Ohjeissa sanotaan…“Salaojaputken yläpinta ja koko putkiston korkein kohta asennetaan kohdan on oltava seinäanturan alapinnan tasolla tai sen alapuolella”.
Kun kaivannon syvyys on 2,4m, niin onko parempi asentaa salaojat kaivannon pohjalle (edellyttäen, että tulee riittävästi kaatoa hulevesiviemäriin) vai lähelle perustusta kuitenkin anturan alapuolelle? Minulla on sellainen tilanne, että maanvaihtoa pitää tehdä tuo 2,4m talon pohjalle. Maalaisjärki sanoisi, että salaojien asennus niin lähelle kaivannon pohjaa kuin mahdollista, että sinne mahdollisesti kertyvä vesi saadaan pois.
Tuleeko kellarikerros vai onko kysessä massan vaihto? Jos massan vaihto niin salaojat normaalisti anturan alapinnan alapuolelle koska silloin ne on helpompi huoltaa.
Salaojituksen tehtävänä on nimenomaan pohjavesipinnan alentaminen. Miten muutoin se voisi pitää perustukset kuivana?
En mainitse mitään lääkkeiden ottamisesta tai niiden ottamisen jättämisen, sillä sellainen on täysin tuomittavaa ja halpamaista kirjoitusta, joka osoittaa kirjoittajan kunnioituksen ja jonkin muun tason ala-arvoisuutta. Kyllän täystervejärkinenkin ymmärtää, että siinä lasketann paikallsesti pohjavettä. Pohjaveden pinnan laskua ei ole tarkoituksen mukaista alentaa Utsjoelta Hankonimeen, vaan vain paikallisesti eikä edes naapuriin saakka, sillä se taas on naapurin itse tehtävä. Mitäs muuta vettä siellä on kuin tietenkin hulevettä lisänä, koska hulevesi ei kaikki kulje putkea pitkin eikä putkeen, vaikka hulevesiputkistokin on.
Toisaalta, jos salaojaputket ovat liian alhaalla pytyäkseen luonnollisella virtauksella purkutumaan määrättyyn paikkaan tai korkeusasemaan, niin silloin on asennettava pumppukaivo, jossa pumppu toimii automaattisena pässinmunien toiminnan seurauksena tyhjentäen/pitäen kaivon vesipintaa riittävän alhaisena. Sama koskee myös hulevesiputkistosysteemiä. Näihin systeemeihin kuuluu myös hälyjärjestelmä, jos pumppu ei toimikaan niin kuin pitäisi.
Joku esitti tuossa että salaoja tulisi asentaa “vähintään 100 mm perustusanturan alapinnan alapuolelle”. Sellainen maallikon kommentti että mielestäni tuo 100 mm vaikuttaa turhan niukalta, oman järkeni mukaan pitäisi olla n 300 mm. Tämä siis ihan siksi jos pidetään mielessä kapillaarinen vedennousu ja haluttaisiin estää se niin oman järkeni mukaan salaojan ja anturan pohjan väliin pitäisi jäädä 6-16 sepeliä kolmisenkymmentä senttimetriä vahvalti. Tuolloin kapillaarinen kosteudennousu pitäisi katketa. Tosiasia on kuitenkin että maaperä on aina jossain määrin kosteaa. Vaikka olisi kuinka kuiva sää hyvänsä, kovin kummoista kuoppaa ei tarvitse kaivaa kun maa-aines on kosteaa.
Ainahan voi olla joku vanha kohde jossa arvioidaan että järkevä panos-tuotos suhde ei mahdollista noin syvää korkeusasemaa salaojille. Mutta aina kun noista tingitään, pienennetään kosteusvahinkoriskin varmuusmarginaalia.
Tuo 100mm on tosiaan ehdoton minimi. Jos perustuksen alapuolella on vaadittava vähintäin 300mm kapillaarikatkokerros niin se käytännössä toimii myös “salaojana” ja kriitisin piste on salaojan alin kohta joka yleensä vähintäin 300mm perustuksen alapintaa alempana. Monista ohjeista poiketen tuo vähintäin 300mm paksu kapillaarikatkokerros kannattaa tehdä perusmaan päälle koko rakennuksen kohdalla, eikä vain perustusten kohdalle, väliin suodatinkangas. Perusmaa tietenkin kaltevaksi salaojiin päin ja lopputäyttö myös materiaalilla jonka kapillaarinen nousukorkeus on alle 200mm. Näin tulee kapillaarikatko koko matkalle perusmaasta alapohjaan.