Hei! Mitähän tämän kuntoiselle salaojan purkuputkelle pitäisi tehdä? Putki näkyy ojan pohjalta kuvassa näkyvän verran. Mille syvyydelle putki tulisi jättää ojan pohjasta ja kuinka putken jäätyminen voitaisiin estää? Koko oja on muutenkin pajukoitunut ja huonossa kunnossa, joten sekin olisi varmaan syytä kaivaa kokonaan? 
Kepillä pitää ronkkia kuraa pois ja sitten lapiohommiin. Tuohon purkuputken päähän pitää kaivaa monttu johon kura jatkossa laskeutuu ja tietenkin koko oja pitää kaivaa kunnolla auki.
Salaojaojavedet ovat sinänsä hyvin puhtaita, joten ne voi laskea vaikka suoraan vesistöön ilman maahan imeytystä.
Näitä pitääkin jatkuvasti valvoa, valitettavan usein putken pää saa olla oman onnensa nojassa ja voipa joku viherpeukalo jopa kasata multaa ja lehtijätettä "ruman" avo-ojan tukkeeksi.
Eipä varmaan olis haittaa jos koittas aukikaivun jälkeen huuhdella tuon purkuputken sinne kaivoon asti, mistä tuo lähtee… Voipi onnistua puutarhaletkullakin kun todennäkösesti tuo putki lähtee alimmalla korolla olevasta tarkastuskaivosta… Siitä en titysti tiijä minkälainen syteemi kokonaisuutena on eli empä arvo enempää sitä putken toista päätä mutta jos tuommonen liete on tuossa niin mitähän lie muualla. vois olla ihan koko systeemin huuhtelu tarpeen… Ammattilaiset arpokoot enempi 
Kiitokset vastauksista ja hyvästä kuvasta. Kyseessä on kellaritalon n. 40 m pitkä salaojan purkuputki. Keväällä putken takia olivat ilmeisesti sulamisvedet tulleet kellariin. Kaadoimme kolme yli 10 litran sankoa vettä lähtöviemäriin ja reilun 10 min päästä ensimmäisestä sangosta tuli vettä hiljallen liruuttaen ulos putkesta. Vettä tuli n. 1-2 l.
Oliskohan luokilla se putki jostai kohin tahi lähes tukossa ja näin jääpi se loppu vesi lillumaan johonki välille… suosittelen huuhtomaan kunnolla kuhan saatte putken purkupään selkattua esille. Sitte laittakaa rosteriverkot riittävän pienellä silmällä siihen purkuputken ojapäähän tukkeeks kun sinne hiipii kavereita ilman niitä… ite laitoin sen jälkeen kun löysin päästäisiä tarkastuskaivosta, mihin toinen tuon kuvan putkista menee…toinen on sadevesille. Teköö sille verkolle pultti tms. kiristeisen pannan rosterista myöskin niin saapi helposti irti tarvittaessa. Ja kannattaa muistaa rosteria käytettäessä, että pultti kannattaa olla sitä myöskin niin ei heti haperru
Äkkiä katsoen näyttää että lieju on tullut putkesta, mutta ojanpohjan tukkoisuuteen veratan voi lietteen virtaussuunta olla toisinkin. Putki vissiin senverran auki vielä, että purkuvesi huuhtonut liejun pintaa . Jos tuollainen lietemäärä tulee salaojista, niin viittaa suurempiin murheisiin.
Oja on joka tapauksesa perkuun tarpeessa heti ja välittömästi. Mikään putki ei voi toimia, jos purku ei ole vapaa. Jonkun vastailijan käytännönymmärryksestä sitten kertoo se, jos tuosta neuvoo aloittamaan kepillä, ja sitten vasta kaivamaan. Ensin täytyy kaivaa kuoppa tai mieluummin laittaa oja perkuuseen, ja sitten mekaanisesti tai vesihuuhtelulla putkea avaamaan. Ei onnistu ennen, kuin putkensuulla on tilaa.
Jäätymisessä on kaksi tärkeää asiaa huomioitavana. Putken jäätymättömyys ja purkuojan sulanapito. Avo-oja pysyy sulilla vain, jos siinä on virtaamaa, putki taas jos se pysyy tyhjänä. Molempiin ensisijainen lääke on se avo-ojan perkaus riittävän pitkältä matkalta.
“Äkkiä katsoen näyttää että lieju on tullut putkesta, mutta ojanpohjan tukkoisuuteen veratan voi lietteen virtaussuunta olla toisinkin.”
Voihan se olla toisinkin päin, sillä jos on ymmärrystä sen voi tajuta niinkin.
???
Ymmärrys riitti melkein puoltoista riviä?
Kiitos Petelle hyvästä ja kattavasta vastauksesta. Tiesimme kyllä heti, jotta kyseessä ei ole enää mikään kakkulapiolla raaputtelu homma. Kyseessä on myynnissä olevan talon salaojan purkuputki ja tuota samaa hiekkamaista liejua oli myös kokoomakaivon pohjalla.
Tai siis liete oli salaojakaivossa, johon oli myös ilmeisesti sadevedet johdettu.
Jos se kaivokin on putken puoleenväliin asti tuollaista lietettä täynnä, niin tarttis ensitöiksi tuon ojaperkuun lisäksi tyhjentää se ja koittaa huuhdella putkia tyhjiksi. Sekä lisäksi selvittää, mistä lietettä noin paljon sinne kertyy. Jos sitä tulee salaojista tai sadevesiputkista, niin kyllä tuo melkoisella varmuudella putkirikosta kertoo.
Myynnissä oleva talo siis. Oletteko itse myyjiä, vai kiinnostaako talo ostomielessä? Eli onko teillä tietoa josko nuo purkupaikka ja kaivo ovat olleet löydöksissä ja seurannassa. Pidemmän aikavälin havainnoista voisi jotain päätellä. Löytyykö salaojista tarkastuskaivoja nurkilta?
Kaivon puolelta putki näytti päälisin puolin ihan hyvältä, mutta lietettä oli putken alaosaan asti. Eli putki "makasi" pohjalietteen päällä. Olemme kiinnostuneita talon ostamisesta, joten muuta tietoa ei ole. Omistaja ei ole välittänyt huoltaa putkia ja niiden huolto jää ostajan harteille. Yhdellä nurkalla on salaojan tarkastuskaivo, josta tämä purkuputki lähtee. Samaan kaivoon on kytketty niin salaojat kuin sadevesiputketkin.
Mitään putkirikkoon viittaava ei tuossa näyttäisi olevan. Ilmeisesti rakennusvaiheessa on fuskattu ja jätetty sakkapesä liian matalaksi.
Kaivon pohjalta pitää sakka poistaa ja putken suulta varmaan metrin pituudelta kuraa pois (sen kuran saa kepillä vedetyksi pois ja kepin päähän voi lisäksi naulata jonkin poikittaisen teräosan jolla saa paremmin kaavituksi kurat pois) ja sitten se monttu pitää kaivaa putken pään alle ja ojaa syventää.
Kun putkesta tulee sateella vettä, vesi huuhtelee loputkin kurat pois, mitä ei kepillä saatu poistetuksi.
Nykyrakentamiseen verrattuna sakkapesää on kaivon halkaisijasta johtuen moninkertaisesti, vaikka se olisi korkeudeltaan vain kymmenkunta senttiä.
Tuosta kaivonäkymästä voisi jo päätellä, että sinne on pintavalumienkin mukana päässyt yhtä ja toista, ettei yksin tulevista putkista. Salaojana näyttäisi käytetyn aikansa 65 millistä, nykyisin päällimittansa mukaan 80-milliseksi nimettyä putkea. Sinänsä aivan kelvollista materiaalia, siitä vain luovuttiin, kun kukaan ei viitsinyt (osannut) sitä kunnolla kuoppaan asentaa. Tuossa näkyy kaksi tuloputkea, montako niitä kaikkiaan on ja minkälaisia? Eli tuleeko sadevasiä useammalta suunnalta ja reiällisellä vai umpiseinämäisellä putkella?
Ojanperkuu nyt kuitenkin on avainasemassa, ja siihen liittyy sen selvittäminen, paljonko omalla maalla sitä juoksua voi lisätä ja kenen puolelle vedet johdetaan. Jos purkusyvyys on alkujaan ollut epärealistinen veden edelleenjohtamisen kannalta, on naapurien suopeudella iso rooli asian ratkaisussa.
Teillä on nyt tieto siitä, että salaojajärjestelmää ei ole huollettu ja tarkistusmahdollisuuksia ei ole, joten huomioikaa tuo hinnoittelussa ja hyväksykää sinällään, jos jää kynsiin. Näistä selvityksistä päätellen kehotan jättämään laskelmissa remonttirahaa peruskuivatuksen saneeraukseen. Se kuuluu ajatella samanlaiseksi peruskorjaukseksi, kuin muukin vastaava työ, mutta itse se on aikanaan maksettava. Siksi se pitää huomioida jo kauppaa tehtäessä.