Salaojien merkitykseksi on perinteisesti mielletty perustuksien kuivana pitäminen johtamalla liikavedet pois perustusten luota. Mutta ajoittain mielessä on käynyt että voisiko salaojien toiminta perustua tuon nestemäisen veden johtamiseksi lisäksi myös siihen että salaojien avulla “ilmastoidaan” maaperää ja näin tarjotaan maaperässä olevalle kosteudelle haihtumisreitti? Nimittäin jos asia on näin, siinä tapauksessa hansalaojien tarkistuskaivossa kannattaisi olla umpihatun sijasta jonkinlainen ilmastointiputki.
Tosiasiahan on että maaperä on aina enemmän tai vähemmän kostea tuolla omakotitalon perustusten syvyydessä. Ja jos tuota kosteutta ei johdeta jollain tavalla pois, se kulkeutuu rakenteisiin. Jossain kosteutta johtuu pois rossipohjan tuuletuksella, jossain muualla taas radonsalaojan avulla, saattaapa jossain kosteus päästä haihtumaan taloa ympäröivän sepelikaistaleen kautta. Mutta jollakin se maaperän kosteus olisi hyvä päästää pois talon alta ettei se rasittaisi talon rakenteita. Joten tuo salaojien tuoma tuuletusominaisuus voi olla aika tärkeäkin etenkin niissä taloissa missä ei ole rossipojaa eikä radonsalaojaa eikä edes sepelikaistaa talon ympärillä.
Mikäli kaivoissa olisi tuuletus, johtaisi se kylmän ilman salaojaan, jolloin koko perustus kylmenee ja routaeristyskään ei toimi.Salaojakaivojen kannethan usein varustetaan eristeellä ja ne ovat tiiviitä. Kyllä salaojien toiminta perustuu veden johtamiseen, eikä pienet vesimäärät esim salaojan painanteissa haittaa. Salaoja ei päästä vettä nousemaan anturan pohjaan asti, koska se kulkee hieman alempana . Näin antura pysyy kuivana ja perustus myös
Tuuletus pitäisi johtaa talon läpi katolle jotta se toimisi. Salaojien tarkoitus on poistaa mahdollinen irtovesi rakennuksen ja perustusten alta. Usein aika tarpeettomat jos rakennuksen alla paksu täyttö kapillaarikatkomurskeella tai -soralla ja ulkopuoliset vedet on johdettu kallistuksilla ja sadevesijärjestelmällä pois rakennuksesta, koskee siis kellarittomia matalaperusteisia rakennuksia. Salaojien pittää aina sijaita perustusten alapuolella maanvaraisisesti perustetuissa rakennuksissa. Maaperästä mahdollisella haihtuvalla kosteudella ei merkitystä jos rakenteet on oikein tehty.
Maaperässä on aina lähes 100% RH. Sitä ei juurikaan kannata lähteä tuuletuksella poistamaan, koska kosteuslähde maassa on rajaton.
Toisaalta on hyvä, että salaojakaivojen kannet ovat tiiviitä. Viimeaikaisissa mittauksissa on todettu ilmavirtauksia sisäilmaan salaojien kautta. Silloin kun lattia ei ole tiivistetty, (seinän ja lattian rajakohdat, läpiviennit yms…).
Salaojien tarkoitus on pitää pohjavesi perustusten alapuolella. Kuten edellä on kirjoitettu, rakenna oikein perustukset ja alapohjat, silloin ei ole ongelmia…
Näillä keleillä vettä todennäköisesti liikkuu salaojassa, mikäli talo on eteläsuomessa. Ihmettely siitä että salaojassa ei näy vettä kuivilla keleillä on turhaa,koska jatkuva virtaus osoittaisi, että talon alla on lähde, tia siis pohjavesi ulottuu perustuksiin.
Ilman muuta on selvää että lähtökohtaisesti tuo nk virtaava vesi tulisi saada pidettyä pois talon rakenteista kallistusten, korkoerojen ja sepelin avulla. Ja tätä kautta tuo salaojakin on oikeastaan vasta hätävarajärjestelmä joka kylläkin nousee arvoon arvaamattomaan jos joku muu tuossa hommassa pettää.
Tästä huolimatta uskoisin että maaperästä haihtuu kosteutta ilmaan, siis tietysti vain silloin kun ulko-ilma on suhteellisen kuivaa ja viileää verrattuna maaperään (esim kevättalven loppupuoli ja alkukevät). Ja jos taloa ympäröi edes sellainen 30 cm levyinen sepelivyöhyke, melko varmasti tuon sepelivyöhykkeen kautta tapahtuva haihtuminen vähentää talon rakenteisiin kohdistuvaa kosteuskuormitusta. Koko tonttia tämä ei kuivaa eikä ole tarkoituskaan, riittää sangen hyvin että tuo haihtuminen pienentää ko rakennukseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Ja jos asia on näin, niin sama saattaisi päteä salaojiin, kuka tietää?
Teoriani voi tuntua erikoiselta mutta ei siitä niin montaa vuosikymmentä ole kun talojen sisätäyttöihin mätettiin sellaista hiekkarantahiekkaa eikä sitä kukaan ihmetellyt silloin. Suomessa on varmaan nytkin satoja tuhansia taloja joissa noi sisätäytöt ovat edelleenkin kaikkea muuta kuin kapillaarivapaata sepeliä. Jos 1980-luvun alkupuolella olisi laittanut sisätäytöksi sepeliä niin kyllä sitä olisi ihmetelty.
Minulla on salaojat mutta luultavasti aina “kuivat” koska rakennuksen alla on metri karkeaa täyttöä ja siksi “irtovesi” menee pohjaveteteen? Jos pohjaveden korkeus nousee, mikä on epätodennäköistä, niin silloin olen “kusessa”!
Minulla on tontillani heti ennen rakentamista tehty noin 10 m syvä kimppamaakaivo, jonka pohjalla on vain otaksuttavasti peruskallio, mutta ei pisaraakaan vettä, mutta siitä jatkettuna alspäin 50m löytyi runsaasti vettä, jolla 4 taloa tuli hyvin toimeen, mutta nykyisin. kun tuli aikojen saatossa kunnallinen vesihuolto, niin kaikki siirryimme kunnan veteen.
Toisaalta “ihmettelen” miksi kaikki 4 laitoimme salaojat eli mitä tekemistä niillä on/oli. Tietenkin laitoimme salaojat, kun silloin ne vielä olivat vain suosituksina, ei pakollisia ja taloni kellarin lattia, oikeastaan antura on maanpinnasta noin noin 4m:n syvyydessä. ei kosteusongelmia. kun vielä hifistelen, niin on 150 cm syvä kuiva kellarin “kellari” alla jatkeena, tietenkin alaspäin ja siis kuiva.
Salaojat ovat joskus turhat kuten “nunnan nännit” tai “paavin pallit” mutta kannattaa yleensä asentaa mielenrauhan ja mahdollisen tulevan myynnin takia. Joskus olen törmännyt “vesisuoniin” joista tulee vettä “järjen vastaisesti” rakennuksen alle tai lähelle. Kerran oli syynä lähellä oleva hieman korkeampi kohta josta “vesisuoni” (lähde?) kasteli rakennuksen alustan. Toisella kerralla lähelle rakennettu tie aiheutti veden “koukkauksen” tien ali ja nousun paineella ylös tontilla vaikka tien takana oli tasaista peltoa. Tuo on kait “jäjen vastaista” mutta tosi kuin vesi. Kyseessä oli hautausmaa ja ruumiit yritti “ylesnousemista” mikä on huono asia jos silloin ei muutu eläväksi?