaksi laboratorioon ja selvisi, että tukos sisälti mm. olkea ja puiden lehtiä, mikä on erittäin omituista. Ei voi tietenkään sulkea ilkivallankaan mahdollisuutta pois, jos joku päästään vialla oleva käy kippaamassa pumpaamoihin jotakin ylimääräistä. Tässä jos riistakameroita on alettava pihalle virittelemään pumppaamon suuntaan.
Kaivosta voi tosiaan kadota vesi ilman pumpun käyntiäkin, jos se on ylhäällä verkkoon nähden. Noista halpispumppaamoista kun usein puuttuu laponestoventtiili.Mut ei sen pitäisi olla mahdollista, jos on noin pitkä paineverkko takana.
Se 50 metriä on sitten kuitenkin vain teidän käytössä, eikä naapurin kanssa yhteistä? Vai mitä tarkoitti “rakenteilla oleva kiinteistö samassa haarassa”?
Onko se liitoskohdan virtaussuunta varmasti katsottu oikein. Tuonlaisia ongelmia juuri liitoskohtiin on joskus tullut, kun y-haara on laitettu vastakarvaan. Kuulostaa uskomattomalta, mut kyllä näitä on sattunut.
Mutta mutta. Se tuntuu perin oudolta, että silppuripumpun läpi menneestä tavarasta on analysoitavissa jotakin, ainesosia… Olisikohan syytä palata alkuun ja tarkistaa kolme asiaa:
-Pumpun käyntitunnit ohjauskeskuksesta.
-Pumpun pyörimissuunta
-Silppuriterän kunto/asennus
Pumpun vajaatehoisuudesta/toimimattomuudesta alkaisin syytä etsimään.
Noin tuoreen laitteiston kyseessä ollen kai sen toimittajalta on kysytty ohjeita ja mitoitustietoja. Jos ei niin olisi varmasti aika. Kaiketi takuutkin ovat vielä voimassa.
Joulut on lusittu, eli päästään takaisin aiheeseen. Pumpun toiminnassa ei pitäisi olla mitään vikaa, laitteiston valmistajan edustajat ovat käyneet paikalla varmistamassa pumpun toiminnan.
Ja tosiaan vedenkäyttö meille haarautuvassa putkenosassa lisääntyy siinä vaiheessa, kun naapurit muuttavat omaan kiinteistöönsä. Eli meidän haaraan tulevat sekä heidän että meidän vetemme.
Liitoskohdan asennuksen on tehnyt putkimies ja samoin hän on tutkinut sitä liitoskohtaa monet kerrat, vakuuttaen että kaikki on ok siellä.
Aivan hakuammuntaa, mutta onko se naapurin linja vedetty jo perille asti ja voiko olla huonosti tulpattu niin että sinne tapahtuisi pientä tihkumista? Pitäisi sitten olla tukossa sekin haara.
Katsottiinko ne pumpun käyntitunnit?
Ja edelleenkin tarvittais pumpun speksit, että osais arvioida sen riittävyyttä tuohon. Ym.
Eli ihan edellä esitettyjä kysymyksiä on vielä vailla vastausta.
Toisen pumppaamon käyttöönotto samassa haarassa ei muuta tilannetta mihinkään, koska nämä pumppaamot tuskin ikinä käyvät samaan aikaan. Normaalisti kiinteistökohtainen pumppu käy muutaman minuutin vuorokaudessa. Ja jos kyse on pumpun tähän verkkoon sopimattomasta toimintakäyrästä, ei samanaikainen käyntikään pelasta mitään, sakkaavat vaan vielä pahemmin.
Mut lisätietoja odotellaan edelleen, näillä ei voi vielä esittää mitään arvailua kummempaa.
Onkos tämän tapauksen selvittely missä vaiheessa?