Auttaaa neuvokkaat! Kaipaisin kipeästi neuvoja -51 rakennetun rintamiestalon ostoa varten.
Miten vain osittain talon alla oleva kellari ja rossipohja on salaojitettavissa? Kellari on vain noin 1/4 talon alla eli asuintiloja sinne ei olla tekemässä, mutta sinne tulee keväällä vettä ja nyt talvellakin lattia oli märkä. Antura on siis talon eri päädyissä hyvin eri syvyydessä ja kellarin toinen seinä jää talon alle eikä siten ole ymmärtääkseni kaivettavissa näkyville eristystä ja salaojaa varten. Kellarin toinen seinä on perusmuuri eli kaivettavissa ulkoapäin auki ja vesieristettävissä sekä salaojitettavissa. Ongelmana on siis se toinen kellarin seinä, joka on talon alla. Uskaltaako (pystyykö edes) rossipohjaisen osan ryömintätilassa ruveta tekemään mittavia kaivuutöitä vai pitääkö homma hoitaa jotenkin kellarin sisältä käsin? Rossipohjaosan anturan syvyyteen vedettävät salaojat eivät varmastikaan poista syvemmällä olevan kellarin kapillaarisesti nousevaa kosteutta. Perustuksiahan tuo kosteus varmasti rasittaa ja ilmeinen riski välipohjan puurakenteiden kostumisellekin on, eli kuivaksi tila pitäisi saada.
Normaalin tuulettuvan alapohjan (ilman kellariosaa) salaojitus maksaa kaivureineen kuulemma maksimissaan 10 000e mutta mitä pitäisi karkeasti varata tällaisen kellarillisen perustuksen salaojittamiseen? Vai onko se edes toteutettavissa?
Iso kiitos joku viisas ehtii jakaa tietojaan!
Miksi ostaa itselleen harmeja? Ei ole muita taloja tarjolla?
Talo on seissyt siinä koko elinkaarensa ilman niitä salaojia. Ei ole mitään järkeä rueta niitä sinne enää kaivamaan kun talo on jo ns loppuunkulutettu, talon alle et saa maa-aineksia vaihdettua. (tai rahallahan saa mitä vaan tehtyä mutta mitään järkeä siinä ei ole)
Mitoita talosta tarjottava summa sen mukaan että talon suunniteltu elinkaari on jo kymmenisen vuotta pakkasella. Tontti voi toki olla arvokaskin. Vanhasta talosta ei kannata maksaa uuden hintaa vaikka siellä onkin ehkä uutta maalia, laminaattia ja laataa.
Hyvä kommentti edellä.
Ns RM-taloista en maksaisi 50-tuhatta enempää + tontti. Jos tontti on hyvä niin sillä on arvoa ja kannattaa hinnoitella sen mukaan. Missään nimessä ei pidä maksaa sitä mitä pyydetään. Jos talon menee pyyntöhinnalla muille niin menköön, yleensä siinä kohtaa säästää eniten.
Niin en kysynyt mielipidettä vanhoista taloista, vaan asiatietoa salaojittamisesta. 
Edellä olevat mielipiteet rm-taloista ovat kyllä mielestäni noteeraamisen arvoisia.
Jos kuitenkin haluat jatkaa keskustelua salaojituksen toteutuksesta, niin kerro lisää kohteesta. Mainitset vain “toisen seinän”, mutta kai niitä neljä on niitä kellarin seiniä? Onko kolme talon ulkoseinän tasalla, eli koneella kaivettavissa? Kuinka korkea on ryömintätila? Ryömintätilaan rajoittuvan seinän pituus ja korkeus?
Tärkeintä: Mitä olet valmis tekemään itse? Oletko valmis siirtämään kaivettavan maan ämpärillä ryömintätilasta ulos?
En nimittäin usko että työn teettäminen palkatulla työvoimalla kannattaa. Jos edes mistään saat tuohon tekijää palkattua.
Tuon ongelmallisen alakerran voi poistaa asuinkäytöstä ja tehdä sinne kylmää varastotilaa tai autotallin. Sitten yläosa talosta puretaan reporangaksi, desinfioidaan ja rakennetaan valmiiksi uusin eristein ja pintamateriaalein. Välipohjasta tulee siis rossipohja.
Näin rintamamiestalo saa uuden elämän.
Juu sori huono kuvaukseni. Kaksi kellarin seinistä on ulkoseinän tasalla. Ryömintätilaan rajoittuvien molempien seinien pituudet noin 2 metriä, korkeus n. 1.8 m. Ryömintätilaa en näytössä mitannut, sokkelin korkeudesta päätellen max 50 cm. Ämpärihommat hoituu itse jos ne vaan teknisesti on toteutettavissa.
Tila on siis ollut talouskellarikäytössä, ei lämpimänä. Koskeus ei ainakaan toistaiseksi ole homehduttanut kuin kellarin puiset ovenkarmit. Homekoiratutkimus talossa on tehty ja asuintilat ok. Pitää kuitenkin muistaa että kosteusolot on muuttuneet paljon viimevuosina ja se ettei kosteus ole ennen noussut välipohjaan, ei välttämättä kauan pidä paikkansa. Jatkuva kosteusrasitus varmaan myös ruostuttaa betonin raudoitukset ja lisää sokkelin routavaurioriskiä?
Ja kommentteihin rm-taloista yleensä voisin vielä kysyä että jos uutta ei ole vara ostaa niin eikö täyshengittävä rm-talo, jota ei olla menty pilaamaan mineraalivillalla ole turvallisempi ratkaisu kuin 60-80 luvun muovitalo?
Täyshengittävä,tuuleeko läpi!!??
Kovin samankaltainen kohde on tullut vastaan ja järjellä se saatiin hoidettua. Eikä sinne ryömintätilaan mikään pakko lie tunkeutua kaivelemaan, pidetään nyt mielessä, että kyseessä ei ole asuintilan kuivattaminen. Nuo kohteet ovat kaikki erilaisia ja siksi tarkkojen ohjeiden antaminen on noilla tiedoin hakusessa, mutta ei tuo tekemätön paikka ole.
Onko se talo rinteessä vai tasamaalla ja mihin tuo kellari sijoittuu? Onko se siis ylärinteen vai alarinteen puolella ja minkä huonetilan alla? Rakennuksessa lienee kuisti, onko se a) millä sivulla kellariin verraten ja b) mahdollisen rinteen suhteen ylä- vai alarinteessä, vaiko "sivulla"?
Ohesssa pohjakuva ongelmastani. Perun sen verran että edes toinen ulkoseinän tasolla oleva sivu ei ole kokonaisuudessaan kaivettavissa esiin. Eli kellari sijoittuu eteisen jälkeen olevan tilan ja WC:n alle ja siten toinen ulkoseinän tasalla oleva seinä jää ositain uuden lämpimän eteisosan alle. Kellarin ovea ei siis ole piirretty, mutta se on yläkertaan johtavan oven vieressä. Yläkerran portaat kiertävät myötäpäivään ja kellarin portaat niiden alla vastapäivään.
Talo on hiekkaisella tasamaalla, sadevedet johdetaan tienvarsiojiin.
Jos purkuojassa riittää syvyyttä eikä kalliota löydy kuistin puoleisella sivulla (tai muillakaan) kellarin lattiaa ylempänä, niin kyllä tuon saartamaan pystyy. Merkityksellistä työn suunnittelulle mainittujen lisäksi on kellarittoman osan perustusten syvyys ja rakenne, onko anturaa vai ei. Samoin tuon “kuistin” perustukset, tämä osa näyttäisi jälkeenpäin uusitulta tai laajennetulta.