Onko hyvä vai huono lisätä sahanpurua,höylälastua ja ns.kutterinpurua ullakolle lisäeristeeksi lasivillan lisäksi.Jo alunperin laitoimme sahanpurua kattotuolien viereen ilmarakoihin.Vuosien mittaan tulee lisää erilasta sahausjätettä mm polttopuiden sahauksesta.Nytkin odottaa noin kolme jätesäkillistä ullakolle levittämistä.Hienompi sahajauhe tietysti varisee höyrysulun päälle.Moottorisahan puru on karkeampaa.
Tarkoittanet höyrysululla tervapahvia! Lasivilla tuppaa olemaan viheliäistä kosteuden suhteen!Melko varmasti tulet kärsimään kosteusongelmista tulevina vuosina! Jos höyrysulku on nimensä mukainen tulet tarvitsemaan koneellisen ilmanvaihdon!
Kun parempi eriste on kylmemmällä puolella rakenne toimii YLEENSÄ varsin hyvin. Kun paremman (lasivilla) eristeen päälle lapataan huonompaa (kutterilastu) tavaraa ei tilanne ole näin, en tosin usko että siitä kutterilastusta siinä villan päällä tosin on haittaakaan mutta eipä ole hyötyäkään. Pistä takkaan vaan ne lastutkin.
Yläpohjissa pitää olla hyvä höyrysulku, oli eriste mitä tahansa. SFS 0,2 mm:n muovi on paikallaan. Silloin ei ongelmia esiinny.
Yleinen harhakäsitys on näistä puukuitueristeistä etteivät ne hs:ää tarvitse. Toki puukuitu on hyvä eriste sen hygroskooppisuuden takia, mutta homeessa ovat laitanaan hs-suluttomat rakenteet.
Ilmanvaihto pitää olla kaikissa asuintiloissa ja mieluummin koneellineen molempiin suuntiin.
En suosittele eristeiden sekoittamista, (puukuitu / mineraalivillat).
Kyseessä on 1983 rakenettu yksikerroksinen omakotitalo.Höyrysulkuna käytettiin yleensä muovia.
Yläpohjan villotuksen (lasivillaa) yhteydessä valutettiin sahanpurua kattotuolien ja villojen rakoihin.Vuosien mittaan erilaisten puutöiden yhteydessä sahanpurua,höyläkutterilastua levitetty ullakolle.Talvella ilman läpötilan muutoksen takia peltikatto ns.kodesoi vettä alapinnalla.Rakentamisaikaan ei käytetty aluskatetta niinkuin nykyään.Ullakolla oleva puupuru ottaa kosteuden ja kuivuu hyvin koska yläpohja on hyvin tuulettuva. Eikait siitä haitaakaan ole jos puruja heittelee villojen päälle.
Onko yläpohjassa toimiva höyrysulku?
Höyrysulku on toimiva,tosin hiiret juoseet ja tehneet reikiä.Syksyllä pitää ullakolla piipun ympärille viritellä pyydyksiä.Tällä hetkellä on pesuhuoneen kattoa avattu,sieltä näkyy mustuneita villoja.Kattotuolit ei näytä kostuneen.Peltikaton naulat on viimevuonna vaihdettu ruuveihin.Naulat osin oli nousseet ja niiden tiivisteet murentuneet,mitä lie muovikumia.Vuosien mittaan jonkin verran katto vuotanut naulojen vuoksi.Meniköhän tämä vähän ohi aiheesta.
Eipä mennyt…!
Vaikuttaa siltä, että yläpohjassa on vakavia ongelmia…
Kattosi “vuotaa” koska siihen tiivistyy kosteutta sisäilmasta tuon reikäisen höyrysulun takia. Jokainen musta kohta villassa tarkoittaa reikää höyrysulussa likimain kyseissessä kohdassa. 80-luvulla käytettiin suht huonolaatuisia rakennusmuoveja höyrysulkuina, 70 luvulla käytettiin villapaketin pakkaus muoveja…
Hiiristä pääsee todennäköisesti eroon verkottamalla ulkoverhouksen tuuletusraon /lomalaudoituksen raot jos tuuletusrakoa ei ole.
Kyllähän tuo koko paketti pitäisi tehdä uusiksi jotta hyvä tulisi…jos tuohon et halua ryhtyä voit teippailla muovia yläkautta, tämä parantaa tilannetta varmasti hiukan, mutta on kovin työlästä.
Olen tutkinut ullakolla sateen aikana,missä kohtaa tippuu vettä.Myöhemmin kaivellut (pari viikkoa) kyseisessä kohdassa villojen alta,villoissa ei ole ollut kosteutta.Nythän ei vuotoja ole vaidettuani kattoruuvit naulojen tilalle.Kesällä ullakko on aika lämmin,joten se kuivaa villat ja puupurun.Puupuru ottaa mahdolliset kosteudet ja kuivuu ajan kanssa.Ullakko on hyvin tuulettuva,seinissä olevat tuulensuojalevyt on jätetty 15cm katosta irti.
Vesi menee villojen läpi alas höyrynsulun päälle ja jää sinne muhimaan, villat taas kuivuvat täysin muutamassa tunnissa.
Puupurun sijaan selluvilla olisi parempi aine vastaanottamaan kondenssivesiä (homesuojattu ja palosuojattu eriste).
No niin, nyt sitten ei katto enää vuoda, mutta höyrynsluku vuotaa edelleen. Sisäilmasta siirtyy kosteus lähinnä syksy-talvi-kevät aikoina (ilma+ kosteus siirtyy lämpimästä kylmempään päin, kesällä lämpötilat ovat suunilleen samoja, siirtymää ei juurikaan ole)
Alhaalta nouseva kosteus tiivistyy myös lasivillaan (mustentumat), et pysty ohjaamaan kosteutta pelkästään puupuruihin.
Kosteus siirtyy normaalisti suuremmasta kosteuspitoisuudesta penemän kosteuspitoisuuden suuntaan. Ei ole aina riippuvainen lämpötiloista.
Lämpötilaerot aiheuttavat konvektiovirtauksia, jolloin kosteus siirtyy i-virran mukana.
Likaantunut (mustunut) villa ei ole aina hometta, vaan ilmavirran mukana siirtynyttä sisäilmalikaa.
Jos YP:n villat ovat näkyvässä homeessa, ovat kaikki eristteet uusittava…!