Pintabetonilaatan paksuus ja sen korjaaminen

Betonilaatat
1

Meille tulee perustukset reunavahvistetulla laatalla ja nimenomaa 2 laatalla. Nyt kysyisinki kuinka paksu pintalaatan tulee olla? Meille on nyt tehty 60mm paksuinen ja se on ilmeisesti liian ohut koska yhdestä talon kulmasta lattia hieman notkuu. Miten tämä nyt kannattaisi korjata kun ollaan siinä vaiheessa rakentamista että väliseinät on juuri saatu tehtyä.

Minulle on sanottu että pintabetonilaatan tulee olla 60-80mm. Pitääkö paikkansa?

Miten meidän kannattaisi korjata notkuma tässä vaiheessa rakentamista, ettei jälkeenpäin tulisi harmia? Voiko kulmaan olla jäänyt ilmaa? Pitäisikö porata reikä ja täyttää mahdollinen tyhjiö betonilla? Minulla on vesikiertoinen lattialämmitys.

Stressiä pukkaa joten auttakaa!

2

Miten on? Onko nykyisen reunavahvistetun laatan alla lämpöeristys?

3

" Minulle on sanottu että pintabetonilaatan tulee olla 60-80mm. Pitääkö paikkansa? "

PItää, koska yleensä betonivalun minimi on 50mm.

"Meille on nyt tehty 60mm paksuinen ja se on ilmeisesti liian ohut koska yhdestä talon kulmasta lattia hieman notkuu."

Ei oikein ymmärrä. Ei. Mitä juuri heti sen pintalaatan alla on? Nyt kun sitä rakennetta/läpivalaisua/leikkausta ei ole, niin arvaukseen täysin menee eli

olisiko notkuma sitenkin käyristymä, koska varsinkin ohuet valut virheellisen raudoituksen vuoksi tuppaavat nurkissa/kulmissa käyristymään?

" Voiko kulmaan olla jäänyt ilmaa?" Tarkkaan ottaen näin on, mutta se on täysin sivuseikka tässä valussa, koska tyhjä tila "täyttyy" sillä ilmalla.

Kerro leikkaus ja kuvaa notkuminen selevällä ja ymmärrettävällä suomenkielellä. Mitään ammattitemejä ei tarvita. Ja onko lattialämmityskaapeleita/-putkia? Ilmeisesti ei, mutta kysytään sitäkin kutenkin.

4

Eli pintabetonilaatan alla ensimmäiseksi tulee raudoitusverkko missä on kiinnitettynä vesikiertoisenlattialämmityksen putkisto. Sen alla on 100milliä styroksia ja sitten tuli seuraava laatta jonka alla raudoitus, styroksit ja hiekkakakku.

Kysymyksessä ei ole käyristymä. Pintabetonilaatta on täysin suora kaikkialta, paitsi pesuhuoneessa ja saunassa on tietysti hieman tehty kaatoa. Raudoituksenkin on tehnyt ammattiraudoittaja joten en usko sen virheellisyyteen. Sammallai pintabetonilaatan on tehnyt ammattilattiamies.

Eli notkuma on sellainen, että kun siihen kulmaan painaa jalalla voimalla se antaa hieman periksi eli ponnahtaa. Kysymys on pienestä kohdasta ja ihan kulmasta, mutta tosiaan kun kulmaan astuu voimalla se ponnahtaa ja styroksit hieman narahtaa.

5

Viittaa käyristymiseen (mittaa linjarilla) eli vajaasen raudoitukseen ja se lattialämmitysputken kohta saattaa antaa periksi? Myös betoni saatta olla liian "laihaa"? Onkohan valubetoni jäänyt jotenkin vajaaksi alapuolella taipumakohdassa? Näkyykö murtumaa? Minkälainen verkko?

Se pakkausmateriaalikin, jota myös sty...styr...sanotaan, antaa periksi ja saattaa olla syyllinen(?), kun se on aivan kulmassa.

Eipä sinne rautaakaan kovin mahdu, kun lämmitysputkistokin!

6

Saitteko kaikki putket pysymään ja peittymään betoniin.60 mm aika ohut lattiaksi.

7

voisiko juotosbetonia lorottaa nurkasta sinne väliin?



millainenkohan siitä tulisi?

8

Näissä jutuissa on täällä se heikkous, että kysyjä ei anna kysymyksessään riittävästi tietoja, joiden perusteella voi melkoisella varmuudella vastata. Nytkään ei ole raudoituksesta mitään muuta tietoa kuin verkko: Verkon silmäkoko??? verkon "lankojen" paksuus???? Onko lisäraudoitusta nurkissa??? (oltava yleensä, kun laatta on ohkanen ja verkkolanka ilmeisen "ohutta ongensiimaa"??????!!!!!). Ei myöskään alkuun ollut sitäkään, että oliko/tuliko laattaan "vesiputket" ja vielä vesiputken paksuus puuttuu!!!

"Raudoituksenkin on tehnyt ammattiraudoittaja joten en usko sen virheellisyyteen. Sammallai pintabetonilaatan on tehnyt ammattilattiamies."

Tämähän valitettavasti ei takaa mitään, sillä saaduilla vähäisillä tiedoilla on selvää, että ammattiraudoittaja ja ammattilattiamies eivät ole olleet tehtäviensä tasalla ja lisäksi, jos on vielä suunnittelijakin suunnitellut tuon, niin hänkään ei ole ollut tehtäviensä tasalla.

1) Kun lattiaan on tullut se vesiputkisto, niin laatta on ehdottomasti oltava paksumpi kuin se 60 mm ja nurkissa on käytettävä (on syytä) lisäraudoitusta, myös siinäkin tapauksessa, että verkon lanka on 8 mm.

2) Kyseisessä tapauksessa on lähes satavarmasti kyseessä "käyristymä" tai siihen verrattava heikkous" sillä siinä betoni on nurkan lähellä putken ja teräksen (ohkasenkin) takia niin ohut, että se antaa periksi ja kun siellä alla on vielä sitä pehmeää "suota", jota tulisi käyttää vain pakkauksissa suojelemassa pakattuja tarvikkeita. Tässä on vielä se haitta, että se jää tavallaan reuna "kahdelta kantilta" vapaaksi, siis "tukematta" eikä vain "yhdeltä kantilta".

Eräs korjauskeino siihen on yllätys yllätys uretaani - polyuretaanivaahto , mutta se on osattava suorittaa. Siinä joutunee poraamaan reikiä siihen betoniin, mutta älä poraa vesiputkiin reikiä. Ne putket on oltava tiedossa tai ne on paikallistettava. Myös tavallinen betonikin ja juotosselainenkin käy, mutta sekin on osattava.

Älä valuta juotosbetonia ainakaan reunoilta. En selitä nyt miksi ei? (No siksi, kun ei ole niitä "reunaehtoja" tiedossa! Se käyristymä hieman oikenee, kun se alapuolikin kuivuu, mutta ei oikene kuitenkaan riittävästi.)

PS! Tässä joutuu lähes puhtaasti arvailemaan, kun ei ole näkemässä tapausta ja saadut tiedotkin ovat puutteellisia.

Vielä: Onko tosiaan suunnittelija suunnitellut ja tekijät tehneet suunnitelmien mukaisesti. Jos ovat, niin eivätpä ole olleet ajan tasalla ja viimeistään tekijöiden olisi pitänyt kieltäytyä tekemästä, jos suunnitelmat ovat olleet "sellaiset ja tällaiset" vai ovatko itse säveltäneet. Se taito on puuttunut kaikilta. Mitähän se betonin laatukin sitten on?

9

Niin ja kulmasta laatan paksuus oli tosiaan hieman yli 60mm.

Ja valitan tosiaan etten osaa aivan tarkallleen kaikkea kertoa. Kiitos kuitenkin kaikille vastauksista.

10

"Saitteko kaikki putket pysymään ja peittymään betoniin.60 mm aika ohut lattiaksi."

Saatiin pysymään.

"voisiko juotosbetonia lorottaa nurkasta sinne väliin?"

Kyllä voi ja näin lähdemme myös kulmaa korjaamaan, eli kyseessä oli käyristymä. Sen kävi eilen tarkastamassa viimeisen päälle oleva ammattimies. Kysymyksessä oli hänen mukaan aika pieni käyristymä ja laatta ei ole murtunut jne. Hänen mukaansa kaikki on tehty niin kuin pitikin tehdä.

Niin ja betoni on Ruduksen betonia joten luulisi sen olevan hyvän laatuista? Sen verran suunnitelmista on poikettu että laattaa hieman ohennettiin, eli suunnitelmissa oli 80mm ja tehtiin kuitenkin 60mm koska kaikki sanoi sen riittävän ja niin sanovat vieläkin.

Raudoituksesta vielä. En ole ammattilainen enkä osaa tähän tarkkaan vastata, mutta raudoitukset on käynyt tarkastamassa raudoitustarkastaja yhdessä vastaavan mestarini kanssa (joka on ammatikseen vastaava mestari pientalo rakennuttajilla), joten ei minulla ole syytä pitää raudoitusta puutteellisena. Raudoituksen tekijä on myös ammattiraudoittaja kuten mainitsin ja 100% varmuudella on tietänyt mitä teki ja hänen esimiehensä on myös tarkastanut raudoitukset. Eli raudoitusfirma on myös ottanut työstä vastuun. Kaikki raudat ovat tulleet kyseisestä raudoitusfirmasta ja ovat suunnitelmien mukaiset. Ja sitä rautaa oli nimenomaa reunoissa helvetisti.

11

Jaaha! Jaaha! Kaikenlaisia selitelmiähän sitä on kuultu, mutta harvinaisempia ne kyllä ovat työn vastaanottaja "suusta". Olkoon! Ja juotosbetonia valutetaan kulmasta! Hohhoijaa. Siinäpä taitaa joku kusaista jonkun saappaisiin. Kusaiskoon!

Muuten vielä: "Ja sitä rautaa oli nimenomaa reunoissa helvetisti. "

Niinpä! Mutta "yliraudoitus" on vielä pahempi kuin "aliraudoitus". Se siitä! Kaikenlaista!

Niitä herkkäuskoisia on, kunnes sitten kolahtaa, jolloin herätään, mutta liian myöhään.

12

Luottaisin kyllä enemmän paikalla olleisiin ja homman nähneisiin ammattilaisiin.Toisen helvetisti voi olla toisen vähän,tai päinvastoin.

13

“Luottaisin kyllä enemmän paikalla olleisiin ja homman nähneisiin ammattilaisiin” eli vastuunpakoilijoihin kaikenlaisin selitelmin ja sopan keittäjiin. Tällä tavalla sitä tehdään ja noudatetaan hyvää rakennustapaa, joka vaatii, että notkua ei saa korjattavaksi juotosbetonilla lorotteluihin.

14

Asiaa näkemättä voi ottaa kantaa vain suunnittelija ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

15

Se kiertokoulun "ensimmäisen vuosikurssin opiskelija" heti aluksi mm:ssa:

"olisiko notkuma sitenkin käyristymä, koska varsinkin ohuet valut virheellisen raudoituksen vuoksi tuppaavat nurkissa/kulmissa käyristymään?"

Siihen kyselijä vastasi varmalla "äänellä":

"Kysymyksessä ei ole käyristymä. Pintabetonilaatta on täysin suora kaikkialta"

Siihen eka vuosikurssin opiskelija taas vastasi mm:ssa:

"Viittaa käyristymiseen (mittaa linjarilla)" ja sitten edelleen kirjoitti: "Kyseisessä tapauksessa on lähes satavarmasti kyseessä "käyristymä". "

Sitten taas kyselijä: "eli kyseessä oli käyristymä."

Niinpä näkemättä voi ottaa kantaa se kiertokoulun ekavuosikurssin opiskelija ja kuinkas ollakaan: osuiko?

Mites nyt se suu pannaan? Että silleen tällä kertaa.

16

Laatan käyristyminen johtuu pääsääntöisesti betonin kuivumiskutistumasta. Mitä ohuempi laatta sen herkemmin se käyristyy. Ohuiden laattojen käyristumistä on vaikea saada "kuriin" terästyksellä. Mielestäni OK-talon Pintavalun paksuus tulisi olla vähintään 80 mm.

17

"Jaaha! Jaaha! Kaikenlaisia selitelmiähän sitä on kuultu, mutta harvinaisempia ne kyllä ovat työn vastaanottaja "suusta". Olkoon! Ja juotosbetonia valutetaan kulmasta! Hohhoijaa. Siinäpä taitaa joku kusaista jonkun saappaisiin. Kusaiskoon!"

No kun näytät olevan asiantuntija niin kerro nyt enenmmän tästä saappaaseen kusemisesta. Meille annettiin 2 korjausvaihtoehtoa joista toinen oli juotosbetonin käyttö, missä huonoina puolina lämpöeristeen huonontuminen ja se, että kulma pitää tasoittaa hiomalla tämän jälkeen jotta lattia saadaan suoraksi. Toisena suositeltiin eristeen kaapimista ja tämän jälkeen uretaanilla täyttämistä, missä huonona puolena on ettei kellään ole tästä kokemusta. Tästä syystä olemme ajattelleet käyttää sitä juotosbetonia, jonka käytöstä korjaajalla on kokemusta. Juotosbetonia tarvitaan siihen kulmaan kuulemma vähän n.1/2pussia.

Kerro nyt kun näytät asiasta olevan perillä miten sinä sen korjaisit että lattia saataisiin mahdollisimman hyvään kuntoon ja niin ettei siitä tule koskaan enää harmia. Minua ei kiinnosta lähteä etsimään syyllistä koska siitä ei mitään hyvää seuraa, muuta kuin tappelua ja syyttelyä ja kuulemma tälläisen syytä on vaikea todistaa. Minua kiinnostaa vain että lattia saadaan kuntoon.

18

Arvoisa J&K! Ajattelin ja ajattelen edelleen vain ja ainoastaan Sinun etuasi. Siinä on pääsääntöisesti kaksi virhettä: raudoitus ja liian ohut "kakku", kun siinä on vielä se kämpöputkisto, jolloin nurkat käyristyy/pääsee käyristymään kuivumisen seurauksena eli pinta kuivuu nopeammin kuin se alapuoli eli pintabetoni "lyhenee/supistuu" enemmän kuin pintaa alempana oleba betoni.

Suden tekijöillä on tapana selitellä ja vähätellä susiaan.

Koska en tiedä sitä rakennetta sokkelin/seinän ja lattiakakun rajalla, niin on hieman huono antaa mitään neuvoja, mutta annan kuitenkin.

Kun se "korjataan" juotosbetonilla reunalta valuttaen, niin se menee/valuu ilmeisesti vain seinän vierustalle, jolloin se laajempi "kopo" jää edelleen kopoksi ja saattaa olla, että siihen tulee "suollakävelyilmiö" ja kaiken lisäksi kylmäsilta.

Se voidaan korjata juotosbetonilla ja/tai uretaanilla siten, että porataan reikiä lattiaan (ei putkeen osuen) kopoalueelle, josta sitten valutetaan juotosbetonia tai uretaania. Se juotosbetetoni on saatava mahdollisimman laajalle alalle reikien ympäristöön, koska se eriste ei ole parasta mahdollista (pehmeää). Sitten se reiän täyttö toimii pilarina eli se laajentuva juotosbetoni siellä kakun alla on ikäänkuin pilarin antura.

Uretaanin suihkuttamisessa on taas se heikkous/vaikeus, että sitä ei saa liikaa ruiskuttaa, jolloin joudutaan ojasta allikkoon eli se alkaakin nostaa sitä lattiaa. Mitään eristeen kaapimisia tuskin kannattaa tehdä. Juotosbetonia voinee "ruiskuttaa" letkun avulla reijän sivuille/ympäristöön mahdollisesti kuin rasvaprässillä. Mitä tiheämmin "pilareita" kopoalueella,niin sitä parempi.

19

Meille tuli lattia 120-150mm hieman riippuen eristeen epätasaisuudesta. Ei käpristele eikä notku. Tuossa kohtaa on taasen todella hölmöä säästää kun ei ole kyse kuitenkaan tuhansista euroista todellakaan. Mikäli siis on vaan mahdollista tehdä.

20

Mitä enemmän mennään matalaenergia suuntaan, sitä vähemmän paksu laatasta halutaan. Miksei toi päde ihan tavallisiinkin taloihin. Paksu laatta reagoi hitaammin lämpötilan vaihteluihin. Varsinkin keväällä ja syksyllä tulee tilanteita että välillä on ylilämpöä ja välillä "odotellaan" että laatta lämpenisi. Eipä tuokaan nyt suuri ongelma tässä maailmankaikkeudessa ole.



Eikö betonilattia ristipiiskoista huolimatta käyttäydy niin että ensin se käyristyy ylöspäin nurkistaan ja sitten laskee.