Pintabetonilaatan paksuus ja sen korjaaminen

Betonilaatat
21

Tämä nyt kuuluu sarjaan tieto lisää tuskaa.

Tässäkin käsiteltävässä asiassa on jäänyt täysin pimentoon eräs tärkeä, oikeastaan hyvin tärkeä asia ts. se, milloin lattia on valettu? Miksi se on tärkeä. Se johtuu siitä, jota jo säheltäjäkin tuossa edellä ansiokkaasti vihjaisi. Kiitos siitä hänelle.

Tässä korjausasiassa ei kannata pitää kiirettä, sillä sudelle hännnänteko on yleensä vaikeampaa kuin alkujaan kerralla kunnolla tehtynä. Kun on havaittu tuo käyristymä, niin sitä ei saa/kannata lähteä korjaamaan ennen kuin lattia on kuivannut kokonaan, koska silloin kuivuessaan se käyristymä palautuu osittain, mutta (yleensä koskaan) ei kokonaan.

Jos korjaus eli sinne alapuolelle asennetaan ennen kuin käyristymä on asettunut "kohdalleen" (osittain palautunut) tyhjätilaan eli käyristymän kohdalle "klossia", niin nyt palautuessaan ne aiheuttavat sen, että ennen käyristymää oleva kohta nousee eli sinne tulee puolestaan nyt "kopoa". Siis joudutaan ojasta allikkoon?

Koska laatta on tässä tapauksessa liian ohut, niin saattaa olla, että joudutaan vielä pahempaa eli "kun sutta juostaan pakoon, niin karhu tulee vastaan".

Tässä on yksi osoitus siitä, että suden korjaaminen on usein hyvin vaikea ja pihiys vielä vaikeampi eli laattaa ja ilmeisesti raudoitustakin on vähennetty, jos raudoittaja on ollut edes vähänkin perillä raudoituksesta ja hän on pyrkinyt korjaamaan yliraudoitusta.

Tässä asiassa, jos raudoittaja ja valuri olisivat olleet ammattinsa osaavia ja vastuuntuntoisia eikä vain rahastajia (?), niin heidän olisi pitänyt kieltäytyä ohennetusta laatasta eli pihiydestä (?).

(Tässä en väitä mitään, vaan kyseenalaistan. Siitä merkkinä on ?-merkit). Suunnittelija oli määritellyt laatan paksuudeksi aivan oikein 80 mm ja todennäköisesti myös raudoituksenkin aivan riittäväksi. Oletan! (Betonivalun minimi on kylläkin 50mm yleensä, mutta ei aina.)

Tässä (?) on myös kysymyksessä nykyaikaistettuna: "yhden euron suutari(t) tekee viiden euron vahingon". Sitten ihmettelyni menee täysin yli ymmärrykseni, jos vielä suunnittelijakin hyväksyi kyseiset "säästöt".

Ja sitten vielä retorinen kysymys: Miksi käytetään (kallista!!!???) suunnittelijaa, kun niitä ei noudateta, joten käytetään niitä halpoja ja osaavia suunnittelijoita, jotka ovat joskus jollakin raksalla nähneet tehtävän sitä sutta ja sekundaa luullen sen "hyväksi ja halvaksi"!

Tarkoitukseni ei ole missään tapauksessa kääntää puukkoa haavassa, vaan kertoa se, että luulo tietämisestä ja osaamisesta on pahinta myös rakentamisessa ja tiedä, mitä tiedät. Samoin siis toisaalta tieto lisää tuskaa ja raksahommissahan se on pitkälle sitä, että ollaan onnellisen tietämättömiä niin kauan, kunnes se jyrähtää kuin se kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta.

22

“milloin lattia on valettu?”



Toukokuussa valettu. Kopo alue on tosiaan vain nurkassa n.30cm pitkä ala. Meillä on tarkoitus hoitaa korjaus vasta n. 1kk päästä ja korjauksen on tosiaan tarkoitus tehdä juotosbetonilla ja tekijänä kaveri joka on vastaavia korjauksia ennenkin tehnyt. Harmittaa tosiaan se että lattiamies on sanonut 60mm riittävän, eikä 80mm ole tarpeellista.



Pohjani on suunnitellut kaveri joka on rakennusinsinööri, entinnen kuntotarkastaja, jolla on nykyään insinööritoimisto, mikä piirtää rakennepiirustuksia ja toimii työmaiden vastaavana mestarina päätoimialanaan. Luulisi hänen nähneen kaiken laista ja hän nimen omaa sanoi kun kävi sen käyristymän tarkastamassa, ettei kyse ole suuresta ongelmasta ja se saadaan korjattua. Hän oli piirtänyt 80mm paksun laatan, sanoi silti että kyllä teidän tekemän 60mm olisi pitänyt riittää. Käsittääkseni hän on kirjoittanut betonilaatan käyristymistä myös väitöskirjan.

23

Pintabetonilattian käyristyminen johtuu epäsymmetrisestä kuivumisesta, jossa pinta kuivuu nopeammin kuin alapinta. Kuivuessaan betonikin kutistuu. Kutistumaero on tietenkin sitä suurempi mitä suurempi kosteusero on, jolloin kutistumaerokin kasvaa eli kaarevuus/käyristyminen on voimakkaampaa.

Mitä ohuempi pintalaatta on, niin sitä pahempi on kaareutuminen/käyristyminen.

Käyristymistä voidaan pienentää

  1. paksuntamalla pintalaattaa
  2. käyttämällä sellaista betonilaatua, jossa kutistuminen on vähäistä
  3. mekaanisesti raudoituksella siten, että reuna-alueilla (nurkissa sitä suuremmalla syyllä) asennetaan raudoitus laatan yläpintaan ja mahdollisimman kauas laatan paksuuden “neutraaliakselin” eli laatan keskipisteestä.



    Kysyjän tapauksessa mikään noista kolmesta oikeastaan ei ole toteutunut (näin väitän). Viimeisen kohdan toteutuminenkin on mahdoton, sillä terästyksen päällä olevat putket (uskon olevan tuossa “väärässä” järjestyksessä) aiheuttavat tilanteen, jossa terästys on juuri väärin päin eli teräkset eivät ole mahdollisimman kaukana laatan keskipisteestä niin kuin pitää, vaan laatan keskipisteen väärällä puolen. Tällaista tilannetta voidaan parantaa siten, että lähelle pintaa pannaan lisäterästys, mutta kysyjän tapauksessa sekin on mahdoton.



    Lähetän tässä myös kyseisen lattian suunnittelijalle terveiset ja tietenkin myös ammattitaitoisille raudoittajalle sekä valurille, jos ei ole vielä mennyt, mutta kertaus on opinkin äiti.



    Kuriositeettina mainittakoon, että käyristymä on tietyllä pintalaatan vahvuudella sitä suurempi mitä pitempi sivumitta on, mutta tällekin on aina olemassa raja, jolloin käyristymä ei enää lisäänny, vaikka sivumitta kasvaisi eli nurkka ei välttämättä nouse kattoon, kun sivumitta kasvaa.

    Kerrottakoon vielä sellainenkin tositapaus, kun erään kerrostalon huoneistoon käytävästä astui sisään, niin kolinaa kuului, kun pintalaatta keikahti kuin mummon keinutuoli.
24

Juupa juu…



Näistä betonilaattojen käyristymistä on tehty tutkimuksia pilvin pimein ja teoriat on hallussa, mutta… Tässä on kyseessä betonin ominaisuus, eli kutistuminen. Hyvin yksinkertainen juttu. Vaikka kuinka hyvin tämän paksuinen laatta terästetään yli- tai aliraudoituksella, sillä ei ole juuri väliä, koska sitä ei raudoitteilla yksinkertaisesti saada “kiinni”. Jos on pakko valaa ohut pintabetonilaatta pitää betonin suhteutus olla kohdallaan ja vesisementtisuhde mahdollisimman alhainen, eli mieluummin alle 0,4 ja kiviaineksessa mahdollisimman vähän hienoainesta. No…tämähän ei onnitu, koska se liippari, joka tietää kaiken betonitekniikasta tilauttaa kuitenkin sitä “lutmakkaa kuraa”, mikä kutistuu käyristyy kuin tuohikäpry. 0,4 w/c suhteella olevia massoja ei saa tehtyä muutoin kuin notkistavilla lisäaineilla.