Vuonna 2004 rakennettu OKT, jossa heikon maan kantavuuden takia perustusratkaisuna reunavahvistettu laattaperustus. Rakennekuvissa on lähes vastaava rakenne kuin RT-kortissakin, paitsi routaeriste jatkuu suoraan laatan alta ja sokkelia vasten pystyssä on n.25cm korkuinen eriste. Lisäksi reunavahvistetun laatan päälle on rakennekuvissa piirretty ja myös käytännössä valettu pintalaatta, jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Reunavahvistetun ja pintalaatan välissä ei siis ole eristettä,vaikka sellaisiakin ratkaisuja olen joskus nähnyt.
Huomasin tosiaan nyt ensimmäisenä talvena talossa asuessa, että lumi sulaa todella herkästi sokkelin juurelta. Sisällä talossa en ole tuntenut kylmiä kohtia lattiassa seinän vieressä tai mitään vetoa. Rakennusaikaisten valokuvienkin perusteella sokkelinhalkaisueriste on laitettu (ja eiköhän tuntuisi reunoilla, jos ei olisi kunnolla).
Eli kysymys kuuluu onko tuo lumen sulaminen suunnittelu/toteutusvika vai perustustyypin ominaisuus?
Kirjoituksen perusteella ihan toimiva rakenne, ei kylmäsiltoja, eikä vedon tunnetta nämä kaikki korreloituu yleensä talviaikaan. Mitenkä lämmön kulutus on n. vuositasolla.
Talossa lämpimiä neliöitä 163, öljy/puu/sähkökattila ja lämpimän käyttöveden kierto autotallirakennuksesta sijaitsevasta pannuhuoneesta taloon. Viime vuonna meni öljyä 2400 litraa ja puuta kattilassa muutama kuutio, mutta talvi oli aika kova ja käyrästön säädöt alkutalvesta väärin. Lisäksi pannuhuoneen putkia ei oltu eristetty ja käyttöveden kiertoon laitoin vasta alkutalvesta ajastimen. Eli vuosikulutuksen arviointi hankalaa vielä…
Joka tapauksessa edellisen omistajan mukaan on öljyä kulunut n.2000 litraa vuodessa.
Jos haluaa arvuutella, niin lasketaan ~2200 litraa öljyä ja kattilan hyötysuhde 0.9 eli 1980litraa ja siitä öljypolttimen huoltajan mukaan n.200 litraa menee käyttöveden kiertoon eli lämmin käyttövesi + lämmitys olisi (1780litraa) 17800 kwh.
Kuinkahan paljon tuossa rakenteessa tulee takkiin vuositasolla?
lumi sulaa herkemmin sokkelin vierestä vaikka siinä ei lämpövuotoa olisikaan, sillä ilman lämmetessä tai auringon paistaessa, sokkeli alkaa lämmitä yli 0C:n ja siten sulattaa ympäröivää lunta. Sama ilmiö toimii myös keskellä pihaa olevan puunpätkän kanssa.
Huomasin ilmiön tosiaan helmikuun loppupuolella. Vertailin muiden alueen taloihin, joissa todennäköisesti “normaali” anturaperustus ja mielestäni ero on aika selkeä. Lumi ei kyllä sula talossani sokkelin juurelta, jos siihen lapioi vähän sitä. Mutta esimerkiksi talven aikana seinustalla, johon lunta on tuiskuttanut, niin helmikuun loppupuolella siinä oli sentin / muutaman sentin rako sokkelin ja lumipenkan välillä maasta asti. Harmittaa vaan, että en älynnyt alkaa selvittään asiaa jo lopputalvesta tarkemmin esim. lämpökuvauksen avulla. Yksi asiantuntijatuttava, jota jututin keväällä ja joka oli kaupanteossa mukana sanoi kyllä tuon ilmiön olevan ominaisuus, kun katseli rakennekuvia. Toisaalta voiko suhteellisen tuoreessa ja nykyaikeisessa talossa olla tuollainen ominaisuus?
"Toisaalta voiko suhteellisen tuoreessa ja nykyaikeisessa talossa olla tuollainen ominaisuus?"
On kysymättä/sanomattakin selvää, että kyllä ja se on melko yleinen, nimittäin huosti tehty ja harakanpesä. Onhan selvää, minkä näkee antamastasi kuvastakin, nimittäin sokkelihalkaisu ei koskaan ulotu "pohjaan" saakka. Tässäkin on mahdollista, että se halkaisu on vain silmänlumetta eli on vain kapea kantillaan oleva soiro, josta valun jälkeen näkee vain soiron pinnan, että onhan sew halkaistu, mutta miten.
Mitä "matalampi" halkaisu sitä sudempi tulos!
Tämä
"lumi sulaa herkemmin sokkelin vierestä vaikka siinä ei lämpövuotoa olisikaan, sillä ilman lämmetessä tai auringon paistaessa, sokkeli alkaa lämmitä yli 0C:n ja siten sulattaa ympäröivää lunta. Sama ilmiö toimii myös keskellä pihaa olevan puunpätkän kanssa."
on sitä huihaita kysyjän tapauksessa.
Valokuvista ainakin näkee, että halkaisu on laitettu, mutta paksuudesta ja syvyydestä ei osaa sanoa varmuudella. Rakennekuvissa piirretty on 80mm finnfoam ja halkaisun syvyys on 50cm, kun koko laatan korkeus on 70cm eli 20cm jäisi ilman halkaisua. Joka tapauksessa rakennekuvathan eivät koko totuutta kerro.
“Valokuvista ainakin näkee, että halkaisu on laitettu, mutta paksuudesta ja syvyydestä ei osaa sanoa varmuudella.”
Tuotapa juurikin tarkoitin!
“Rakennekuvissa piirretty on 80mm finnfoam ja halkaisun syvyys on 50cm, kun koko laatan korkeus on 70cm eli 20cm jäisi ilman halkaisua. Joka tapauksessa rakennekuvathan eivät koko totuutta kerro.”
Juurikin näin! Totuushan on valitettavan usein aivan toinen, joka ei sitä päivän valoa kestä. Näissä tapauksissa selittelyt ovat mitä moninaisimmat ja mitään ei tunnusteta. Usein on, että ei sitäkään, mikä on nähtävissä tai terveellä järjenkäytöllä helposti pääteltävissä.
On syytä myös tarkastella rakennekuvia!
Reunavahvistetussa laatassa on ollut ongelmia…
Teoreettisesti hyvännäköinen kuva, mutta käytännössä…
- tulee herkästi eristeen saumoihin rakoja ja kylmäsiltoja
- eriste on "kaatunut" valun yhteydessä ja taas kylmäsiltoja
Em. viat näkyvät hyvin lämpökuvauksissa (todettu runsaasti kuvauksissa)
Sitten lämpö virtaa sisältä ulos, eli betoni on yhteneäinen myös eristeen "alitse". Kuten edellä todettu…
Sitten rakennekosteus…
Käytännössä reunalaatassa on 0,5 - 1,0 m3 betonia, (riippu siitä miten on tehty)
Usein mitataan vain lattian kosteus ohuelta lattian osalta, mutta reunalaatta jää märäksi.
Kosteus pääsee poistumaan laatasta vain ylöspäin eli seinän alaosaan ja lattiapinnoiteen alle. (Käytännössä todettu homehtumisia esim muovimaton alla ja seinän alaosassa).
Teoreettisesti rakenne on hyvä, mutta käytännössä usein moniongelmainen rakenne…
Lisään vielä edelliseen…
Kun lämpö johtuu laatasta ulos esim. kylmäsiltojen takia, jäähtyy laatta ulkovyöhykellä ja aiheuttaa jäähymisellään lattiapinnan kylmyyttä ja samalla myös kondensiriskin seinän alaosaan ja lattiapinnoitteen alle.
Eräitä tapauksia on todettu aivan hiljattain laminnaattilattioiden alustamuovin homehtumisena. Asiaa on tietenkin auttanut vahvistusosan kosteus. Viimeisin tapaus vuoden ikäisessä talossa…
"Teoreettisesti rakenne on hyvä, mutta käytännössä usein moniongelmainen rakenne…"
Ei ole! Siis EI OLE! (= en huuda, vaan korostan) Ei teoriassa eikä käytännössä!
No, vaikea uskoa, että RT-kortistossa olisi rakenne, joka ei toimi. Ja rakennesuunnittelija, joka suunnitellut ennemminkin satoja kuin kymmeniä taloja olisi muninut. Talon sisäpuolella en tosiaan ole huomannut mitään kylmiä kohtia seinän vierustalla tai lattiassa muutenkaan. Ennen muuttoa tehtiin pintaremontti, jossa laminaattia vaihdettiin, en kyllä huomannut mitään ihmeellistä ja yleensä olen aika tarkka tämmöisistä…
Joka tapauksessa täytyy palata asiaan kun kelit kylmenee, jos aihetta…
Rakenne on ihan käypä ja varmaan toteutettukin riittävän huolellisesti. Sokkelinhalkaisun saa paikalleen laittamalla valun ajaksi muotin ja eristeen väliin sopivan paksuisia rimoja, joita sitten nostetaan pois valun edistyessä. Eristeen kaatuminen sisäänpäin estyy kun kuran pinta pidetään sisäpuolella ylempänä.
Lumen sulaminen seinän vierestä on normaali ilmiö. Pieni määrä lämpöä kulkeutuu joka tapauksessa rakenteiden läpi ja aiheuttaa lumen sublimoitumista pakkasellakin. MTKR voi lopettaa murehtimisen.
Edellä mainitsin, että teoreettisesti toimiva ratkaisu, mutta käytännössä on ogelmia esiintynyt.
Enkä ole sanonut, että kaikissa em sokkelityypin taloissa on ongelmia.
Meillä on OK-taloissa kymmeniä erilaisia riskirakenteita. Jos suunnittelija ei ymmärrä rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa niin metsään meno rakenteissa on todennäköistä.
Kun ei osata lukea mitä kirjoitetaan niin tarkennan vielä, ETTEIVÄT KAIKKI SUUNNITTELIJAT TEE VÄÄRIÄ DETALJEJA, mutta niitäkin esiintyy.
Rakenne on taakse jäänyttä. Nyt on oltava nykyajassa! Eli sekundaa nykyaikana! Senhän todistaa jo kysyjäkin!
Sama kuva löytyy tuolta rakenneleikkauksista. Mitenkäs se saataisiin nykyaikaan? Jospa ratoiv laittaisi viitteen.
Siinähän on kylmäsilta, joka kiertää sieltä alakautta. Käännypä osaavan suunnittelijan puoleen.
Onko suunnitteluvirhe tuossa sitten se, että itse pohjalaatan päällä ei ole eristettä ja sitten vasta pintavalua? Eli pohjalaatta jäisi kahden styroxin väliin → betoni kahden muovin välissä ei kuulosta sekään hyvältä…
"Aikansa kutakin", sanoi kissa, kun emäntä sillä pöytää pyyhki, joten tuo on ollut aikoinaan hyväksyttävä ratkaisu ja "hyväkin", mutta aika siitä on jättänyt ts. nykyaikana ei kannata tuollaisena toteuttaa. Se on kyllä vieläkin hyväksyttävä ratkaisu, mutta on sekundaa.
Kysyjälle: Tuo on korjaamaton paikka, joten se on vain hyväksyttävä. Ei todella vastuunsa tunteva suunnittelija enää tuollaista ratkaisua suunnittele, mutta ne rahastajat kylläkin. Rahastajia löytyy.
Ratoiv on nyt hyvä, ja laittaa jonkinlaisen viitteen “oikeaan” ratkaisuun, jotta me maallikotkin ymmärtäisimme asian.