Onko silikonisauma tarpeen vai turha?

Pienrakentajaa ohjeistetaan tekemään märkätilan laatoitusten nurkkasaumat silikonikitillä.  Miksi?  Mitä hyötyä hankalasta ja lyhytikäisestä silikonisaumasta muka on?  Tyhmältä vaikuttava ohjeistus jatkuu: silikonisaumat tulee uusia 5 vuoden välein.  Miksi tehdä laattasauma, joka on uusittava 5 vuoden välein.  Luulisi talon huoltopuuhastelun sisältävän järkevämpääkin työtä, kuin ryhtyä kaapimaan laattasaumaa auki ja vaihtamaan liian lyhytaikaiseksi havaittua materiaalia samaan ongelmaan uudelleen.  Ja eikun silikonin irroitustyökalut esille taas 5 vuoden kuluttua.  Vanha afrikkal… siis suomalainen sananlasku: “Ei työ tekemällä lopu”.  Ei ainakaan typerän silikonisaumauksen käyttäjiltä.  Silikonisauma ei tuo laatoitukseen mitään hyödyllistä lisäarvoa.

Ohje on varmaankin kulkeutunut uima-allas puolelta. Yleensä kylppäreissä laattaseinien pituus on niin pieni, ettei seinien “liikkeillä” ole juuri merkitystä. Ainoa paikka missä kannattaa silikonisaumaa asentaa on lattian ja seinän rajakohta. Jos lattiabetoni on kuivunut hyvin ja vesieristykset on huolella tehty tulee mieleen myös lattian ja seinän rajakohdan silikoonauksen tarveharkinta mieleen. Hyvä kysymys kuitenkin.

Ohjehan on hyvä olla tuollainen 5-vuotisuusinta, sillä se silikonisauma yleensä homehtuu, jolloin on tarpeen uusia se siis vähintään 5 vuoden välein. Kyllä siitä hyötyä on muutoinkin, varsinkin kissan omistajilla, sillä jo noin vuoden kuluttua kissanomistaja voi vetää sen matona irti ja pujottaa ongen koukkuun ja mennä onkimaan kissalle kaloja. Mato-onkija ei ilmeisesti tarvitse edes kalastuskorttia ja saattaapa olla myös ns. jokamiehen oikeuskin eikä tarvitse esim. honkkarista käydä ostamassa matoja, joita saa aivan sivutuotteena omasta seinästä.
Jokamiehen oikeutta silikonimatojen hankinnassa ei ole. Siihen tarvitaan aina kiinteistön omistajan lupa, jos itse on käyttänyt nurkissaan oikeaa saumalaastia.

Kyllä se valitettava totuus on, että saumalaasti nurkista irtoaa/lohkeilee helpommin kuin suoralla seinällä, jolloin sitä irtoavaa laastisaumaa ei voine käyttää onkisyöttinä. “Suo siellä vetelä täällä” on kyllä supisuomalainen totuus.

Kakskyt vuotta on ollut silikonit pesuhuoneessa. Täytyypä mennä asiakseen tutkimaan, josko ne pitäisi uusia. Varsinaiset saumaukset homehtuvat pikkuhiljaa mutta eipä tuokaan suihkuttelua haittaa.

Joustosaumat ovat tarkoitettu niihin paikkoihin missä “liikettä” rakenteissa tapahtuu. Lattian ja seinän rajakohta “silikoonataan”. Voihan sen sauma-aineillakin tehdä, mutta sitten kun laasti irtoaa jommasta kummasta kontaktipinnasta kirjoitetaan taas, että hohhoijaa niitä ohjeita…

Silikoni ei ole kittiä ja päättelysi muutoinkin on väärää!
Todista silikonin syövyttävyys ja vaarallisuus!
Noiden kolmen asiallako liikut?

Se on kosteusvaurioon varautumista, kun kyllästetystä rakennetaan…!

http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Kyllastetty-puu/Kyllastetyn-puun-kayton-rajoituksia/

Yllä linkki Tukesin sivuille

“Sivun 17 viimeiset lauseet tiivistävät sen mistä on kysymys; täytyy ymmärtää kokonaisuus…”
Juuri noin, siis aivan juuri noin - “täytyy ymmärtää kokonaisuus”.

Siellä on sanottu aivan väärin rakennettavaksi ja varotoimenpiteeksi eli annetaan täysin älytön ohje, jonka ajattelevakin heti tajuaa, että noin ei kannata missään tapauksessa tehdä.

Perustelut/-ja:
1) On rakennettava siten, että ei tule edes mieleenkään käyttää kestopuuta varokeinona. Jos tulee, niin tekijä/rakentaja/suunnittelija on silloin valmis tekemään muutakin sutta.
2) On siis tehtävä/rakennettava siten, että kosteutta ei pääse alaohjauspuuhun ja sekin on päästävä tuulettumaan - aina.
3) Jos alaohjauspuuhun pääsee kosteutta, niin se painekyllästetty alaojauspuu kestää  lahoamatta pitempään kuin kyllästämätön puu, mutta se sopivasti saaden lämpöä homehtuu, jolloin ilmavirtojen mukana home ym. mikrobeja joutuu sisäilmastoon. Tällöin painekyllästetty alaohjauspuu on suorastaan vaarallinen ja toisaalta vaarallisempi kuin kyllästämättömän puun käyttö alaohjauspuuna, koska se hidastaa virheen eli väärän rakentamisen esille tuloa (kts. kohta 5), jolloin vaarallinen sisäilma pääsee paljastumatta jylläämään pitempään ennen paljastumistaan eli “kengitystarvetta”/korjaustarvetta.
4) Kun alaohjauspuu on kostea/märkä, niin se kosteus siirtyy esim. runkotolppiin sekä käytettyyn runkoeristeseen riippuen siitä mitä eristettä on käytetty ja varsinkin silloin, kun on käytetty sitä kuuluisaa “hengittävää” juorulehtisilppua. Kosteus siirtyy myös sisälevytykseen. 
5) Näin vähitellen se kosteus kiipeää runkoa pitkin ylöspäin sekä homehduttaa että lahottaa varsinkin rungon alaosat. On huomattava, että nykyisin mainostetaan ja myydään rungon “kengittämiseen” tarvittavia rakenneosia. Se johtuu nimen omaan noista holtittomista ja lahoavista rakenteista.
6) Ainakin vielä taannoin pakettitalot sisälsivät täysin tuomittavan painekyllästetyn alaohjauspuun, jonka ajattelemattomat ostajat luulivat siten saavansa huolellisesti tehdyn talon, mutta valitettavasti se on vain täysin tuomittava myyntikikka samoin kuin se “hengittävyyskin”, joka muuten lisää sitä painekyllästetyn puun käytön vaarallisuutta runkorakenteessa että sisärakenteissa.
7) Se on valitettavaa, että raha ratkaisee täysin virheellisen ja vaarallisen mainostuksen, johon sitten täysin haksahdetaan, kun ei viitsitä käyttää edes sitä vähäistäkään tervettä järkeä ja sitten rahan ahneet rahastajat myötäilevät. Hekään eivät osaa ajatella tai sitten se rahanahneus.
 8) Painekyllästetty puu on täysin ulkona käytettävä rakennustarvike, joka ei saa olla kosketuksissa varsinaiseen rakenteeseen, siten että siitä pääsee kosteus siirtymään rakenteeseen ja vähitellen sen sisätiloihin.
9) Tähän en pane mitään linkkiä, kun nekin usein ovat väärin ohjaavia, sillä linkki ainakin tässä suhteessa on oltava siellä yläpäässä. Jos ei ole, niin mitään vastuuta en ota.


Ei mitään uutta auringon alla. Sanoin mitä sanoin ilman selittelyjä. Olen mielipiteeni novellina ilmaissut.Toistaiseksi pysyn sanojeni takana eikä ole mitään muutettavissa/lisättävissä.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Saa olla. En ota minkäänlaista vastuuta!
Muuten
“…polttopuiden käyttö kiukaissa ja muissa kotitalouden tulisijoissa.”
hyvin vajavaisen käsitykseni mukaan noissa tulisijoissa käytetään yleensä vielä polttamattomia puita, joten kyseinen kielto olisi lähes täysin turha. Tällaisia turhia kieltoja jotkut suuret ajattelijat näköjään kannattavat. 

Miau…

Silikonia ei ole pakko käyttää missään saumassa / yleensä missään paikassa. Mitä sillä mieltään pahoittaa…
Voihan sen sauman jättää vaikka auki. Ei sittä kukaan sakota!
Jos teet muille kuin itsellesi, ja jos työselityksessä lukee, että silikonia on käytettävä niin käytä, et sinä siitä missään vastuussa ole.