Tervehdys kaikille rakennusfysiikasta kiinnostuneille!
Energiataloudellisuus on nyt polttava puheenaihe. Tämä johtuu pitkälti asenne/käsitysten muutoksesta. Toki myös taloudellisuuden vinkkelistä energian hinnan nousun myötä.
Rakennuksen lämpöeristevaippa on yksi oleellisimmista tekijöistä määriteltäessä rakennuksen energiahäviöitä.
Keskusteltavaksi nostaisin aiheen, joka hieman askarruttaa itseäni.
Eli; väitteeni kuuluu seuraavasti: Vaikka rakennuksessa olisikin lämpöhäviöitä vuotoilmana esim. puutteellisen tiiveyden, tai vaikka painovoimaisen ilmanvaihdon takia, pysyy johtumislämpöhäviöiden määrä vakiona.
Eli toisin sanoen pystytään u-arvo laskelmien pohjalta osoittamaan lämmitystarpeeseen sama pienennys lisäeristämisellä, kuin "tiiviiseen" taloon.
Onko mielipiteitä aiheeseen?
T: Juho
Jos kuitenkin puhutaan uusista rakennettavista taloista, kääntäisin tuon juuri päinvastoin.
Eli pystyttäisiin osoittamaan että lämmitystarvetta pystytään vähentämään muillakin keinoilla kuin vain eristeita kasvattamalla, mm. tiiviillä rakenteella.
“Eli toisin sanoen pystytään u-arvo laskelmien pohjalta osoittamaan lämmitystarpeeseen sama pienennys lisäeristämisellä, kuin “tiiviiseen” taloon.”
Karkeasti ottaen näin on, mutta ei ainakaan käytännössä eikä (ehkä suuremmin ajattelematta) myöskään teoriassa.
Huomautan, että “tavallaan” U-arvo ei ota ollenkaan huomiota talon tiiveyteen.
Olen miettinyt asiaa vähän eri kantilta. Ainakin aikaisemmin ulkovuorausta ei laskettu mukaan U-arvoihin tms. Mielestäni se pitäisi kuitenkin huomioida. Siitä tulee ylimääräiset pintavastukset ja lisäksi paksulla vuorauksella voi olla iso merkitys U-arvoihin tai ainakin käytännön lämmöneristävyyteen?
Annapa julki, mutta ei ainoastaan "Mielestäni se pitäisi", koska minunkin mielestäni moni asia pitäisi olla toisin kuin on, mutta kun ei ole, niin ei ole! Se johtuu aivan yksinkertaisesti siitä, että en ole viisas.
Jos ulkovuoraus on kiinteästi kiinni (ilman tuuletusrakoa) ulkoseinässä lasketaan se U-arvoon, muuten ei. Jos ulkovuorauksen takana on tuuletusrako, on vuoraus silloin “ulkoilmassa”, jolloin sitä ei lasketa mukaan. Täysin luonnollinen ratkaisu.
Periaatteessa noin, mutta käytännössä ei välttämättä kuitenkaan. Itselläni ei ole asiasta mitään faktaa, eikä linkkejä, mutta muistelen lukeneeni, että esim. ilmaraollinen tiilivuoraus pienentää talon energiankulutusta, vaikka U-arvo pysyy samana.
Jonkin verta vaikutusta varmasti kuitenkin on, koska kyllähän ilma tuuletusraossa on hieman lämpöisempää kuin ulkona, jolloin lämpötilaerokin on hieman pienempi.
Ihme, jos VTT:llä ei ole asiaa ollenkaan tutkittu.
Vanhemmissa taloissa on tiiliverhoilun kynsirako täynnä laastia. Tuuletus ei pelaa raossa ja silloin voidaan ajatella, että se vaikuttaa lämpötalouteen. Säästettän lämmityksessä, mutta rakenne on kosteusteknisesti hieman riskirakenne.
Nykyisin on kynsirako vähintään 35 mm jolloin tuuletus alkaa pelata ja silloin ei tiiliverhouksella ole juuri merkitystä lämpötalodellisesti ajatellen.
“esim. ilmaraollinen tiilivuoraus pienentää talon energiankulutusta, vaikka U-arvo pysyy samana.”
Tämä on varmasti tyhmemmällekin pääteltävissä, mutta kun ei ole niin paljon viisutta ja rahaa sen tutkimiseen miten ja minkä verran, niin noudatetaan vielä viisaimpien kuin vain viisaan insinöörin päätelmiä.
Tuolla nykymäärittelyllä päästään jonkinlaiseen standardiin ja yhteismitalliseen laskentaan.
Teoria on vain teoriaa ja käytäntö on sitten toinen juttu ja aina kussakin tapauksessa omansa. Se, että tuuletusraollinen pintakuori otettaisiin mukaan U-arvon laskelmissa, on ainakin käytännössä mahdoton, koska silloin astuu mukaan liian paljon ns. reunaehtoja ja oletuksia, joilla ei ole sitten käytännössä mitään merkitystä, kun ei ole tietoa tuuletusraon käyttäytymisestä, ei siis kenelläkään. Miksi ottaa tällaista ihmettelyä mukaan laskelmiinsa kuin tuo Mr.Elmacon mainitsema päätelmä. Sehän on täysin selvää, mutta piruuttaani teoreetikoille lipsautan, että saattaapa olla tilanne, että se tuuletusraollinen pintakuori “imeekin” energiaa sieltä “U-arvosta” (en perustele milloin), joten tämäkin olisi silloin huomioitava U-arvon määrittelyssä.
Jepjep. Siis teoreettista pähkäilyähän tämä onkin ja kieltämättä laskennasta muodostuisi melkoisen haastavaa, jos pyrittäisiin tarkkoihin tuloksiin. Ja toki, kävisi varmaan kuten tiiveydenkin kanssa, eli isot tehtaat saisi käyttää tölleissään parempia arvoja, kuin perusrakentaja vaikka arvot ei aina korreloi mitenkään todellisuuden kanssa…
Eihän tässä mitään ihmekikkailua ole. Ulkoverhous, oli se sitten puuta, peltiä tai tiiltä /betonia on ulkoilmassa, Tuulettuvan raon ulkopuolella.
Ei sitä silloin tarvitse laske U-arvoihin. Voisihan muutoin U-arvoon liittää vaikka kotikuusen / koivun.
tiileri ja wienerberger antavat mainospuheissaan kylllä tutkimustietoakin siitä kuinka tuuletettunakin tiiliverhous selkeä eristävyyden parantaja
Oli miten oli, mutta U-arvoon sitä ei lasketa.
Mainokset ovat joskus niin kuin tässäkin tapauksessa sieltä jostakin ja hyvin syvältä täysin jesuiittamaista oman edun tavoittelua ja toimintaa. Ken uskoo, niin uskokoon. Maassamme on uskonnon/uskomuksen vapaus.
Niin tämä keskustelu yleisesti on ajautunut U-arvoihin lämmityskustannusten sijasta…unohdetaan varaavuus ja tiiviys sekä passiivinen energia jne.