Ekovillan mukaan…
http://www.ekovilla.com/tuotetietoa/tuotetietoa_tkk_kpl_06_rakennusfysiikka.html
Tuolta saa hyviä likiarvoja tosin kevytbetonin arvot heittää häränpeetä sielläkin.
Kevyt betoni on ( harkolle siis ) 400 kg/m3 on lambda 0,09 ja 600 kg massalla 0,13 ( ilmoitettu sivustossa törkeä 0,28 lambdaksi ).
Silti ihan kiva sivu…toi mineraalivillan 0.037 lambda antaa kb:n 375 mm harkon kanssa 0,158 U-arvoksi joka napsahtaa heittämällä matalaenergia tasoon ( tiili tai lauta pintaan ja menoksi !!! ).
Anteeksi siis 0.157 on se U-arvo
Villa hengittää hyvin joten rakenne pysyy hyvin kuivana.
http://a4worx.blogspot.com/
Huom! Villa ei hengitä.
Ei hengitä ei, jos haluaa mieltää sen villan elävänä organismina.
Yleisesti kautta aikojen käytettynä terminä, hengittävällä materiaalilla on täysin ymmärrettävä tarkoitus.
Kannattaako tuota asiaa jatkuvasti “pilkuttaa” ?
Kyllä kannattaa, koska sillä ei ole mitään tekemistä rakennusfysiikan kanssa, kuten keskustelija sen imaisee.
Hengittävyys on hygroskooppisuudeen synonyymi. Moni asiantuntija nolaa itsensä tekemällä olkiukon tuosta kansankielisestä sanasta ja naureskelemalla sille.
"Hengittävyys on hygroskooppisuudeen synonyymi".
Ei ole!
Lainausta suomen kielen sanakirjasta (ISBN 951-584-554-8):
"hengittää:
1) ihmisestä ja joistakin eläimistä: vetää jatkuvasti ilmaa kehkoihin ja niistä ulos
2) biol. ottaa happea ympäristöstä ja tuottaa hiilidioksidia
3) päästää läpi ilmaa
hygroskooppinen:
kosteutta imevä"
"Hengittävä" rakenne on häikäilemättomiin jesuiittajärjestöihin kuuluvien liituraitojen keksitty humbuukitermi.
Mutta siinähän ne vähintään kusevat saappaisiinsa. Jos aine on kosteutta imevä ja myös imee kosteutta, niin sehän huonontaa eristeissä eristyskyä, mutta hölmöt (siis hölmöt, ei ajattelevat) rakentajat/ostajat eivät käsitä sitä. Ts. Nuo jesuiitat ovat muuttaneet hygroskooppisuuden hengittämiseen, jotta hölmöt eivä huomaa jippoa ja valitettavasti niitä hölmöjä on harakoina taivaalla.
On aivan samantekevää mitä täällä ajatellaan käsitteestä "hengittävyys" rakennusteknisessä mielessä. Sitä on käytetty vuosikymmenten ajan esimerkiksi tekstiili- ja rakennusteollisuudessa - vieläpä kansainvälisesti (vert. breathable structures) - kuvaamaan lähinnä tuotteen hygroskooppisia ominaisuuksia. Sitä ei voida mitenkään muuttaa eikä sen käyttöä voida saada loppumaan, joten sen kanssa on vaan osattava elää oltiinpa siitä mitä mieltä hyvänsa.
Maailmassa on monia muitakin ilmaisuja, joita voidaan kritisoida. Miksi ette puutu niihin? Onko esimerkiksi "uiva lattia" mielestänne osuvampi ilmaisu?
Saahan sitä sanoa ja nimittää mitä vain miksi vain, mutta se on silti ymmärrettävä se väärä ilmaisu kuitenkin oikealla tavalla. Esim. hengittävyydellä myydään hölmöille väärällä tavalla, jotta hölmöt eivät tajuaisi oikeaa laitaa.
Mitenkäs, kun se uiva lattia narisee ja notkuu.
Onko se ymmärrettävä että…
Siellä se järvellä kroolaa ja päästelee outoja ääniä. Välillä nousee rannalle aikaa viettämään, tekemättä mitään hyödyllistä.
No, eihän se lattia osaa uida, eikä mieltään osoittaa. Ajan tappamisestakaan se tuskin mitään ymmärtää.
Mutta “vanha kansan sanonta” - hengittävä rakenne… -oikein käytettynä,- ei ole vaikea ymmärtää. Vaikeampaa olisi kiinan kielellä sanottuna.
Jokainen pysyköön vakaumuksessaan. Ja jokainen omansa valitsee, ilman käännytystäkin.
Mainiota…jurot suomalaiset ovat alkaneet keskustella. Tällä menolla saadaan pian Nokiakin jälleen myyntijohtajaksi.
Itse ymmärrän rakennusteknisessä keskustelussa sanan hengittää ainoastaan ominaisuudeksi joka sylkee kosteuden läpi ja pitää itsensä täten kuivana.
Hengittäviä materiaaleja ovat puu, kevytbetoni, eps…
Hengittämättömia ovat muovi ja uretaani…
Perusssäntö on että tihempi aine on lämpimän puolella ja harvenee ulospäin.
Kuten tässä Parocin ohjeessa ( jossa kb lambda taas liian suuri );
http://www.paroc.fi/channels/fi/building+insulation/solutions/external+walls/siporex.asp
http://www.paroc.fi/channels/fi/building+insulation/solutions/external+walls/siporex.asp
Jos välttämättä pitää hengittää niin…,
Kevytbetoni ei ole hengittävä eikä eps…
Mineraalivilla ei hengitä, puukuitueriste kyllä
Siporex ei hengitä…
Niin mutta kosteus siirtyy…kuumalta puolelta kylmälle…eli siis sisältä ulos rakenteessa.
No, sillä nyt ei ole mitään tekemistä sen hengittämisen kanssa…
No voi “pyhä jysäys”.
Juuri sitähän siinä ajetaan takaa, että elää ja sopeutuu olosuhteiden mukaan.
Ai niin, eihän se olekkaan elossa. Kuollut kuin kivi.
Ja kuka sitä nyt enään “kirkkomaasta” käsin hiippakuntaa uudelleen vaihtamaan.
Hyvä c-borg-x
Kerro lyhyesti, mitä rakenteen hengittäminen tarkoittaa?
Kosteus siirtyy myös muovissa, eli C-porkin mukaan muovi on hengittävä… Kuten myös uretaani… Se siirtyy vaan huomattavasti hitaammin kuin monessa muussa aineessa. Ja tuolla siirtymisellä ei ole tekimistä em. hengittävyyden kanssa.
Itselleni hengittävyys terminä ei ole ongelma, mutta näitä kun lukee, niin alan kallistua siihen että ko. termiä ei ehkä pitäisi käyttää. Selvästikkin sitä ei ymmärretä.
Juuri noin! Saahan sitä mitä termiä hyvänsä käyttää, mutta sen merkitys on ymmärrettävä termistä huolimatta. Tässäpä se on, kun nuo liituraidat (kavalat ja kauheat) termeillään harhauttavat niitä parkoja, jotka eivät itse ymmärrä edes ajatella.
No…cbx, mitä se hengittäminen on?
Okei siis hengittäminen tarkoittaa mun mielestä sitä, että kosteus poistuu rakenteesta siten ettei sinne synny kondensiovettä, joka taas turmelee jäätyessään ja/tai orgaanisen aineen kanssa pitkässä juoksussa talon kuin talon.