Olin hieman typertynyt kun tein pienen research/tutkimuksen www.doftech.fi sivun tarjoamalla ilmaisella laskentaohjelmalla ja vertailin tuloksia materiaalitoimittajien antamiin arvoihin.
Menemättä ollenkaan nimiin tms huomasin seuraavaa:
1. Monella toimijalla U-arvo parani kun 2010 tuli uusi vertailuarvo normitalon ulkoseinän U-arvolle ( 0,17 ) ilman että tuotteen dimensiot muuttuivat.
2. Eräällä toimijalla vaihtui eps:n värin myötä U-arvo huomattavasti.
3. Toisella ei ollut vielä edes eristettä kehitelty, silti U-arvo täytti normin vertailuarvon.
4. Moni ilmoittaa harkon U-arvon seinän rakenteen U-arvona.
Pääsääntöisesti juuri valuharkoissa em. tapaukset. Eristeharkoissa tilanne oli maltillisempi ja U-arvot huomattavasti parempia myös.
Voit itse kokeilla doftechissä kun laitat rakennusmääräyskokelma asetukset c4 jne. Huomaa myös, että niin sanottu eristeen maksimimitta ei ole eristeen todellinen paksuus.
Itse en saanut edes niitä aiemmin ilmoitettuja huonompia U-arvoja tuotteille saati sitten rakenteelle.
Tyypillisesti harkko olisi ollut U-arvo 0,20 ja rakenne varmaankin noin 0,22 tms. silti oli 0,17 kotisivulla komeilemassa.
Onko näissä asioissa jotain sellaista mitä näin päällepäin ei voisi arvata/tietää ? Onko mittausmenetelmissä optimismia ja miten saumojen U-arvot vaikuttaa, entä terästetyt palkit ?
Eräälle eristeelle annettiin joku UV:tä heijastava 20% lisäsäästöominaisuus / -eristävyys. Hyvä näin, mutta eräs kemiantohtori oli taas varma, että tuo heijastusvaikutus 10 cm paksuisen teräbetonin takaa on olematon ( aivan kuten arvelinkin ).
Pohdittavaa:
Messuilla annettiin ilmaiseksi semmonen Parocin mittatikku jolla mitataan rakenteen paksuutta.
n.50 cm indikoi passiivienergiaa ja 40 cm matalaenergiaa eristeellä.
Tiedetään myös, että ulkoseinän 0,20 u-arvon ja 0,12 u-arvon merkitys noin 150 m2 kokoisessa talossa on vuositasolla kaukolämmössä n.45 euron säästö.
Tuntuis että kovin paljon yli 0,5 metrin paksuista seinää ei ylipäätään enää olisi kosteusteknisestikään järkevä rakentaa vai kuinka ?
Kuka hemmetti se niin paksuja seiniä edes ajattelee/haaveilee, kun päästään paljon ohkasemmillakin riittäviin ja nimenomaan järkeviin rakenteisiin. 30 cm päästään u-arvona alle 0,9 ja 12 cm noin 0,20.
Ei eristeen paksuus, vaan se laatu ja tekotapa.
Joo Monta on oikeassa…itsekin kokisin, että esimerkiksi 40 cm alkaa olla maksimi pienessä talossa…linnassa ehkä 60-75 cm maksimissaan.
Entäs jos asiakas pystyy osoittamaan että hänelle myyty "0,17" onkin itseasiassa 0,23 U arvona niin saako tuon noin 26% heiton myös alennuksena kivistä/harkoista postuumisti kaupan jälkeen ? Tai pitäisikö saada koko talon rakennuskustannuksista, koska huonompi eristyshän tuntuu lompsassa koko eliniän ja kumuloituu kun energian hinta nousee vuosi vuodelta ?