itsellä rinnetontti ja sadevedet tarkoitus imeyttää maahan... omalla tontilla tietty...
rakennuksen pohjatöitä suunnitellaan ja ajatuksena olisi haudata semmoinen reilun kuution kokoinen muovi(umpi)säiliö ennen imeytysputkea, ikäänkuin varastoksi jota voisi sitten käyttää esim. uppopumpulla puutarhan kasteluun ym... eli jos kerkiää täyttymään niin vasta sitten menee imeytykseen...
saisikohan noita vesiä ohjata vastaavasti esim. avonaiseen (puutarha)altaaseen ennen imeytystä?
onko olemassa lainsäädännöllistä tai muuta estettä moisille? ...mitä hyvää/huonoa moisessa olisi? ...minkälaisia "systeemejä" olette itse asennelleet?
heittäkäähän mielipiteitä ja vinkkejä moiseen...
Tarkoittanet suurennettua rännikaivoa. Ja siihen tulevan sadeveden käyttämistä kukkien kasteluun tai altaaseen on mielestäni hyvä idea.Puutarha-allas luo pihaan lisä tunnelmaa ja puuhastelua.
Valitse pyttysi niin, että pystyt jotenkin sen puhdistamaan. Rännien kautta tulee kaikenmoista paskaa yli oman tarpeen. Avoallas on siitä hyvä, että puhdistus on helppoa ja siitä on myös näppärä täyttää kastelukannu. Umpisäiliössä vesi taasen ei juuri haihdu, mutta pidempään seisoneena kenties pilaantuu… Eri asia, haittaako se mitään.
Ihan hyvä ajatus. Kun pytty tulee täyteen, vesi valuu reunan yli ja alkaa imeytymään. Ei se sen kummempaa ole.
sopii tietty lukea edellisetkin (eli jos kerkiää täyttymään niin vasta sitten menee imeytykseen…) putkea pitkin tietty!!! tosin kukin tekee tyylillään…
Sadevesi on kummallista ainetta. Kun se sataa tontille, metsään, pellolle jne, sille ei tarvitse tehdä mitään. Mutta kun se sataa talon katolle, pitää se johtaa jonnekin putkia pitkin ja sitten imeyttää jonnekin. Mulle on riittänyt kun rännivedet menee kourussa pari metriä talosta poispäin.
Joo. Ja olihan tuossa pönikässä vielä yksi plussa. Jos ränneistä tulevat vedet johdetaan suoraan imeytysputkeen, niin paikasta riippuen putki/kivipesä tukkeutuu. Ränneihin kertyy kaikenlaista ja jossain vaiheessa imeytys ei toimi. Pönttö välissä auttaa mönjää laskeutumaan ja imeytykseen menee puhtaampaa vettä. Lähtevässä putkessa pitää vain olla sen verta mutkaa, ettei se ota vesiä aivan pinnalta, vaan hieman alempaa. Kuten öljyn/hiekanerotuskaivossa.
Yön yli nukuttua huomasin,että alunperin kyseessä oli sadevesikaivo ei rännikaivo.
Nykyään tehdään sadevesijärjestelmätkin sillä satasen putkella mikä on minusta aika riskaabelia noin niinkun pidemmällä aikavälillä.
Me tehtiin joka nurkalle 315 putkesta rännikaivo ja jokasella kaivolla on sakaapesä jotta rojut jäisivät mahdollisimman aikaisin pois putkistosta.
aikomus tehdä kuten vasaramies...vai henkilö... ja eikös niissä sadevesikaivoissakin ne "ritiläkannet" jotain estä?...
ja juurikin tuota purkuputken tukkeutumistakin on tässä ajateltu, kuten Mr.ElMaco kertoi...
ja jotta saatais vauhtia tähän keskusteluun...
mitäs mieltä ootte jos siihen säiliöön johdettais vielä panosputsarinkin puhdas... siis puhdistettuvesi... ennen imeyttämistä...
Ei ne ritiläkannet kaikkea estä.
Niinkuin ei estä se sakkapesäkään mutta asia on maksimoitu roskien suodattamisen osalta.
Ja saahan sitä kaikkia pönttöjä ja järjestelmiä viritellä…
Miksi ne pitää imeyttää? Jos ei ole kunnan puolesta hulevesiviemäriä niin eikö niitä vesiä saa avo-ojaan? Imeytys tukkiutuu taatusti ennemmin tai myöhemmin. Mitäs sitten tehään?
Ehkäpä siksi, että ei ole avo-ojaa?? Näin ainakin tällä suunnalla.
tai että avo-oja on sen verran kaukana, että vaikka se salaoja putki sinne asti vedettäisiin, niin hyvähän se on jos sieltä asti ei sitten enään mitään tulekaan…
Ajattelinkin että kyllä siihen joku syy tietysti on. Itse nimittäin pidän tuota imeytystä aikalailla viimeisenä vaihtoehtona sadevesien käsittelyyn.
Jos on niin tasasta ettei vesi mene mihinkään ja oja on 200m päässä niin kaiva pihalles lintualla ja valuta ne sadevedet sinne. Ei tula pitkiä putkivetoja.