Salaojien puuttuminen ei aina ole rakennusvirhe

Kun katselee tältä sivulta löytyviä rakenneleikkauksia (Löytyvät nappulasta “Verkkolehti”) on vaikea kuvitella, miten vesi voisi edes päästä salaojaputkeen. Jos putken alla on salaojasoraa ja mursketta parikymmentä senttiä, pitää pohjaveden nousta ja täyttää kiviaineksen kolot. Näin tuskin tapahtuu ainakaan kellarittomissa ratkaisuissa.

Itselläni on kellari ja maaperä on hietamoreenia. Salaoja on reilun kahden metrin syvyydessä ja vain yhden seinän osalta salaojasta liruu joskus vettä kaivoon. Muiden seinien ympärillä olevat putket ovat pysyneet kuivina.

Jos talon ympärillä ei ole salaojaa ja epäilee sellaista tarvittavan, kannattaa ensin kaivaa tarkkailukaivo, josta voi seurata pohjaveden pinnan korkeutta. Tarkkailukaivon voi tehdä pystyyn asennetusta salaojaputkesta. Jos putkessa ei ala vettä näkymään, ei salaojia tarvita.

Näistä rakennusvirhejutuista on mennyt pohja pois. 30 vuotias talo ei millään ole sama asia kuin uusi talo ja toi on inhottava tapa tinkiä maksettua hintaa aslapäin jälkikäteen!

Minä kaipaisin selitystä sille, miksi hietamaalla sijaitseva uusi asuinrakennus on pakko varustaa salaojituksella. Eikö riittäisi, että kosteuden nousu perustuksia pitkin katkaistaisiin esim. varustamalla sokkeli valun yhteydessä 10 sentin korkeudella maanpinnasta olevalla bitumikerroksella? Lisäksi talon alle voisi laittaa rei’itetyn muovin (mikä ainakin on sallittua, kunhan muovin alle ei jää mitään, mikä voisi ruokkia mikrobeja). Eikös nämä yhdessä estäisi hyvinkin tehokkaasti maaperässä olevaa kosteutta nousemasta talon asuttuihin osiin?

Sitä myös olen ihmetellyt, että miten Venetsiassa toteutetaan rakennusten salaojitus.