Ongelmana on alakaton rännien asennus, jossa kourut on asennettu liian lähelle räystäslautaa. Yläkatolta johdettu sadevesi lentää alakaton rännin yli kovalla sateella. Olin ajatellut siirtää rännejä ulommas laittamalla muovipalikat kourukiinnikkeiden taakse, mutta kiinnikkeet ovat räystäslistojen alla joten pitäisi vääntää pelti auki ja varmaan vielä sovittaa syöksytkin uudelleen.
Onkohan tuohon ongelmaan jotain helpompaa patenttiratkaisua, voisiko esim. kourun reunaa korottaa ongelmakohdasta jollain lisäosalla?
Talossa on tähän tyyliin johdettu sadevesi yläkatolta alakatolle ja siitä kourujen kautta syöksyihin:
http://media.taloon.com/image/upload/q_70,f_auto,w_1200,h_1200,c_limit/cloud/k/ruukki/classic-katto-talossa.jpg
“Lisäosan” voi tehdä ränninpätkästä ; pientä muotoilua ja leikkelyä ehkä, ja “poppareilla” kiinni etureunaan. Ongelmakohtia kai ainoastaan nuo yläkatolta tulevat syöksytorven paikat…? Jos on lumieste kuin kuvassa, niin voi tehdä aika huoletta “normaalia” korkeammaksi !
Tuossa edellä kysyjä sai jo hyvää ohjetta, mutta mikään ei ole liian hyvää, joten hieman jatketaan kokeilun kautta, mutta siten, että mitään myöhemmin ei tarvitsisi purkaa tai paluu vanhaan on mahdollista. Vaikuttaa siltä, että yläkaton syöksyjä ei ole mitenkään kiinnitetty, joten ne vaikuttaa olevan holtittomasti roikkumassa. Kiinnittänet/ankkuroinet ne kuitenkin ensin seinällä olevan pellityksen (ilmeisesti on?!) yläpuolelta seinään tai pellityksen kohdalta vesitiiviisti.
Ja sitten!
Ensiksi: käännä yläsyöksyputken alamutkaa noin 45 astetta vinoon katon (ei polittisen) keskustaan päin. Kääntämisen voit suorittaa syöksyn joko yläpäästä tai pelkän alamutkan.Tietenkin popparin/-t joudut uusimaan, mutta vanhaa reikää/-iä voit hyväksikäyttää. Ilmeisesti syöksyt ovat pyöreät ja kourut puolipyöreät.
Jos ei ko. toimenpide riitä, niin lisää pieni pätkä kourua syöksyn alapäähän mutkasta lähtien katon keskustaan päin siten, että sen pätkän etu-/alareuna on ensin kokonaan madallettu kallistamalla esim. 45 astetta pihalle päin ja lisäksi sitä etureunaa viistetään tarvittaessa ”nollille”. Se tulee "pinta-asennuksena".
Lisähuomiona : Alakaton IV-putken yläpuolelle kannattaa laittaa kaikesta huolimatta lumieste.
Näistä neuvoistani ei kysyjän kannata ottaa vaaria tai mummua eikä muutakaan, jos ”ei taho”, sillä kaikki vastuu siirtyy joka tapauksessa kysyjälle. Minä en vastaa mistään, en myöskään tästä jutusta.
PS! Pyydän nöyrimmin anteeksi siltä osaavalta taholta, jolle yli kahden sanan neuvot ovat liian pitkiä eli vähintään raskaita novelleja, mutta mehän kaikki emme ole osaavia, joille vain kaksi sanaa ja …… riittää vihjeeksi tai peräti täydellisiksi neuvoiksi. Toiset eivät taas osaa antaa vihjettä vain korkeintaan kahdella sanalla ja …. Sehän on taitoa se.
Onhan se hyvä että on ideoita…! Kokeilumielessä voisi romuttaa koko yläkaton rännin, niin alkaisi vesi tasaisesti jakautumaan ; mihin tässä pyritään. Tarkemmin katsottuna näkyy jotenkin koko vasen puoli kummasti retkottavan ? Tuleekohan tuonne oikeanpuoleiseen torveen mitään ? Seinällenostoa voisi korottaa; haluttaessa vaikkapa valkoisella pellillä, niin ei seinä kastu! Ihan miten vain vaikeammaksi/ parhaaksi tulee…?
No, voihan se auttaa tuokin; saattapi olla että falssiin osuessaan hiukan pärskähtelee isommalle alalle…? Aika hutilo homma alunpitäen tuo asennus vaikuttaa olevan : kaksi torvea ja kaato yhteen suuntaan ynnä muuta ? Tuosta “lisäosasta” puheenollen, niin senverran on ollut tuuria etten ole moisia tarvinnut, on sattunut kaadot ja korkeudet kohdalleen ! Tekevänä miehenä tietysti sen ainakin hätätilassa olisin ränninpätkästä “näpännyt”! En ainakaan “teettämään” olisi ruvennut. Sitten rupesin miettimään että “voiko olla, vaiko eikö”; vilkaisin Ruukin katalookista , ja siellähän niitä…; “ylivuotosuoja 125-150 mm” ! Kai niitäkin sitten joku tarvii, kun kerran myydään ? Mitä estetiikkaan tulee, niin anteeksi Monta mutta ei kai ne vinot ränninräikäleet siellä katolla ehkä niin kauniilta näytä ? melkein se viimeinen keino… !
Mitä vähempi vimpaimia katolla; verroinkin “ylimääräisiä” sen parempi.!
Ei tarvitse mitään anteeksipyyntöjä. Olen sitä mieltä, että ryssimisen jälkeenkin on parempi toimivuus kuin kauneus, joten siis aina toimivuus ja tekniikka menee kauneuden edelle. Kauneus on katoavaista ja usein aiheuttaa vain ja ainoastaan pahaa.
Eihän ne rännitkään lisää kauneutta ja estetiikkaa tuo, mutta nekin ovat, jos ei pakollisia, niin ainakin tarpeellisia, jolloin parempi nekin kuin ilman.
Edellä Ruosulla on paras ehdotus. Yläkouru kokonaan pois. Jos vettä roiskuu seinälle laitetaan peltiä lisää räystään alle…!
“peltiä lisää räystään alle…!”
Ai-jaa-a!
…seinään…
Tekniikkahan se on tuokin, että kattopelti peittää myös seinän ja saattaapa olla, että se kattopelti olisi ulotettava myös tosiaan sinne räystään allekin.Toisaalta kauneushan on katsojan eli tässä tapauksessa omistajan/kysyjän silmissä.
Syvä halveksunta tekijälle ja myös Ruukille. Tuolla tavalla (kuvassa) sitä oman tuotteen myyntimainoksissa mennään mistä aita on matalin. Niitä seurataan, kun ei osata eikä edes viitsitä ajatella.
Niitä on varmasti paljon, jotka ovat ottaneet mallia tuostakin Ruukin mainoksesta, jota jälleenmyyjät sitten levittelevät.
Kunpa tajuttaisiin, että mainos ei ole yleensä koskaan kokonaistekniikaltaan hyvä, mutta rahastajat käyttävät mainoskikkoja hyväkseen.
Eihän tuossakaan (kuvassa) ole mainostettu pääsääntöisesti muuta kuin peltikattoa, jossa rekvisiittana on sitten rännitys.
On myönnettävä, että tuolla tavalla rännitys, kuten kuvassa on oivallinen, saatikka jos se on kuten kysyjällä “törkeästi” toispuoleisena toteutettu, mutta kun se ei toimi, niin silloin se on hylättävä.
Kyllä se yläkaton vesi on hajautettava alakatolle, mutta ei kuitenkaan poistamalla yläkaton rännejä.
Nyt katsottuna uudestaan tuota mainoskuvaa ja uudelleen luettuna kysyjän kysymystä, niin kuvasta (siis kuvassa, ei kysyjän kuvasta, koska sitä ei ole) pääteltynä on lisäksi rännit asennettu liian alas ja ehkäpä väärään asentoonkin otsalautaan nähden. Ränni on asennettava etu-/takareuna vaakaan ja sen etureuna on korkeimmalla kohdalla oltava noin 3 - 5 cm etäisyydellä katon suunnasta mitattuna. Tähän etäisyyteen vaikuttaa myös katon kaltevuus, sillä mitä jyrkempi katto, niin sitä pienempi väli (3 - 5 cm). Rännin kaatona on havaittu olevan “paras” noin 2,5 mm/m.
(Nöyrimmin anteeksi romaanista!)
Niin… mitähän tuostakin jää “laariin”…
Kaikkea hyvää!
Mikä semaattinen, jos on kaksi alastuloa ja toisesta tulee 90 %, niin toisesta käsittääkseni silloin noin 10%. Että niin? Mikä ei avaudu?
Niitä rännejä ei kannattaisi laittaa, mutta ne ovat yleensä välttämättömiä, joten ne kannattaa laittaa eli enemmän plussaa kuin miinusta. Semantiikka ei sovi jätkälle, joten nollahommia eikä negatiivisia juttuja ei kannata laittaa. Kysyjän tapauksessa rännit alhaalla ja ylhäällä on oivallinen juttu, kun ei muuta ole keksitty tuohon kysyjälle.
En lähde semantisoimaan enkä minkäänlaisiin taisteluihin. Sen jätän niille, jotka eivät muuten pärjää.
Näissä raksajutuissa en ole satiirikko, romantikko enkä muukaan -ikko, vaan valitettavasti siipirikko, kun ei pysty antamaan minkäänlaista ohjetta kysyjälle. Näissä jutuissa olen kyllä tosikko.
Lukijoille itselleen jätän aina päätäntävallan lukeeko ja noudattaako milloin kenenkin ohjeita/neuvoja milläkin tavalla. Lukija saa aivan vapaasti tehdä mitä lystää ja en kehu mikä on parasta, mutta kauneuden edelle asetan aina tekniikan, sillä varsinkin vesiasioissa, jos tekniikka ei ole kunnossa, niin kauneus katoaa melko nopeasti ja eteen työntyvät sitten vaikeudet.
Vajavaisen käsityskykyni mukaan parasta ratkaisua ei vielä mihinkään ole tehty, mutta toiset ovat huonoja tai vähintään huonompia, kun on parempia ratkaisuja jo olemassa kulloiseenkin tilanteeseen.
Tässä kysyjän tapauksessa huhupuheitten mukaan jo foinikialaiset ja jopa vielä omakohtaisen tietämykseni mukaan ”suo,kuokka ja Jussikin” käyttivät veden siirtämiseen/johtamiseen paikasta A paikkaan B rännejä, jotka olivat tehdyt kivistä, puusta ja muusta (= jonkin sortin betonia/savea/hiesua).
Käsitykseni mukaan nykyisin kysyjän tapauksessa on jo keksitty parempi keino veden siirtämiseen hänen tapauksessaan, joten kysyjän ei kannattane käyttää edes ainakaan sitä ”muuta”, vaan kevyempää systeemiä, kun pläkkipellin tekeminen ja käyttö on opittu. Sen ”muun” käyttö on eräissä tapauksissa taas parempi ratkaisu, mutta ei ilmeisesti kysyjän tapauksessa. Kysyjä voi tempaista kourut poiskin aivan vapaasti, jos katsoo sen korjauksen aiheelliseksi sillä tavalla tehdyksi.
Kaikki vastuu on aina kysyjällä, jos käyttää neuvojani tai mielipidettäni.
Joopa joo! Joku on katkera. Olen poliitikko (siis poliitikko) elämän myrskyissä ja tyrskyissä että tyvenessä. On lisättävä kuitenkin ja semantikoitava nyt, että olen myös politikko, mutta en kerro sitä tarkemmin.Tälöin se ehkä olisi kirjoitettava/ilmaistava “politikko”. Se jääkööt arvoitukseksi.
Muuten rakentamisessa ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja, vaan huonoja ja jotakuinkin vähintään käyttökelpoisia ratkaisuja, niin miten silloin voi myöntää olevansa väärässä.
Eiköhän tämä nyt riitä katkeroituneille ja siirrytään asiaan.
Minun mielipiteeseeni ei mitään uutta auringon alla, sillä päivä paistaa tänne risukasaankin ainakin silloin tällöin ja tyydyn siihen mitä on annettu ja annetaan.
Olen sanonut mitä olen sanonut ja se pysyy voimassa, kunnes minulle sanotaan ja väännetään “pellistä” minun, siis minun, ymmärrykseni muukaan parempi ratkaisu kysyjän kysymykseen vastaukseksi hänen tarpeisiinsa.
Kysyjä päättää mitä tapauksessaan tekee. Mitään vastuuta en ota, enkä annakaan vaikka pyydettäisiinkin.
Kyllä se maksaa ainakin sen vaivan ja sitten takaisin, joten kaksinkertaisen vaivan. Kysyjä päättää aivan itse maksaako yksinkertaisen vai kaksinkertaisen hinnan vai mitä maksaa. Tiukalle se näköjään ottaa. Ehkä olisi syytä löysentää ainakin sitä hikinauhaa.
Niinpä niin! Tottahan sitä saa omaa mielipidettään puolustaa ja arvostella = oikeammin ainakin yrittää parantaa toisen sanomaa. Päin vastoin minä olen hyvin iloinen siitä, jos/kun joku keksii/sanoo paremman kuin minun mielipiteeni, jolloin minäkin opin.
Se miksi minä roikun täällä on syynä se, kun yrittää opettaa/neuvoa/pohtia jotakin asiaa, niin silloin oppii itse parhaiten. Tällöin itsekin hiffaa asioitten paremman laidan.
Varsinkin “tyhmiin” kysymyksiin vastaaminen on sitä antoisinta, koska niissä “tyhmissä” kysymyksissä on sellaisia asioita, joita itse ei ole tullut edes ajatelleeksi, jolloin siihen asiaan tulee syvyyttä ja selvyyttä itselleenkin eikä vain kysyjälle.
Ei kannata lähteä “ajamaan” sitä omaa kantaansa kuin käärmettä pyssyyn. Kauneus on aina katsojan-kysyjän silmissä ja valitettavasti se tekniikkakin on sitä eli katsoja-kysyjä valitsee omasta mielestä sen paremman ja hänelle käyttökelpoisemman, vaikka omasta neuvojan mielestään se valinta on huonompi. Katsoja-kysyjä ottaa sen vastuun mitä siitä seuraa oli hyvä tai huono ratkaisu.
Harvoin näillä palstoilla tullaan tietämään minkä kysyjä valitsi tai ratkaisi ongelmansa. Valitettavasti!
Kun kysyjä kertoisi jälkeenpäin miten hän sen on ratkaissut ja tuliko autetuksi, niin se auttaisi muita kovasti, mutta näillä palstoilla on valitettavasti kysyjien suunnalta se mentaliteetti, että kaveri jätetään, koska minä sain avun, niin hällä väliä muilla, vaikka ovat mahdollisesti samassa veneessä.
Tämä itsekkyys on tätä aikaa! Valitettavasti!
Eipä maha mittään vähintään novelli taas, mutta kun ei viitsi osaa neuvoa/sanoa mielipidettään lyhyesti ja ytimekkäästi: “…miettikääpä…”
Kyllähän esteettinen näkökanta pitää ottaa huomioon, mutta rakenteiden toimivuus ja kestävyys on ennen estetiikkaa. Jos kaunis lopputulos tuhoaa rakenteita, mennään silloin lepikkoon…