Nyky tiskarissa ja pyykkikoneessahan on sellainen sähköinenventtiili siinä liitosjutussa niin pitääkö määräysten mukaan olla viellä mekaaninen sulkuhana?
Talo ei ole kunnanvesiverkossa jos sillä on jotain merkitystä.
pakollisuuvesta en tiijä mutta joskus joudut kuitenkin sen koneen uusimaan/huoltamaan niin kumpi lie helpompaa, sulkea pääsulku vai hanasulku koneen vierestä…
Meidän tapauksessa pääsulku on viereisessä huoneessa joten ei ongelmaa kääntää sitä jos koneen haluaa irti.
Kyse on vain siitä että onko pakollista laittaa sellaiset hanat tiskipöytään ja kodinhoitohuoneenpöytään.
Ja onhan seinästä tulevassa kulmakappaleessa ruuvarilla käytettävä pallosulku silti.
Sillä ei nyt liene merkitystä kuinka kaukana se on vaan mitä sillä suljetaan? Muista sitten jos joudut sulkemaan pääventtiilistä niin kaik ves o lop, ni eip oo vettä muuallakaan.
D1 Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistot
2.3.11.1 Ohje
Pesukonehana asennetaan koneen lähettyville näkyville ja helposti käytettäväksi
sekä niin, että hanan kiinni-auki asento on selvästi havaittavissa.
tuo on ohje mutta onko pakollinen?
- Jotakin tiettyä SRakMk:n ohjetta ei ole pakko noudattaa, mutta määräyksiä on. Kuten joku tietää, että rakennus-/asennustapoja on monta eikä vain yksi, sillä se kyseinen ohje on esimerkki määräyksiä osaamattomille yhtenä rautalankaväännöksenä.
Siis: jos joku tumpelo ei ossa tehdä määräysten mukaisesti muuten kuin sen ohjeen esittämällä tavalla, niin silloin sitä on noudatettava.
2) Jos pesukoneessa ei ole seinässä/pöydässä sulkuhanaa ja sattuu se vesivahinko, kun isäntä/emäntä istuu ravintellissa naapurien ja tuttavien pyykkiä pesemässä, niin silloin on melko hankala todistella vakuutusyhtiölle, että sulkuhana oli kiinni, kun se vesivahinko sattui, joten saattaa fyrkat seuraavaan kapakkireissuun jäädä saamatta.
3) Eiköhän melko monen vakuutusyhtiön ehdoissa sanota, jos suljet ulko-oven ulkopuolelta, niin sitä ennen sinun pitää sulkeman ne koneitten hanat.
No pyykinpesukone kun on KHH:ssa niin se huone on vesieristett ja lattiakaivollinen sekä kun lähtee kotoa niin porakaivopumpun sähkö katkeaa kun lukitsee talon eli max vuotomäärä on noin 50litraa.
Keittiön kohdilla asia onkin sitten toinen.
Pitääpä kysyä omalta KVV:ltä
"Laihialaiset" kyselee ty…ä.
Ps. Kaatuuko rakennus/remonttipudjetti kahteen pesukonehanaan !
Vieläkään ei ole tullut vastausta kysymykseen, onko hana tässä nimenomaisessa tapauksessa pakollinen vai ei. (Kysymys on periaatteellinen).
Sähköjen katkaiseminen ei ole määräysten mukainen sulkuventtiili.
Pihin ja saidan kannatta ottaa ja oikein sopia paikallisen sähköyhtiön kanssa, että sähköyhtiö käy pylväästä aina katkaisemassa sähköt, kun ulko-ovi suljetaan oven ulkopuolelta. Tällöin hän saa faktaa vakuutusyhtiölle, mutta sehän ei tietenkään ole aukoton, sillä pihi/saita on rakentanut akkukäyttöisen sähköviritelmät, jolla hän saa vetensä myös takkaansa viritettyyn lämmityskierukkaan, joka taas menee sinne rätti- ja rivattomien kuppien pesukoneisiin. Näitä viritelmiä ei sitten paljasteta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on sitten aivan äimänkäkenä ja tietenkin ihmeissään.
Kyllä pihiys/saituus kannattaa. Ei käy katteeksi!
PS! Ei nimen omaan hana ole pakollinen, mutta joku "sulkuventtiili" on oltava määräysten mukaan. "Hana" on vain eräs ratkaisu, joita on sitten puolestaan "tuhansia", joista sitten ov määräysten mukaan valittava yksi.
Jos oletetaan, että tapoja eli ohjeita on rajallinen määrä määräysten puitteissa, niin silloin jotakin ohjetta niistä on noudatettava. Silloin se valittu ohje on pakollista noudattaa.
Tietenkin määräysten "sisällä" määräykset täyttävistä ohjeista on yhtä ohjetta noudatettava, siis ohjetta on noudatettava.
Siis vielä: juuri tietyn määräyksen "sisällä" on erilaisia ohjeita, joista yhtä on noudatettava. Tietenkään juuri määräskokoelman ohjetta ei tarvitse noudattaa, vaan jotakin muuta.
Ei hanke kaadu kahteen pesukonehanaan varaa on vaikka kolmeen hanaan. Nää on vain näitä periaatejuttuja ja pyrokratiakoukeroita, kiinnostaa vaan onko se hana jäänyt ihmisten mieliin ajoilta jolloin ei ollut sähköistä
vesilukkoa pesukoneenliitäntäletkussa niinkuin nykyään.
Pesukone ei ole osa vesijohtoa vaan erillinen liitettävä laite, tämän vuoksi kytkentäjohtoon asennetaan ´pesukonehana (ja tyhjöventtiili !)<br />Ps. Jos ei ole halua, kykyä tai tahtoa ymmärtää asiaa niin... <img src="https://www.rakentaja.fi/keskustelukanava/editor/Editor_data/ed_icons/emoticons/thinking.gif" /> <br /><br /></span>Juu... ´vesilukkoa käytetään toisaalla vaan EI vesijohdossa.
vakuutusyhtiöt eivät korvaa vesivahionkoja/kosteusvaurioita, jotka ovat syntyneet pesukoneesta/tiskikoneesta, jos siinä ei ole ollut erillistä hanaa ja jos hanaa ei ole käytetty. Jos vak. yhtiöllä on epäily, että hanaa pidetään aina auki, niin korvaukset yleensä evätään tai niitä vähennetään huomattavasti.
Pakko ei ole kuin kuolla ja sekin vain kerran, mutta joskus elämän voi tehdä helpommaksi jos ei niin tiukasti elä periaatemaailmassaan.
Periaatteessa näitä juttuja ei ratkaista 12V:n koekynällä, vaan on syytä olla parempaa tietoa.
parempaa tietoa on sen verran, että yksiltä tuttavilta jäi korvaus saamatta, kun pyykkikoneen hana oli aina auki. Toisille taas vakuutusyhtiö korvasi vesivahingon, kun oli osoitettavissa, että tiskikoneen hana on todennäköisesti käyttökertojen välissä kiinni.
Enkä mä kyllä vakuutusyhtiötä ja 12V:n koetuskynää sekoittaisi keskenään.