Rakennamme 120 neliön ok-taloa ja alunperin ilmanvaihto suunniteltiin niin että poisto tapahtuu perinteisesti märkätiloista yms. Makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa lähellä IV-konetta, ja koska poistoputkien vetäminen oli helppoa lyhyen matkan vuoksi päätimme tekovaiheessa laittaa poistot myös makkariin. Ajatuksena oli että tällöin hyvin äänieristetyistä seinistä sekä massiivisista ovista saataisiin hyöty irti, kun oven alle voitaisiin laittaa kynnys.
Soitin kuitenkin tänään IV-konetoimittajalle, ja hän oli tiukasti sitä mieltä että makuuhuoneisiin ei tule laittaa poistoa missään nimessä, kun se sotkee koko systeemin. Yritin penkoa netistä tietoa ja aika vaikeaa sen löytäminen on ollut. Jossain sanotaan että huonekohtaista poistoa ei kannata tehdä, jossain toisaalla taas sanotaan että mikäli on halua ja varaa satsata asiaan kannattaa poistot laittaa myös makuuhuoneisiin.
Mikähän siis on asian laita? Meillä joka tapauksessa on jo työ tehty ja rahat haaskattu eli poistoputket on vedetty kaikkiin kolmeen makkariin. Kannattaako niitä hyödyntää vai pitääkö putket jättää kytkemättä ja hyväksyä varsin kalliiksi oppirahoiksi? Mikäli toteutetaan huonekohtainen poisto mitä asioita tulee huomioida?
Kiitos paljon!
Myös tulo ja säätö kuntoon!
Suunnittelussa pitäisi sijoittaa vaatehuone tai WC makuuhuoneen yhteyteen, tällöin poistoventtiilin `äänihaitta´ poistuisi ja poistopisteiden määrä minimi. 
Kunhan tuloja on riittävästi, ei tuossa pitäisi olla ongelmaa. Iv-suunnittelija toki määrittelee ylimääräiset tulokanavat, jos siis makkareista tehdään “tiiviitä”. Vaatehuoneen poisto on himpun kaksipiippuinen, miksi kaikki huonepöly pitäisi johtaa juuri sen huoneen kautta, jossa on pestyt ja puhtaat vaatteet?
Kyllä vaatehuoneessa ja WC:ssä pitää olla poistoventtiili. 
Ps. Kannattaa laittaa puhtaat vaatteet steriiliin vakumipakettiin että säilyvät puhtaana. 
Kannatan ehdottomasti poistoja myös makuuhuoneisiin. Oviraosta kulkeutuu kaikki äänet huoneen ulkopuolelle. Kun venttiilit säädetään oikein, ei pitäisi olla ongelmaa.
Kiitos paljon vastauksistanne! Ilmeisesti meillä laskennallinen poiston määrä oli alunperin noin 48 l/s mutta nyt tosiaan tulisi päälle poistot kolmeen makuuhuoneeseen. Tarkoituksenamme oli laittaa iv-kone jossa maksimiteho on 120 l/s.
Makuuhuoneet ovat pieniä, yhteensä 30m2, eli varmaankaan niihin ei tarvi puskea kovin paljoa raitisilmaa. Mikäli niihin ajettaisiin esim. 20 l/s raitisilmaa, kasvaisi siis kokonaisilmamäärä noin 68 litraan sekunnissa. Periaatteessa siis koneen pitäisi riittää tuohon mutta meneekö liian tiukalle? Mikä on käytännössä maksimi ilmamäärä 120 l/s koneelle? Seuraava malli tarjoaisi 145 l/s mutta maksaisi noin 800 euroa enemmän. Hieman panee jo miettimään pitäisikö ainakin yksi makkareista uhrata eli olla laittamatta sinne koneellista poistoa, mikäli tuo auttaisi meitä pärjäämään pienemmällä koneella.
>Mikä on käytännössä maksimi ilmamäärä 120 l/s koneelle? = 120 l/s
IV-koneen teho mitoitetaan asunnon m3 tilavuuden mukaisesti, ei makuuhuoneiden lukumäärällä ole merkitystä.
>Mikäli toteutetaan huonekohtainen poisto mitä asioita tulee huomioida?<
Koneellisesta ilmanvaihdosta aiheutuva ääni erityisesti makuuhuoneissa. 
www.google.fi ===> ilmanvaihdosta ääntä 
"Kyllä vaatehuoneessa ja WC:ssä pitää olla poistoventtiili. "
Miksi, WC:ssä kyllä, mutta miksi vaatehuoneessa. Riippuen toki vaatehuoneen sijainnista osaltaan. Vaatehuonehan voi olla myös Khh:n läheisyydessä, ei välttämäti makkarin naapurissa ja silloin olisi järkevämpi tuoda vaatehuoneeseen tulo ja poisto kodinhoitohuoneeseen (jossa se toki on oltava muutenkin).
Ja Makkareihin on kyllä hyvä laittaa molemmat ja oveen kynnys, saa hiljaisemman makkarin. Mutta, pitää noita tuloilmoja lisäillä sitten jonnekkin, koska makkareiden kautta ei muihin tiloihin tuloilmaa tule. Mutta nämähän on niitä iv-suunnittelijan pähkäiltäviä.
Kyllä se vaan on parempi jos on “huonekohtainen” ilmanvaihto. Siinäkin kannattaa miettiä venttiilien sijoitus paikat kunnolla. Ja vaikka onkin “huonekohtainen” ilmanvaihto pitää ottaa myös huomioon koko talon ilman liikkuminen. Vähä huonosti ehkä kuvailtu mutta kannattaa uhrata muutama hetki siihen mihin haluaa raikasta ilmaa ja mistä menee “likaista”. Se suunnittelija ei tule hengittämään kertaakaan sitä ilmaa vaan asukkaat. Ne myös saavat “määrätä”.
“…asukkaat. Ne myös saavat “määrätä”.”
Asiantuntija määrää!
Poistot voi laittaa myös makuuhuoneisiin, mutta kannattaa harkita myös ns. siirtoilmakanavia vaihtoehtona. Siirtoilmakanava on äänenvaimennettu “äänikäytävä” jota pitkin ilma pääsee poistumaan makkareista tai mihin tilaan ikinä niitä nyt asennetaankaan.
“Pelkkä” poistoputki (tulojen lisäksi) joka makkariin ei ole suoraan optimaalinen vaihtoehto. Huoneistokohtainen tulo/poisto kasvattaa kokonaisilmamääriä ollen energiataloudellisesti epätaloudellisempi vaihtoehto. Toisekseen, poistoputki itsessään tarjoaa kanavan jota pitkin a) koneesta kuuluu (lisää) melua ja b) ääni kulkeutuu huoneesta toiseen.
Eli jos halutaan tehdä homma kunnolla, niin sekä tulo että poistotorvissa pitäisi olla huoneistokohtaiset pienet äänenvaimentimet. Näin ääni ei kulje putkia pitkin huoneesta toiseen ja iv-koneen humina vaimenee, parhaimmillaan “kuulemattomiin” normitehoilla.
Toisaalta, erilliset poistot voi korvata siirtoilmakanavilla, jolloin suhteellinen ilmanvaihto tehostuu. Siirtoilmakanavan voi tehdä karkeasti kahdella tavalla.
- poisto-tulo pari: tilaan (esim. mh) asennetaan poistoventtiili ja tuloventtiili asennetaan sitten tilan ulkopuolelle, paikkaan mihin ilma sitten “tuodaan” -esim. käytävä. Jotta tästä ei muodostu äänikäytävä, väliin asennetaan äänenvaimennin - koon voi valita tarvittavan vaimennuksen mukaan, käytännössä kantikkaat lyhyet vaimentimet riittävät.
- Siirtoilmakanava - rakennetaan esim. ovenkarmiin äänenvaimennettu kanava jota pitkin ääni siirtyy tilan (esim.) mh ulkopuolelle. Tähän on valmiita ratkaisuja (esim. dir-air) tai sitten tekemällä kanava yksinkertaisesti itse esim. gyproc seinien väliin käyttämällä ääntävaimentavaa materiaalia välissä, ääni kulkee sitten “polkua” joka on avoin, mutta ympäröity (mutta ei tukittu!) ääntävaimentavalla materiaalilla (hox. ei paljasta mineraalivillaa, kiitos).
Jos kerran poistokanavat on jo värkätty, niin pienellä vaivalla ja muutama äänenvaimennin lisäämällä ko. putket on väännetty/uudelleenkäytetty siirtoilmakanaviksi. Etuna on se että kokonaisilmamäärä voidaan pitää pienempänä ja saada silti suhteessa isompi ilmanvaihto makuuhuoneisiin ja sitten tietenkin se että siirtokanavista ei koneen hurina kuulu.
Sieltä tietenkin voi kuulua vaimeasti, äänenvaimentimesta riippuen, käytävässä etc oleva ääni. Mutta yleensä se heikoin komponentti tässä rakennelmassa on tietenkin se ovi, vaikka se olisi tiivisteellinen ääneneristysovi. (normi ovet ovat lähinnä näkösuojia).
Ko. ideoita on testattu käytännössä ja voin lämpimästi suositella. Ero ns. “standardi” grynderitasoon on kuin yöllä ja päivällä.
Millä laskentakaavalla ilmamäärät suurenee?
On selvyyden vuoksi sanottava, että siirtoilmakanava on myös poisto tai tulo. Asiantuntija osaa määrittää mikä onko poisto tai tulo ja milloin ne mihinkin menevät tai mistä tulevat, mutta "asiantuntija" ei osaa.
Ja mitä näissä jutuissa puhutaan täysin virheellisesti käsittämättä mitä todella tarkoitetaan tulo-/poistoilmasta, niin kyllä sekin/nekin on puhtaasti siirtoilmakanavina toimivia eli siinä/niissä siirretään sisään/ulos ilmaa.
Asiat on osattava/käsitettävä, jolloin vasta asioista voi jakaa neuvoja.
Kun putket siellä jo ovat, kannattaa ne ottaa käyttöön. Säätämällä löytyy varmaan sopiva tasapaino tulo ja poistoilman välille. Tässä ei välttämättä paras säätö ole “asiantuntijan” tekemä normisäätö, vaan yleensä löytyy parempi kokeilemalla. Nukkuva ihminen ei hengitä yhtä voimakkaasti kuin päivällä vireystilassa oleva ihminen. Tätä ei ole ilmamääränormeissa otettu huomioon.
Mutta ne äänenvaimentimet ovat kyllä makuuhuoneen putkissa aivan välttämättömät
Häh? Nukkumallako ne säädetään? Jopas on esitys! No entäs sitten, kun makuuhuoneessa on “vireystilassa oleva ihminen. Tätä ei ole ilmamääränormeissa otettu huomioon.”
Niinpä!
Tästähän tulikin aktiivista keskustelua eli suuri kiitos kaikille vastanneille!! Paljon on tullut ajatuksia tämän myötä ja niistä on varmasti hyötyä asioiden järkkäilyssä, enää poistoputkien vetäminenkään ei tunnu niin pahalta ratkaisulta. Nyt on pakko kiiruhtaa nukkumaan eli jätän vastausten analysoinnin toiseen kertaan 
ThePutkari, tässä vastaus dilemmaan, eli miten erillispoistoilla varustetut tilat voivat vaikuttaa käytännön ilmanvaihtotarpeeseen:
Ajatellaan esimerkki tilaa joka on 40m2 ja joka koostuu kahdesta huoneesta, A ja B. Heitetään esimerkki että ilmanvaihto tähän tilaan on 20l/s (helppo luku esimerkin kannalta).
Tapaus 1 - huoneiden välissä ei ole ilmatiivistä ovea tai ovi on ilmatiivis, mutta huoneiden välissä on siirtoilmakanava, jota kautta ilma pääsee huoneesta A huoneeseen B. Tulo on huoneessa A ja poisto huoneessa B. Tulos: Ilma vaihtuu sekä huoneessa A että B 20 l/s.
Tapaus 2 - huoneiden välissä on ilmatiivis ovi/seinä ja molemmat tilat on varustettu erillisillä tuloilla ja poistoilla. Jotta saavutetaan kokonaisilmanvaihto 20l/s, pitää molemmissa tiloissa vaihtaa ilmaa esim. 10l/s. (10+10=20).
Yhteenveto. Kokonaisilmamäärä on prikulleen sama, mutta mikä on nyt ero käytännössä? Tapaus 1:ssä ilma vaihtuu huoneissa kaksinkertaisesti verrattuna tapaus 2:seen. Jos molemmissa tiloissa tapahtuu ilman “likaantumista” yhtä paljon, on ilma keskimäärin yhtä puhdasta/likaista, käytännössä erillispoistoinen on himpun parempi.
Mutta näinhän ei tilanne käytännössä ole OKT:ssa. Yleensä päivällä ollaan jalkeilla oleskelu etc tiloissa ja sitten yöllä nukutaan ja ollaan makuuhuoneissa. Eli ihmisten osalta ilman “likaaminen - lisää hiilidioksidia, kosteutta etc” tapahtuu suurelta osin jommassa kummassa “lohkossa” - oleskelu tai makuutiloissa.
Jos nyt kaikissa makuutiloissa on erillistulot ja poistot, täytyy vastaavat olla myös oleskelu ja muissa tiloissa, koska ylimääräistä tuloilmaa ei jää “yli” makuuhuoneista, eikä se niihin tiloihin pääsekään jos mh:den ilmatiiviit ovet laitetaan kiinni.
Näin ollen jotta saavutetaan vastaava ilmanlaatu (lue: saadaan vaihdettua likaista ilmaa sama, riittävä määrä siellä missä ihmiset olevat), tarvitaan ~kaksinkertainen kokonaisilmanvaihto verrattuna siihen tilanteeseen että mainituissa lohkoissa (esim. kaikki mh:t) ei ole erillisiä tuloja ja poistoja. Toki jos pilkkua lähdetään viilaamaan voi tämänkin probleeman ratkaista tekniikalla joka säätelee ilmavaihtoa tarpeen mukaan tila/huonekohtaisesti, mutta kovin ovat vielä harvinaisia moiset ratkaisut OKT iv-tekniikassa.
Jos nyt palataan alkuperäiseen kysyjän kysymykseen, eli mitä tehdä nyt kun hän on lisännyt ylimääräiset poistot joka makuuhuoneelle? Veikkaan että hän ei ole kuitenkaan käynyt lisäämässä vastaavaa määrää tuloja muihin tiloihin kompensoimaan mh:n ilmamäärän puutosta? Näin ollen jos kyseisellä “suunnitelmalla” mennään eteenpäin eikä muiden tilojen tuloja / poistoja tasapainoteta/suunnitella uudelleen , on lopputuloksena voimakkaan alipaineinen ilmanvaihto joka ei toimi hyvin.
Vaihtoehtoja on siis kaksi:
- lisätään tuloja muihin tiloihin/tasapainotetaan tulojen/poistojen suhde. Tuloja pitää lisätä yhtä paljon kuin on niissä makuuhuoneissa (tuloja) mihin tulee erillispoisto / viilata muiden tilojen poistoja mahdollisesti pienemmäksi.
- käytetään mh:n erillispoistojen kanavat uudelleen “siirtoilmakanavana”, jota pitkin ilma pääsee siirtymään mh:den sisältä muihin tiloihin. Nämä kanavat tasapainottavat ilmanvaihdon, eikä mh:den ääneneristyksen takia tarvitse muuttaa iv-suunnitelmaa tai sen ilmamääriä. Tässä on etuna se että iv-koneen poistopuolen äänet eivät kuulu mh:siin, kun niissä ei ole koneelle meneviä poistoja ja se että käytännössä saadaan pienemmällä kokonaisilmamäärällä vastaava ilmanlaatu tai vaihtoehtoisesti samalla kokonaisilmamäärällä parempi ilmanlaatu (vs edellinen esimerkki).
*) täsmennetään vielä tässä käytettyä terminologiaa siten että “siirtoilmakanava” termillä tarkoitetaan tässä ilmakanavaa jota pitkin ilma pääsee siirtymään suunnitellusti kahden tilan välillä.(esim. mh:sta pois vaikka ovi kiinni). Tulo/poistokanavat ovat sitten niitä iv-kanavia jotka menevät aina iv-koneelle asti (vaikka “siirtävätkin” ilmaa nekin:) ).
JTPro kysymys: Yksi ilmanvaihtokone palvelee useampaa asuntoa, miten säädät ilmamäärät/as.? 
Ei yksinkertainen putkimies tuollaisia sepustuksia jaksa lukea. Selitä muutamalla sanalla miten kokonaisilmamäärä (mikä liikkuu talosta ulos ja uutta sisään) lisääntyy huonekohtaisilla venttiileillä kontra “tulot makkareihin ja poistot kosteisiin”- järjestelmällä.