Reunavahvistettu laattaperustus, Sokkelin juurella lumi sulaa helposti

Perustuksia ei suunnitella yleisesti. Jos olet rakentamassa, niin käännypä suunnittelijasi puoleen. Kysyjän perustukset on kakkoslaatua, johon korjaukseen jo vastasinkin: "Tuo on korjaamaton paikka" tai lisättäköön vielä, että korjaus on niin kallis, että ei kannata. Toivottavasti laitoin nyt 

 "viitteen "oikeaan" ratkaisuun, jotta me maallikotkin ymmärtäisimme asian."
 
Siinä vaaditaan kyllä luetun ymmärtämistä.

Ratoiv hyvä. Laita nyt linkki tai viittaus kuvaan, jossa toi asia on ratkaistu niin, että se kelpaa sinullekin. Tai sitten piirrä itse periaatekuva. Muussa tapauksessa lopeta jäkyttäminen. Tässä ei vaadita luetun ymmärtämistä.

Korjausta en kysynyt, vaan sitä miten se olisi ratoiv:n mielestä pitänyt suunnitella eli olisiko pohjalaatan ja pintalaatan väliin pitänyt piirtää toinen eristekerros eli pohjalaatta jäisi kahden styroxin väliin??



Jos eristystä haluaa parantaa, kannattaako sokkelin ulkopuolista eristystä jatkaa (pidentää pystyeristystä sokkelia vasten)? Voiko laittaa suoraan esim finnfoamia vai kannattako laittaa patolevyä alle ja sen päälle vasta finnfoam?

Palataan alkulähteille. Tätä kysyit: "Eli kysymys kuuluu onko tuo lumen sulaminen suunnittelu/toteutusvika vai perustustyypin ominaisuus?"

Vastaus:  Tuo lumen sulaminen on yleensä kaikkien sokkeleiden suunnittelu/toteutusvika, josta ei päästä koskaan täysin eroon, mutta kyseisen perustyypin ominaisuus se on erikoisesti, koska siinä on silminkin nähden ja terveellä järjelläkin ymmärrettävä kylmäsilta, jota ei enää nykypäivänä kannata tehdä. Jos tekee, niin silloin se on ymmärrettävä sellaiseksi ja siten hyväksyttävä. 

"Laita nyt linkki tai viittaus kuvaan, jossa toi asia on ratkaistu niin, että se kelpaa sinullekin. Tai sitten piirrä itse periaatekuva."

Linkkiä tai viittausta johonkin kuvaan en laita enkä etsi, koska vähällä vaivalla niitä ei löydy ja tuskin onkaan. Vain riittävän hyvä kelpaa.

Kuten totesin tuolla aikaisemmin, niin perustuksia ei suunnitella yleisesti. Jos ko. valvoja tarvitsee suunnitelman, niin käänny suunnittelijasi puoleen.
 
"Muussa tapauksessa lopeta jäkyttäminen."

Käsittääkseni täällä on jokaisella "puheoikeus", jonka rajoittamista korkealla valvojalla (käsittääkseni) ei ole, joten jäkytä vain valvoja itse, jos niin haluat ja teet. Minulla tavallisella tallaajalla ei ole siihen mitään sanomista.

Vastataan kuitenkin yleisesti, että rakentajat/suunnittelijat ovat huomanneet, että nykyisin rakenteissa ns. kylmäsillat on minimoitava ts. "hyvällä ei enää katsota", että esim. puu "ulottuu" lämpimältä puolen kylmälle puolen, niin saatikka sitten betoni. Siinähän kysyjän tapauksessa on juuri kylmäsilta hyvin lähellä "pakkasaluetta".

Tätähän sokkelihommaa/-heikkoutta suunnittelijat eivät ole käsittääkseni hoksanneet ja tuskin heti hoksaavatkaan, vaan rahastavat vain ja tehdään niinkuin ennenkin, kun muuta ei osata.

Sitä kylmäsiltavaikutusta voidaan pienentää, joko viemällä se kylmäsilta mahdollisimman syvälle eli kauas "pakkasalueelta" tai poistettava kylmäsilta kokonaan. Kumpikin on mahdollista, mutta jälkimmäinen on parempi, koska edellinen on aina kakkoslaatua. Silloin on ratkaistava vaikea kustannusvastaavuus. 

Varsinaiselle kysyjälle vastasin jo laajemmin, joten kysyjän on vain hyväksyttävä tilanne. Sitä olemassaolevaa ei kannata murehtia, vaan siis hyväksyttävä ja vastaisen varalle katso edellä.

Eipä taida tiilijulkisivua saada mitenkään kannatettua ilman betonista kylmäsiltaa. Vastaavanlainen kylmäsilta tulee esim. eristeharkoillakin, kun ne ladotaan betonisen anturan päälle. Ja sellaisiakin vielä nykyään myydään ihan niin kuin ennenkin.



Ainoa vaihtoehto olisi laittaa EPS:ää lattialämmitetyn pintalaatan ja reunavahvistetun laatan väliin. EPS:n vesihöyrynläpäisevyys on lähes samaa suuruusluokkaa kuin betonin, joten ne eivät keskenään muodosta riskiä.

"Vastaavanlainen kylmäsilta tulee esim. eristeharkoillakin, kun ne ladotaan betonisen anturan päälle."

Ei ole vastaavanlainen.

"Ainoa vaihtoehto olisi laittaa EPS:ää lattialämmitetyn pintalaatan ja reunavahvistetun laatan väliin."
 
Miten niin ainoa?

Katselkaapa kevättalvella lumen sulamista pihapuiden runkojen tyveltä.

Aika varhain niihin muodostuu lumeton “rengas” ympärille ilman että olisi kysymys puun “lämpövuodosta”. Jos lumi sulaa sokkelin juuralta vastaavasti suunnilleenkaan samaan aikaan, eristys on aivan kunnollinen.

Että lämpö virtaa korkeammasta lämpötilasta alempaan ei rakenteella voi estää. Enemmän tai vähemmän vuotoa on aina.

Onpas aivan hyvin soveltuvaa päättelyä ”rakennusfysiikkaan”, mutta ei rakennusfysiikkaan! Suorastaan nerokasta, ehkäpä niitä "leimahduksia"!

”Aika varhain niihin muodostuu lumeton "rengas" ympärille ilman että olisi kysymys puun "lämpövuodosta".”

Kyllä on ja nimenomaan lämpövuodostakin (huom! -kin), sillä aurinko lämmittää puuta, josta se sitten vuotaa pois eli ympäristöönsä.

”Jos lumi sulaa sokkelin juuralta vastaavasti suunnilleenkaan samaan aikaan, eristys on aivan kunnollinen.”

Tämäkään väite ei pidä (yleensä) paikkaansa!

”Että lämpö virtaa korkeammasta lämpötilasta alempaan ei rakenteella voi estää.”

Ei tietenkään, mutta sitä voi ”haitata” eli hidastaa eli huonontaa, sillä miksi muuten eristeteitä käytetään? Tuon päättelyn mukaan se on turhaa rahan haaskausta. Jättäkää eristeet rahan haaskauksena pois rakenteesta, mutta haaskatkaa rahaa sitten sen jälkeen monin verroin enemmän.

”Enemmän tai vähemmän vuotoa on aina.”

Tuohan pitää paikkansa, mutta reunavahvistetulla laatalla on se ”enemmän”.

Ratoiv lopettaa nyt jäk…

Luetun ymmärtämistä kai se on tahallaan väärin ymmärtäminenkin. Minkäpä sille voi. Aurinko muuten paistaa rakennuksiinkin.

Kun arvoisa korkeasti kunnioitettu valvoja ei mitään muuta osaa eikä ymmärrä, niin sonoo: "lopettaa nyt jäk…"! ja sitten v…tusta pälle? Eikös niin!

"Aurinko muuten paistaa rakennuksiinkin."

Niinhän se paistaa ja sokkelitkin "vuotaa …lämpöä", varsinkin kylmäsiltojen vaikutuksesta.

Meillä on nyt + 28 sisällä. Jostakin pitäisi saada kylmäsilta.

Kun tekee talonsa hyvin, niin aina on sopiva ilmasto.

Riittää kun kaivaa taloon kellarin ja kesällä pitää kellarin ovea auki, ei tartte ilmastointikonetta.

On kaksi ilmalämpöpumppua, mutta niin lämmintä ei tulekkaan, että kääntäisin ne viilennykselle. Tämä on periaatekysymys.

piplppi siirtäisi lämmön huoneilmasta käyttöveteen.



Hommataan surkealla lämmöntalteenotolla varustettu iv kone ja kehutaan sitten kuinka se pirun ruma ilmalämpöpumppu säästää.