Q0pientä varmistusta kokeneemmilta. Olen viiden vuoden kokemuksella nuori rakentajaksi mutta olisi tällainen homma itselle tulossa. Kyseessä on siis rintamamiestalon sivuvinttien käyttöönotto ja siihen liittyvä rakennekuva eristyksestä ja ilmaraosta. Ajattelin käyttää Ekovilla eristystä sekä siihen kuuluvaa Ekovilla-höyrynsulkupaperia. Kattona on ylhäältä alaspäin lueteltuna: Peltikate, ruoteet, huopa, umpilaudoitus. Tarkoitus olisi jatkaa rakennetta alaspäin seuraavasti. ( tuo 125mm parru on alkuperäinen niska jonka päällä umpilaudat ym.)
tiedän että 200mm eistystä ei ole yhtä paljon kuin nykyään mutta joku kompromissi on tehtävä huonekorkeudenin kanssa. Lähinnä ajattelin ton rakenteen toimivuutta kuten 50x50 tehty tuuletus tuonne umpilaudoitukseen.
Eristeen määrää voitaneen pitää kohtuullisena kompromissina, vaikkei se tietenkään nykynormeihin riittäisi. Tuuletusrakokin on minimiluokkaa, mutta koska yläpuolella on laudoitus eikä roikkuva aluskate, niin tuolla voidaan pärjätä, kunhan se myös tuulettuu.
Ydinkysymys onkin se, että onko tuo tuuletusväli alhaalta auki ja miten paljon, sekä yläosan ilmanvaihto. Tuuletuksella ei ole toimimisen edellytyksiä, jos ilma ei pääse liikkumaan. Jos seinälaudoitus on umpinainen vanhaan katon aluslaudoitukseen saakka ja huonetilojen päälle jäävä kylmä kolmio ei tuuletu kunnolla, seuraa ongelmia.
Yläkolmioon pitäisi päästä ilma kunnolla, koska talon päädyissä on 120mm ritilät ja luulen että saa räystäänalusista järjestettyä alapään tuuletuksen. Jos painelisin kuppiterällä reikiä joka niskan väliin umpilaudoituksesta? Siinä kuitenkin vielä ruoteet huovan päällä ennen kuin pelti..
Eipä taida tuolla tavoin toteutettuna olla hyvä ratkaisu…
Kyllä sitä korvaavaa ilmaa täytyy saada siitä umpilaudoituksen ja ulkoseinärakenteen välistä, laudoituksen alapuolelta. Saattaapi olla myös nuo 120mm ritilät hiukan alakanttiin.
Lisäksi, jos kuppiterällä alkaisit tunkeutumaan siitä huovasta läpi, on suuri riski että vahingoitat kattopeltejä. Ja mikä pahinta, teet vuotoja siihen ainoaan aluskatteeseen. Ei hyvä.
Luulisin että tuo 50 mm on täysin riittävä tuuletusrako. Rintamamiestalosta varmaan löytyy paljon muutakin, mikä ei ole ihan nykynormien mukaista, eikä tuo ole niitä pahempi riskirakenne, pikemminkin päinvastoin. Kuppiterällä porattaessa varmaan käytetään stopparia ja jos ruode on vähintään 20 mm pystytään työ tekemään tarkasti. Aluskatteen vuoto tulee räystäälle eikä sillä siellä ole merkitystä.
Halpakorjaus kirjoitti:
"Luulisin että tuo 50 mm on täysin riittävä tuuletusrako. Rintamamiestalosta varmaan löytyy paljon muutakin, mikä ei ole ihan nykynormien mukaista, eikä tuo ole niitä pahempi riskirakenne, pikemminkin päinvastoin. Kuppiterällä porattaessa varmaan käytetään stopparia ja jos ruode on vähintään 20 mm pystytään työ tekemään tarkasti. Aluskatteen vuoto tulee räystäälle eikä sillä siellä ole merkitystä."
Tuuletusraon riittävyyttä ei tässä kummemmin ole kyseenalaistettu, mutta luitkohan nyt ollenkaan mitä kysyjä tarkoittaa? Tai muut. Mitenkähän ne reiät räystäältä tuulettaa? Ja vaikka ne sinne tekisikin, niin miten kummassa niistä tulee tuuletusta umpilaudoituksen alle? 
Seinärakenteen ja umpilaudan välistä se tuuletus edelleen tulee ottaa, eikä siihen räystään alle poratut reiät vaikuta mitään.
Käsitin että räystään aluset oli laudoitettu umpeen kuten joissakin vanhossa taloissa.
Onko sitten huopa ulkoverhouksen alla? Yleensä huopaa käytetään aluskatteena.
No kyllähän ne lähtötiedot avauksesta avautuvat, kun sen ajatuksella lukee. Mitenkäs sen huovan sinne ulkoverhouksen alle saa näillä tiedoin kuviteltua, katteenahan se on umpilaudoituksen päällä kuten kerrottu on. Koko lappeella siis, räystäineen päivineen.
Kysymyksenasettelu koskee siis vinon yläpohjan ja huovan aluslaudoituksen välitilan tuuletusta tilanteessa, kun sivuvintit otetaan ulkoseiniä myöten käyttöön. Eipä tuossa paljoa mietittävää ole tuuletuksen realiteeteissa, umpilaudoituksen alapintaa seuraamalla asian voi todeta hyvinkin yksinkertaiseksi ja suoraviivaiseksi. Kunhan raitti on auki molempiin suuntiin.
No mitäs varten pitää peltikattoa varoa, eihän se ole lähelläkään porasahan terää?
Ei sitä tartte varoa, kun ei niitä reikiä tee. Seinälinjan ulkopuolella ovat turhia ja sisäpuolella rikkovat ainoan aluskatteen eli huovan.
Vai mihin olit sitä reikäsahaa näyttämässä? Aloittaja oli kohdistamassa sitä juuri huovan ja aluslaudoituksen läpi, jolloin varoetäisyyttä peltikatteeseen jää vain ruoteen paksuus miinus se mitä huopa venyy poratessa edellä.
Yö
Joo elikkäs ajatuksena olu että kattoniskan ensimmäiseen vinotukeen/reevaan asti tekisin sisäkaton ja siihen vinoreevaan tehdää seinä (noin 1m). Sen tuen kun eristää hyvin niin silti sinnehän saa jätettyä tuuletuksen joka tulisi nimenomaan räystäänalusista. Näin ollen katon umpilaudoituksen ja tuulensuojalevyn väliin jää "tuulitunneli" harjalle asti ja sen yläkolmion tuuletusta voi sitten lisätä ja parantaa jotta siellä kävisi jonkimmoinen veto. Jätetään sittenkin se kuppiterä talliin odottamaan..
Aluskatteen päällä olevan raon tuuletus on eri asia kuin eristetilan tuuletus. Aioitko siis porata reiän läpi tuohon huovan ja pellin välissä olevaan tilaan?
Piirrä nyt jonkunlainen skitsi siitä räystäsrakenteesta. Eli onko tarkoitus, että ulkoseinän tuuletusrako jatkuu sinä vinokaton tuuletusrakona, vai saako vinokaton tuuletusrako tuuletusta myös räystään aluslaudoituksen laudanraoista.
En itse asiassa ymmärrä, minne siellä pitäisi reikiä porailla.
Vinokaton tuuletusraoksi varmaankin aika lyhyelle matkalle riittä tuo 50mm, kunhan se saa suhtkoht väljästi ulkoilmaa.
Ja jos ruvetaan vähän funtsimaan, niin miksi yleensä sitä ekovillaa; ehkä (eko)nomisista syistä...!
Jos tuosta ottaisi sen leijonalevyn pois, niin sopisi aika hyvin jonkun firman IITA. sitten näkisi samalla että onko ne laudat ylösasti vai ei ? Ja jos on, niin siitä voi sitten ulospäin horisontaalisesti; ei vertikaalisesti kuten tähän asti, tyrkkiä reikiä sinne minne pitääkin! 50 mm suositellulle ilmaraollekkin olisi rimoitus valmiina? 70 mm tietty levy ensin siihen, josta voisi sitten jatkaa maun mukaan. Lopputulos ehkä jonkunverran kalliimpi, mutta kattokorkeutta 150 mm enempi ja säästytään turhilta rimojen kanssa värkkäämiseltä. Mutta harva kai se omassa mökissään työlleen mitään arvoa antaa...! Eikä se ekovillakaan nyt NIIN halpaa ole. Ajattelun paikka...!
Se kyllä yks vaihtoehto ollut että tulis iita ja sen sisäpuolelle se n.25mm paksu uretaanilevy. Mites tuo paljon puhuttu hengittävyys? tiettävästi ei pitäis sisäilman höyryt mennä läpi eli kaikki pysyy kuivana? Tarkoituksena ei myöskään ole laittaa huipparia mihinkään eli painovoimainen tuuletus, ikkunoissa korvausilmaventtiilit ja huoneesta ovi auki ja niinpoipäin..
No niin, tässä sitä taas ollaan...! Jäädäänpä kokemuksien mukaan odottelemaan kommentteja tietyltä taholta : "...rakenteet eivät hengitä j.n.e..."! Poikkeuksellinen muuten tuo Iita; mitä enempi panee, sen kuivempana pysyy...!
Yksi mahdollinen vaihtoehtohan tuo PU- levykin on, mutta ei se työltä pelasta sekään. Ja tuon 50mm tuuletuksen tarttee taakseen yhtälailla, että 150mm lisää huonekorkeutta on liikaa luvattua.
Uretaanieristys toimii tuossa sitä paremmin, mitä vähemmän se on tuolla vanhojen kattotuolien välissä, ja enemmän yhtenäistä kerrosta tuolien (50x125) sisäpinnassa. Levymitoista poikkeava jako tuoleissa aiheuttaa lisää saumaustarvetta ja uudisrakentamiseen verrattuna ei-niin-suorat linjat hankaloittavat levyjen asettumista tiiviisti toisiaan vasten. Suuressa osassa näitä saneerausasennuksia onkin levykerrosten välissä rakoja eli välejä joissa esiintyy konvektiota, pahimmillaan tällaiset välit saattavat olla auki kylmään tilaan ja heikentää eristyskykyä huomattavasti.
Aloituksessa esitetty villaeristys vaatii sekin tietenkin huolellisen asennustavan, mutta oikein tehtynä on helpommin yhtenäinen ja toimii fysikaalisesti samoin kuin rakenteet, eli on hygroskooppinen (“hengittää”). Höyrynsulkua se ei siis vaadi, mutta silti tällaisessa yläpohjarakenteessa kannattaa ilmansulkunakin käyttää jotain, missä on kohtalainen höyrynvastus.
Uretaanissahan on jo luonnostaan höyrynvastus sitä luokkaa, että se käy höyrysulkuna itselleen, kunhan sisäpuolella on sitä yhtenäinen kerros. Pelkästään tolppien tai kattotuolien väliin saumattuna rakenne on epäyhtenäinen.
No jos tuosta alkuperäiskuvasta aletaan laskemaan, niin ei se paljon siitä 150 mm:stä jää uupumaan jos käytetään SPU 70 mm+päälle SPU kipsi 40 mm ! Eristepaksuus tällöin 100 mm, jolla päästään mielestäni suunnilleen samaan tulokseen kuin tuolla villa/rima/villa/rima/paneeli tai levy härvelöllä...!
Kyllä 30 mm siinä päällä riittää mielestäni kylmäsillan katkaisuun ; joka on tärkeintä !
Ja työnnellään sitä mineraalivillaakin sinne kattotuolien väliin, mikä on ero ?
Ja vinoon ja viistoon joutuu sahailemaan niitä levyjä noissa paikoissa, vaikka on uudemmistakin rakennuksista kysymys. Ja vaahto on suht. halpaa, jos nyt joku pullo extraa... Turhaa pelottelua, monesti on sen villan leikkaaminen tarkempaa, ettei tule niitä "konvektioita" ! Vaahtohan on nii kivaa kun se turPOAA !
Eipä ollut taaskaan ajatuksissa, että jos tuo työssä huomioon otettavia asioita edelle ja neuvoo välttämään virheitä, joku tulee varpailleastutuksi. Yhteismitallisesti tarttis kumminkin eri vaihtoehtoja käsitellä ja tähän ei kuulu minkäänlainen juupaseipä. Samaa huolellisuutta vaatii uudisrakentaminenkin juu, mut siellä on sentään yleensä linjat ja lappeet suoria, toisin kuin vanhoissa kohteissa. Mut mitä vähemmän kiinnittää laatuun huomiota, sen helpompaa on, eikös juu...
Oikein tekemisestä edellä mainitsin sitä toistakin materiaalia koskien, että en nyt löydä tuolle purkaukselle muuta substanssia kuin omat mieltymyksesi. Eikös kumminkin pidetä mielikuvat ja realiteetit erillään? Eikä se sunkaan osaamistasi kovin korosta, jos ihan tavallinen koolaus ja villoitus on sulle kuvauksesi kaltainen hirveä härvelö, päin vastoin epäilyjä herättelee...
Asiat asiana, ei niitä hyviä juttuja ole ennenkään toista mollaamalla tarvinnut myydä. Eikä materiaalia parempaan kannata vaihtaa sen takia, että huonompaan lopputulokseen päätyis, eikös parantaa kannattais? Meinaan jos 225mm puukuitua vaihtuu 100mm uretaaniin, niin ei ole häävi vaihtokauppa. Ei taida olla kenellekään muulla tässä olla se lisäkorkeus kaiken muun edellä.
Tuleehan niitä purkautumisia joo...! Ei ollut tarkoitus ketään mollata; liekkö tuo "härvelö" nyt niin hirveä haukkumasana, pahempiakin on täällä muistellakseni esiintynyt ? Siis tosiaan tuo "ymmärrettävään muotoon saattaminen", siinä sitä...? Kuten sanottua, eri vaihtoehtojan tässä vaan yritetään muka selvittäää. Eihän se 100 mm paljon ole, mutta sekin oli siis kompromissi, aivan kuten tuo alkuperäinen rakenne,(Huom. rakenne, ei härvelö :-) Jos kerran noitten mittojen rajoissa mennään, ja pää ei ota kattoon, niin sopiihan siihen tosiaan vielä enempi kuin puolet lisää, eikös silloin tule parannusta ? Aletaan olla aika lähellä jopa nykynormeja ! Ja tosi on että ilman työtä on vaikea selvitä, väänsipä miten käänsi. Mutta mielestäni suunnilleen sama homma, jos kerran levyn joutuu eri mitoilla vinoon sahaamaan, tehtiimpä se sitten uudella tai vanhalla vintillä. Eikä ne rintamamiestalon linjat sun muut vielä tartte niin hirvittävän vääriä ja vinoja olla, sahatavarasta jo sentään tehtiin. Toista on kun ruvetaan jonkun vanhan hirsimökin vinttiä penkomaan missä on puolipyöreetä ja pyöreetä ja muutamia siltä väliltä kirveellä toskittuja.