Mikä sähkö kannattaa valita, kausi / aika vai mikä...??? Meillä lattialämmitys suorasähkö sitten on varaava takka ja ilmalämpöpumppu.
Sun pitäis pikkuisen laskeskella paperilla noita hintaeroja.
Onko lattialaattaa kuinka paksu eli varaako se lämpöä jota voisi yöllä “halavalla” lämmittää?
Saa olla vain aika iso kulutus jotta kannattaa panostaa kaksoistarifiin.
Yleissähköä vain niin ei tartte miettiä miten sitä lämpöä varaa ja milloin.
Itselläni samanlainen lämmitysmuoto kahdella takalla. Lämmintä alaa on 254m2+puolilämmintä 70m2. Sähkönkulutus 10700kWh/v. Kulutus jakaantuu suhteessa 2/3 yösähköön ja 1/3 päiväsähköön.
Valitse aikasähkö.
Tuo kulututus 10,7 mw/v on varmaankin pelkkää kotitalous kulutusta ilman minkäänlaista lämmitys kulutusta, vai mitenkä. Koska itselläni on kl-lämpö on sähkön kulutus n.10 mw/v.Niin ja sähkökiuas, joka lämpiää n.350kert./v. ja 4 henkilöä tarkennukseksi.Ei ole yö sähköä.
majatalo! Vain kiertokoulua ja sitäkin väärinpäin käyneenä menee yli ja pahasti nuo yksiköt mw/v. Voisitko takoa vakkapa raudasta se ymmärtämättömälle.
Monikerrat
Kilo, mega, giga, ja tera ovat useimmiten käytetyt etuliitteet.
Monikerta Nimi Tunnus
100
wattitunti
W·h
103
kilowattitunti
kW·h
106
megawattitunti
MW·h
109
gigawattitunti
GW·h
1012
terawattitunti
TW·h
1015
petawattitunti
PW·h
1018
eksawattitunti
EW·h
1021
tsettawattitunti
ZW·h
1024
jottawattitunti
YW·h
Miten nuo “monikerrat” valaisivat kysyttyä asiaa? Nyt olen täysin äimänkäkenä, mutta en ensi kertaa ja tuskinpa viimeistäkään.
Niin ei kai etuliitteistä ollut kysymys vaan suureista sinänsä.
Watti on tehon yksikkö joka on yhtä kuin joule per sekuntti W=J/s, eli J=Ws
kWh=1000Wh=3600000Ws=3,6MJ.
mW/v tai oikein kirjoitettuna MW/v on järjetön, mutta kaikki silti kai ymmärtävät, mitä kirjoittaja tarkoittaa, eli MWh/v.
On vähän pieni toi Konsultin sähkönkulutus. (Majatalon käyttämän sähköyksikön osaan tulkita kansakoulupohjalta.) Yösähkö on aina hyvä valinta. Vaikkakin ero yö ja päiväsähkön hinnassa on jatkuvasti kaventunut.
Onko konsultilla erillinen mittaus lämmityksen osalta vai sisältääkö tuo kaiken sähkön?
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena: ensin pitää tietysti tietää, paljonko kulutus on ja miten se jakautuu vuorokaudessa ja myös vuoden aikana. Sen jälkeen voi yksinkertaisella laskutoimituksella selvittää, mikä vaihtoehto kannattaa valita. Tee vaikka excell-taulukko, johon syötät eri vaihtoehdot. Veikkaisin, että yö/päiväsähkö on edullisin.
Ihan harrastuksena seuraan sähkönkulutusta eri tarkoituksiin muutamilla kulutusmittareilla ja meillä varsinaiseen lämmitykseen (patterit, kaapelit ja ilmalämpöpumput)kuluu noin kolmasosa sähköstä. Suurin osa lämmityksestä tulee siten “kotitaloussähkön” puolelta. (Lämminvesi, sauna, vaatehuolto, pakastimet, liesi, jääkaapit, tietokoneet ja valaistus). Eli olipa lämmitysmuoto mikä tahansa, "sähkölämmityksen osuus on varsin suuri.
Ahaa.. "Monta" et siis ymmärtänyt tai ainakaan halunnut ymmärtää mitä lyhennettä "majatalo" yritti viestillään ilmaista. Itse kuvittelin, että hän tarkoitti tuolla mw/v lyhenteellä MWh lyhennettä. Onhan siinä kuitenkin M ja W, kuten pitää m kirjaimen kohdalla on vain unohtunut pitää yhtä näppäintä pohjassa ja tuo tuntia ilmaiseva h kirjainkin siitä on unohtunut. En tiedä olenko sitten vain poikkeuksellisen lahjakas itsekkin ajattelemaan, kun ei tuottanut ongelmia kyseisessä asiayhteydessä tuota asiaa ymmärtää. No hyvä, että sinullekkin se nyt vihdoin selvisi ja onhan siinä nyt noi monikerratkin varmuudenvuoksi ymmärrystä lisäämässä, vai tarvitaanko lisää rautalankaa?
Juuri näin. Minäkin seuraan sähkön kulutusta kuukausitasolla ja vaikka kulutusmittareita ei olekaan, olen päätynyt samaan lopputulokseen kertomalla kesäaikaisen kuukausikulutuksen 12:lla. Näin saatu "taloussähkön" osuus muodostaa vuositasolla n. 2/3 kokonaiskulutuksesta ja vain 1/3 on sähköverkosta otettua lisälämmitysenergiaa.
Pitänee kysyä konsultilta,että kuinka monta mottia kuluu halkoja vuodessa kahden varaavantakan lämmittämiseen. Rahaa palaa ilmeisesti puissa ja aikaa lämmittäessä. Mutta se on tietysti toinen ja eriasia asia…
Numerolle 24. Kulutuslukemissa kokonaiskulutus ja teen kulutusseurantaa noin kerran kuukaudessa lukemalla kaksiaikatariffin mittarit. Lukemat laitan Exel taulukkoon johon olen laittanut laskentakaavat päivä-, yö- ja yhteiskulutukselle. Ilmalämpöpumppua en ole käyttänyt kertaakaan jäähdytykseen. Pumpum ottoteho oli kovalla pakkasella -17 astetta 550W ja tämän totesin siirrettävällä kulutusmittarilla. Paljonko koneesta tuli lämpötehoa niin sitä en tiedä. Ilmalämpöpumppu piti yläkerran 84m2 lämpimänä +21 astetta vaivattomasti. Kosteiden tilojen lämmitys on jatkuvasti päällä termostaatin ohjaamana. Muut patterit ja kaapelit ovat yösähkön takana. Lisäksi olen panostanut tuotetun lämmön sisällä pitämiseen hankkimalla tehokkaan IV-koneen.
Lvivaarille. Puita menee noin 7 mottia ja koska voin tituleerata itseäni, konsultti emeritus, niin aikaa on lämmittämiseen. Puut otan omalta tontiltani kuntoilun vuoksi kesän aikana. Lasketaanko tämä plussaksi sitten viimeisessä rätingissä vai ei. En ota kantaa.
Meillä menee “kotitaloussähköä” reilut 20 000 kWh vuodessa. Ei ole säästelty eikä vaihdeta hehkulamppuja joihinkin säästölamppuihin.
Pieni ruokainen on kyllä konsultin talo, hyvähän se on, paitsi sähköyhtiöille.
Itsellä menee taloussähköön reilu 7000kWh ja suunnilleen sama veden/asunnon lämmitykseen ja lämmitettävää pinta-alaa 125m2, kuutioita vajaa 350, Ilmanvaihtomäärä normien mukainen, lämmöntalteenotolla.
Mielestäni kohtuullinen määrä kuluu siihen nähden miten täällä eletään.
Näin arvelin konsultin lämmityksen toimivan, joten hyvää jatkoa kotimaisen uusiutuvan energian suosimisesta terveellisen liikunnan kera.
Tarkoittaako “kotitaloussähkö” ja taloussähkö valaistusta, vai valaistusta+käyttövedenlämmitystä?.