Meidän katon jyrkkyys on 1:3. Siellä työskentely on todella hankalaa kaltevuuden takia. Kysynkin mikä olisi paras tapa laittaa palahuopa eli kuinka katolla pysyy ilman tukilautojen lyömistä aluskatteen läpi? Käyttävätkö ammattilaiset köysiä, joitakin tikkaita tms.?
Aluskate (Lemminkäinen Kerabit) ei kestä juuri minkäänlaista mekaanista rasitusta. Jos tikkaat vähän pääsee huonolta kohti hankaamaan, niin on katteessa pahat orkoset.. Aluskatteen sai asennettua tukilautojen avulla, mutta helppoa ei ollut silläkään tyylillä. Aika yllättävää, ettei ainakaan minun silmiini ole osunut missään teko-ohjeissa tai muissa ohjeita, kuinka katolla keikutaan turvallisesti.
"Meidän katon jyrkkyys on 1:3. " Sehän on melko normaali eli hyvin normaali
"Siellä työskentely on todella hankalaa kaltevuuden takia. " Eihän se tietenkään tasakattotyöskentelyä ole.
"Kysynkin mikä olisi paras tapa laittaa palahuopa eli kuinka katolla pysyy ilman tukilautojen lyömistä aluskatteen läpi? " Älä ihmeessä lyö.
"Käyttävätkö ammattilaiset köysiä, joitakin tikkaita tms.?" En uskalla sanoa miten ammattilaiset tekevät. Laita kunnon telineet lähes räystään tasolle ja riittävän leveät ja tietenkin myös luotettavat esim. vuokrahaki-telineet (eivät maksa hunajaa, kun teet työn ripeästi ja et makuuta niitä työmaalla). Silloin homma alkaa näyttää aivan toiselta. Käytä turvavaljaita, jos siltä näyttää ja tuntuu. Otapa huomioon, että kakkosnelkuista tehtynä ne maksavat myös ja sen ajan, kun värkkäät niitä lankkutelineitä, niin olet itse homman jo tehnyt.
En nyt aivan ymmärtänyt että minkälaisesta katosta on kysymys. Jos ihan perus palahuopakatosta niin eikös katto ole ensin lyöty raakaponttilaudalla umpeen ja tämän päälle asennetaan aluskermi jonka pääll liimataan sitten varsinainen palahuopa. Kyllähän siinä sitten jo sen umpilaudoituksen päällä hyppelee ja ei muutakuin hyvät telineet räystäälle ja siitä sitten harjaa kohti paloja kattoon. Isoin ongelma itselläni ollut aurinko joka varsinkin näillä keleillä pehmentää huopaa niin ettei sen päällä pysty olemaan jättämättä jälkiä jo valmiieen pintaan.
Ihan kysymykseen: Katolla ei koskaan keikuta tuvallisesti,- siellä voidaan työskennellä turvallisesti. (ihan vitsailen).
Turvaköydet käyttöön varmuudeksi, sen terveen järjen kanssa, ja telineet ihan hyvä juttu (nuo Hakit) tavaroiden katolle laahauksessa, sekä työn alkuvaiheessa.
Katolla kun kuljet pehmeäpohjaisilla kengillä, niin huopa kestää. Eikä tuo 1:3 mikään jyrkkä ole.
Kun/jos helteellä touhuat tummalla katolla, muista juoda riittävästi nestettä ( 0% ), on muuten työturvallisuusasia - sekin.
Tosiaan katossa on raakapontti jo lyötynä ja nyt aluskermi paikoillaan. Telineet kiertää jo talon ympäri. En tiedä miten se katto sitten tuntuu niin jyrkälle. En minä ainakaan pysy alushuovan päällä mitenkään jos ei ole köyttä tukena tai muuta vastaavaa. Kenkiä ollaan kans vaihdeltu pitävempiin. Millaisia nuo “hakit” ovat? Ja mihin turvaköydet on helpoin kiinnittää, kun näitä ei enää kattorakenteisiin saa kiinni?
Jos pelottaa, tai ei pysy katolla, saatikka sitten työskennellä, kannattaa antaa työ toisen tehtäväksi.
On henkilöitä, joia ei saa nousemaan katolle isolla rahallakaan, saati siellä työskentelemään. Kaikki ei vaan pysty, eikä se ole heidän vikansa.
Nuo “hakit” - no ne on ne telineet. (Haki-teline), mutta telineethän on jo paikallaan. (toivottavasti turvalliset).
Turvavaljaiden kiinnitys, tapa ja paikka määräytyy kohteen mukaan, ja sitä tervettä järkeä käyttäen - edelleen. (Ei siis esim. repsottavaan antennimastoon).
Ja ne valjaat sitten pitää olla kunnossa, muuten on lähes sama asia kun laittaisi sen narun kaulan ympäri.- Erona vaan, että vahingon tapahduttua paikat ei yleensä ole kipeät.
Olenkin pyytänyt parilta yritykseltä tarjouksen, mitä palahuovan laitto kustantaisi. Jos ei ihan mahdottomia maksa, niin itse en sitä tee. Jos taas on mielestäni liian hinnakas, niin kyllä ne palat sinne itse naputellaan. Hiukan on jo siellä työskentelyyn kerennyt tottua. Alussa tuntui, että siellä ei pysty tekemään mitään.
Sen turvaköyden toisen pään tukeva kiinnityskohta on esim. savupiippu tai rakennustelineet vastakkaisella puolella.Toinenpää turvaköyttä on tietysti päälläsi olevassa turvavaljaissa jossa sitä liuutetaan katolla liikkumisen tarpeen mukaan.
Sen turvaköyden pitää olla koko ajan "tiukalla", tarkoitus on, että se jo itsessään estää putoamisen. Löysällä oleva turvaköysi ei pelasta muuta kuin sen, että ei mene naama rikki jos putoaa alas - on nätimpi ruumis omaisten katsella. Tarpeeksi löysää turvaköydessä tarkoittaa erittäin rajua pysähdystä ja se vaurioittaa ihmisen sisäelimiä, saattaa jopa tappaa.
(puhun nyt turvaköydestä ajatellen sitä yleistä tilannetta, että joku on kietaissut vyötärölleen pyykkinarun "turvaköydeksi", oikeissa turvavaljaissa äkkipysähdyksen vaarallisuutta on lievennetty erilaisin tavoin)
Oikeasti, jos talossa on ympäriinsä telineet liki räystään tasolla ja telineissä kaiteet, niin ei tavan katolta varsin helposti maahan asti pääse jos ei nyt jotain aivan ihmeellistä tee… Mä en tykkää työskennellä korkeilla paikoilla ja käytän herkästi valjaita. Mutta kattohommat on saatu hoidettua ilmankin, ihan noilla haki-telineillä.
Oikeassa ja hyvässä työskentelyyn valmistetussa turvavyössä on auton turvavyötyyppinen n. 2-2,5 meriä ulostuleva herkästi liikkuva osa, niin ettei tarvitse vähän väliä olla vyön kireyttä säätämässä. Turvalukitus nappaa heti kiinni, jos sattuu mikä tahansa nopea liike. Olen työskennellyt sellaisen kanssa, on aivan ylivoimainen verrattuna näihin jatkuvasti säädettäviin.
Tuo on totta, perin kätevä peli ja järkevä hankinta jos on vähänkään enemmän hommia valjaissa. Naru ei ole myöskään edessä eikä pyörähdä jalan ympäri.
Korjaan tähän että katon kaltevuus on 1:1,5… En tiedä miten sen noin väärin kirjoitin. Tehtiin tosiaan telineet räystäiden tasolle 2x5:sta kun sitä on omasta takaa. Telineistä laitettiin sitten tukia joiden varaan laitettiin katolle vaakatukia tarpeen mukaan. Ei siellä ilman näitä tukia olisi pysynyt mitenkään. Oli kyllä mielenkiintoinen projekti tuo katon teko. Mutta onneksi se on nyt ohi.