Muutama ajatus (ehkä Don?):
1: Kiinteistöä hankittaessa pitää ottaa huomioon kaavoitustilanne ja se, mitä tontille oikeastaan saa/pitää rakentaa. Kaavoituksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman harmonisia kokonaisuuksia, joissa yhtenä osatekijänä on rakennusten massa. Ostettua "tuotetta" on turha syyttää jälkikäteen, mikäli ei itse ole ymmärtänyt tutustua siihen riittävästi.
Tähän loppui saarnat ja syyllistämiset. Seuraavista voi olla apua:
2: Repe Sorsan mainitsema metrin räystäsleveys on melkoisen suuri, joka osaltaan lisää huonekorkeutta, mikäli kaavaa tulkitaan edellä todetulla tavalla.
3: Kaavan tulkinta: Joissain tapauksissa kaavamääräyksenä sovelletaan ulkoseinälinjan ja vesikaton leikkauskohtaa, jolloin rakennuksen massa voidaan hahmottaa paremmin. Eli tutkippa Repe paprut uudestaan ja laita tänne lainaus ko. kohdasta.
4. Rakenteet vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Repe on käyttänyt kaavan tulkinnassa ilmeisesti sitä oletusta, että ulkoseinärakenne jatkuu niin korkealle, että se kannattelee kattopalkistoa. Tällöin ullakkotilojen sisäseinä on samassa linjassa alakerran sisäseinien kanssa.
Usein näissä tapauksissa käytetään ns. kehäristikkoa, jossa on tukirakennetyypin vuoksi paksumpi rakenne, joten yläkerran seinät ovat roimasti sisennetyt. Laittakaa googleen se kehäristikko. Tuota käytettäessä ei pitäisi olla kaavamääräysten kanssa ongelmia. Toki yläkerran tilat ovat eräällä tavalla pienemmät, koska niitä ei voida käyttää tehokkaasti, kuten palkkiratkaisussa.
5. Mikäli rakennuttajalla on kätössä pätevä pääsuunnittelija, tällaisia kysymyksiä ei tarvitsisi esittää. Myös ne neliöt saadaa kaytettyä tehokkaasti hyväksi, jolloin rakennuksesta tulee SOPIVAN kokoinen.
Heittäkää vastapalloa, mikäli tuo selostus ei auennut.
