Rintamamiestalon ulkoverhous ja eristys

Rintamamiestaloni nykyinen seinärakenne on sisältä ulospäin seuraavanlainen: kipsilevy - 50mm mineraalivilla - vinolaudoitus - purueriste - vinolaudoitus - paperi - ilmarako - lappeelleen muurattu tiili (jossa ei ole minkäänlaisia ilmarakoja missään) - rappaus

Kipsilevyn ja villan välissä ei ole muovia, joten rakenne lienee nykytietojen mukaan virheellinen. Toisaalta mitään ongelmia ei sisäilman kanssa ole ollut, painovoimainen ilmanvaihto on ollut toimiva ja riittävä ja rakenteet muutamissa tarkistuskohdissa ovat olleet kuivia.

Nyt menee tuo ulkoverhous uusiksi ja tilalle on tulossa pystyrimalaudoitus (145mm lauta 40mm rimat). Kun vanha rapattu tiili otetaan pois, on ulkopuolen vinolaudoituksen ja perustuksen ulkopinnan välillä n. 13cm väliä käytettävissä uudelle ulkoverhoukselle (ja tuon verran itse asiassa pitäisikin käyttää, jotta perustukset ei olisi talon kuorta ulompana).

Tämän hetkisen näkemyksen mukaan uusi ulkovuoraus toteutettaisiin siten, että vinolaudoituksen päälle tulee 22mm huokolevy, 25mm tuulensuojalevy, ristiinkoolaus 2" pystyyn + lauta vaakaan ja tuohon sitten ulkovuoraus päälle.

1. Toimiikohan uusi ulkoseinärakenne noin vai onko olemassa jokin edullisempi/parempi/oikeampi ratkaisumalli?

2. Pitäisikö varautua joskus tulevaisuudessa tekemään myös sisäpuolelle jotain muutosta kun siellä ei niitä muoveja sen kipsilevyn ja mineraalivillan välissä ole?

Sisäpuoliseen remonttiin en mielelläni tietenkään ryhtyisi kun pinnat ovat kaikki siistejä ja mitään muutostarvetta ei ole ilmaantunut, mutta miten tuo seinän rakenteen muutos vaikuttaa olemassa olevaan rakenteeseen?

Oi suuret gurut vastatkaa epätietoiselle...

Tämä entinen rakenne on hieman riskisaltis kosteusvaurioille. Ehdotuksesi toimii huomattavasti paremmin kuin entinen.

Eikö tuulensuojalla varustettu 50 mm villa naulausvälikkeillä olisi yksinkertaisempi?

Itse en menisi kyllä tiiliseinää purkamaan ja eikö se kipsilevykin toimi jonkinlaisena höyrynsulkua?

Kannattaa laittaa noiden puulevyjen tilalle tuo (Viisasinsinöörin ehdottama) villasysteemi, koska villan eristyskyky on huomattavasti parempi kuin noiden puulevyjen. Samalla katkaistaan puun aiheuttama koko seinää kattava "kylmälentokenttä". Koolaukseen kannattaa käyttää sitten vain lautaa ristiinrastiin.

On huomattava vielä, että massiivipuun eristyskyky on lähempänä kiven eristystä kuin nykyisten varsinaisten juuri eristystarkoitukseen tehtyjen eristysmateriaalien.
Pilkunhässijöiden harmiksi sanotaan kuitenkin vielä, että puukuitulevyjen eristyskyky on toki hieman parempi kuin massiivipuun.

Kipsilevy ei ole höyrynsulku eikä vastaa ollenkaan sitä virkaa.

Tiiliseinän purkaminen on makuasia ja myös rakennusvalvonnankin, joten siihen en ota mitään kantaa. Tietenkin se on purettava, jos niin haluaa ja rakvalvonta sallii.
"Oi suuret gurut vastatkaa epätietoiselle" tapojenne mukaan pilkkujen hässimisellä.

Em. uusi rakenne-ehdotus ei ole aivan ongelmaton…



Jos pakkasjaksoja kuten nyt on ollut yli -10 astetta alkaa vanha tiiliseinä jäähtyä ja aiheuttaa rakenteen sisälle “pakkaspatterin” joka on pakkasen puolella vielä silloin kun sää lämpiää. Jos pakkasta on -15 astetta tai yli on silloin vanha tiiliseinä reilusti pakkasen puolella.



Kun sää lämpenee ja seinän sisällä eristeiden keskellä on kylmä tiilipatteri tapahtuu tiilen pintaan kondenssia ja tämä ei ole hyvä asia.

En suosittele vanhan tiiliverhouksen asentamista.

" En suosittele vanhan tiiliverhouksen asentamista."

Totta helvetissä se on purettava, jos sen paikalle asennetaan lisäeristystä, lisäkoolausta ja puulauta verhous.

Sitten rautalankaa ja taottuna vielä

Tämä

"Itse en menisi kyllä tiiliseinää purkamaan"

ja tämä

"Tiiliseinän purkaminen on makuasia ja myös rakennusvalvonnankin, joten siihen en ota mitään kantaa. Tietenkin se on purettava, jos niin haluaa ja rakvalvonta sallii."

tarkoittavat tietenkin, että tiiliseinä on purettava, jos mielii tehdä em. seinämuutokset, mutta jos tiiliseinää ei pura, niin niitä em. seinämuutoksia ei sitten voi tehdä.

Tuohan on täysin maalaisjärjellä ymmärrettävissä. niin minä ainakin käsitän, sillä näissä jutuissa ei kannata aina vääntää sitä rautalankaa, mutta näköjään on syytä sekin tehdä, ettei jollekin jää epäselvää.

Noissa puheenvuoroissahan ei otettu mitään kantaa entiseen rakenteeseen. Mutta toisaalta hienovaraisesti vihjaistiin (ei kylläkään rautalankasysteemillä, koska jotakin oletettiin korjaajankin tajuavan ilman taontaa, että kannattaa kysyä ennnen ryhtymistä rupeamaan rakennusvalvonnan kanta.

Jos vielä täydennetään ja rautalankaa takoen, niin uusi rakenne teki sen kuinka vaan, on ensin ainakin syytä teoriassa selvittää, ennen kuin tekee yhtään mitää, ts. ensin tarkka suunnitelma laskelmineen. Kun se on valmis, siis

1) lampsittava ensi rakvalvontaan kysyen sieltä hattu kourasa "ei vai juu"

a) jos "ei", niin on syytä unohtaa koko juttu tai kysyen miten sitten

b) jos "juu", niin sitten eiku suunnitelemaan.

2) Kun on tyydyttävä/hyvä suunnitelma, niin eiku toteuttamaan

3) Se on sitten siinä.

4) Tottakai sitä rakennusvalvontaakin "voi harhauttaa" ja panna sen vanhan tiiliverhoksen takaisin, mutta silloin joudutaan sellaisiin rakenteisiin, että en suosittele, en siis minäkään.

Näin se on! Se vain on näin!

Kirjoitin huonosti…

Vanhaa tiiliseinää ei kannata jättää rakenteen sisään.

Ja MONTALLE tuo sinun vuodatus on täysin turhaa…

Jaa, että miten niin: "Kirjoitin huonosti....."!!!!! Selitelmähän se on sekin.

Ja olipahan osviittaa tekijällekin, siis tekijällekin ja siten "täysin turhaa...."! Vai niin!

Niin…täysin turhaa…

...antaa ohjeita kysyjälle eli nykyaikaiseen malliin "kaveri jätetään". Sehän on vain niiden tohtoreiden nykytapa. Olkoon, mutta ei vielä täällä ruohonjuuritasolla.

Mitenkähän nuo "Niin...täysin turhaa... " ym.- kommentit auttavat kysyjää ja liittyvät otsikkoasiaan!!!!!

Lainaus Montalta



“Kannattaa laittaa noiden puulevyjen tilalle tuo (Viisasinsinöörin ehdottama) villasysteemi, koska villan eristyskyky on huomattavasti parempi kuin noiden puulevyjen. Samalla katkaistaan puun aiheuttama koko seinää kattava “kylmälentokenttä”. Koolaukseen kannattaa käyttää sitten vain lautaa ristiinrastiin.



On huomattava vielä, että massiivipuun eristyskyky on lähempänä kiven eristystä kuin nykyisten varsinaisten juuri eristystarkoitukseen tehtyjen eristysmateriaalien.

Pilkunhässijöiden harmiksi sanotaan kuitenkin vielä, että puukuitulevyjen eristyskyky on toki hieman parempi kuin massiivipuun.”



Laitatko ihan arvoja tähän. On taas niin omasta päästä vetäistyä tekstiä ettei mitään tolkkua.



Eli, lämmönjohtavuudet massiivipuulle, puukuitulevylle, villalle ja kostealle villalle. niin voimme arvioida, onko puukuitulevyn arvot vain hieman paremmat kuin massiivipuun vai kuitenkin huomattavasti lähempänä sitä villaa… Entäpä kyseisessä höyrynsuluttomassa rakenteessa (joka tosin kannattaisi samalla remontilla muuttaa höyrynsululliseksi) joka toisinaan voipi kostutella niitä villoja.

Kun on "Rakennusteknikko", niin eikö ole nuo lamda-arvot sittenkään hallinnassa. Panee vähän vertailua noiden puun, kiven ja varsinaisen eristeen välillä, jos et osaa, niin väännän rautalangasta. En puhu kosteista aineista ja niiden lambda-arvoista ja eristävyydestä, koska kosteita rakenteet eivät saa olla ja jos ovat, niin silloin ollaan täysin hakoteillä.
Kyllähän minä vähän "kehaisin" sitä puukuitulevyä, mutta sekin on oltava kuivaa. Arvioipa ite niitä kosteita rakenteita rakennusteknikon pätevyydellä. Taitaapa sattua omaan nilkkaan: " On taas niin omasta päästä vetäistyä tekstiä ettei mitään tolkkua."!!!!!

Jahas, että höyrynsuluton rakenne kostuttaa vain villoja!!! Jopas jotakin!!! Onpas ihmeellinen tuo rakennusfysiikka vai sitten se tulkinta. Kukin tulkitkoon tiedoillaan ja taidoillaan. Sehän on nähty, että mitä enemmän puuhastelee, niin sitä enemmän tuottaa lisätietoa aina.

Et siis saanut aikaiseksi perustella sepustuksiasi. Olkoon niin.



Kerrotko tyhmille, miksi höyrynsulkua rakenteissa käytetään?

Joillakin menee vähän riitelyksi…



Heitän ulkomuistista: Uretaani, 0,03, EPS ja Villa 0,05, puru 0,10, puu 0,15, kevytsora 0,15, tiili 0,5.

Luvut eivät ole tarkkoja, mutta on helppo muistaa.

Esim. villat on nykyään 0,04 luokkaa.

Kuitulevy on villan ja purun välissä. Tarkistin netistä, lupaavat 0,05 - 0,06. Eli ei kauheasti villaa huonompaa kumminkaan. Tulee kyllä kallis rakenne 2-kerroksisena.

"Kerrotko tyhmille, miksi höyrynsulkua rakenteissa käytetään?"

En koskaan ole vastustanut höyeynsulkua +- rakenteissa, vaan päin vastoin, se on oltava joko erillisenä tai jo eristeessä itsessään. Jo rakennusteknikko ei tiedä, niin kannattaa pyöräilyä ja muuta puuhastelua vähentää ja tutustua sitten aiheeseen, jota olen itskin muutaman kerran käsitellyt ja perustellut näillä palstoilla. Katsopa vaikka niistä.

Noista Viisasinsinöörinkin antamista luvuista alakansakoulun tiedoillakin ja taidoilla pystyy päättelemään jo hyvin paljon.

Viisasinsinöörin luvuista voi päätellä juu… Eli mielipiteesi oli, että kuitulevy on hiukan puuta parempi eriste ja villa sitten varsin hyvä… Mun nähdäkseni kuitulevy on huomattavasti lähempänä villaa kuin puuta. Eli Kansakoulun päättelytaidot ei sitten riittäneetkään.



Villa (kivi tai lasi) on hieno juttu seinässä, mutta höyrynsulku pitäisi olla ja tässä tapauksessa sitä ei ole.

Kiitoksia vastauksista ja pahoitteluni sillä tarkoitukseni ei ollut saada aikaiseksi tappelua kun esitin kysymykseni.

Lupateknisesti verhousmuutos on ok. Syynä verhouksen muutokselle on vanhan rappauksen kelvoton kunto ja aikojen saatossa (mm. paikoitellen väärin korjausmaalatun) rappaukseen päässeen kosteuden aiheuttama rappauksen irtoaminen ja tiilien pintojen lohkeaminen (erityisen pahasti lounaispäädyssä). Samalla tietysti toivon säästäväni vanhan talon lämmityskustannuksissa lisäeristyksen avulla.

Kun luonnollisestikin haluaisin että uusi rakenne olisi toimiva, niin selitän ja kysyn kuitenkin vielä hiukan lisää:

Omassa pääkopassani ajatus puukuitulevystä kuulosti toimivalta sen vuoksi, että minun on annettu ymmärtää sen olevan rakenteeltaan saman tyyppinen kuin jo olemassa oleva purueristeinen runko. Koska puukuitulevyillä eristys on kallis, eikä minulla kuitenkaan ole mitään villan käyttöä vastaan, niin jos villaan pohjautuva rakenneratkaisu on hyvä ja kaiken lisäksi halvempi, niin sitten mennään sillä.

Onko seinärakenteen toimivuuden kannalta ihan sama, toteutanko ulkopuolisen eristämisen villalla vai puukuitulevyllä? Jos päädytään villaan, niin mikä villa tuohon tarkoitukseen pitäisi olla?

Äläpä nyt, ei met tapella, vaihdetaan vaan mielipiteitä.



Mun vastaus tähän, laita villaa ja jos mitenkään mahdollista, sisälle höyrynsulku ja silloin voit olla varma, että rakenne toimii.



Villaksi tuulensuojavilla.