Nih… Seinien alhainen pintalämpötila voi johtua pelkästään kosteudesta ja sen haihtumisesta, jos näin, niin ongelma poistuu, kun rakennus kuivuu.
Kun en siporakentamisesta mitään tiedä (kyseinen materiaali ei vaan ole itseäni kiinnostanut) niin kertokaapa tyhmälle, kuinka tuo ikkuna oikeaoppisesti asennetaan seinään.
Suomessa taitaa olla meneillään joku hysteriakausi tällä kertaa nimeltä kosteusongelma. Sisäilmayhdistyksen sivuilta löytyy vielä satakunta sisäilman pilaajaa, että mitä kaikkea ympärillämme pyörii.
Siporex seiniin ikkunat kiinnitettäneen yleensä uretaanilla.
Näin mäkin olen asian ymmärtänyt ja siinähän jää silloin aika heikko eristys, joskin aika pienelle alalle, ja kuitenkin sitä ikkunan karmia parempi. Sipo vaatii kohtuu paksun rakenteen eristääkseen hyvin, heti ikkunan vieressä rakenne jää likimain sen paksuiseksi mitä on ikkunan karmien leveys. Tuohonhan olisi ratkaisu, mutta haitta energiankulutuksen suhteen on niin pieni ettei varmaan kannata.
Mittailin kanssa infrapunalämpötilamittarilla eri rakenneosia nyt ekana asumistalvena kun pakkastakin oli ihan reteesti yli -15. Siporex seinä 375 mm n. 17 astetta, ikkunan karmi esim. välikarmi siis ei yhteydessä sippeen noin 12 astetta.Nää oli muistinvaraisia lukuja.
Itsellä ei ole ollut mitään kylmätuntemuksia talvellakaan vaikka esim sängyn pääty vasten ulkoseinää. tosin itse tykkää oleskella jossain n. 21 astetta sisäilma. ja makkarissa jopa vähemmän.
Sinänsä toi ikkuna asia ei mielestäni juuri eroa mistään muustakaan rakenneratkaisusta.
Itseä valintaa tehdessä viehetti siporexrakennuksen yksinkertaisuus rakenteena. Sitä en tiedä onko tää nyt sen parempi tai huonompi kun muut.
ihmetyttää betonitohtorin mittaamat lämpötilat. Meillä sentään rakenteissa on varmaan aikalailla rakennekosteutta.
mitäs betonitohtori on mitannut muista rakennuksista? se olisi mielenkiintoista tietää. Eihän mikään seinä ole saman lämpöinen kuin sisäseinä.
Siporex-seinän laskennallinen sisäpintalämpötila on n. 17-astetta (sisäilma 20). Sehän johtuu aineen lämmöneristyskyvystä. Keskivertona voi sanoa, että esim. puurunkoinen seinä 150 mm eristeellä, kunnossa olevan seinän sisäpintalämpötila on n. asteen verran kylmempi kuin sisäilma.
vielä kysyisin betonitohtorilta että mikä sisäilmaongelmat on sitten aiheuttanut kun kosteudenpoisto on jäänyt puolitiehen? Tasoite, maalit / tapetti? Onko se ollut ns. siporexin haju vai onko siellä tullut mikrobikasvustoa johonkin? kaikki informaatio on tervetullutta.
Siporex-seinä 375 tammikuu sisälämpö 20 aste lakennallinen/teor seinäpinta 18,82 aste
Mineraalivilla+muovi+kipsi-seinä 150+0,20+13 tammikuu sisälämpö 20 aste lakennallinen/teor seinäpinta 19,21 aste
Yleisimmät aiheet minkä takia siporex-taloja on tutkittu ovat olleet ikkunakondenssi, veto ulkoseinien läheisyydessä, halkeamat seinissä ja YP:n ja seinän rajakohdassa ja värimuutokset ulkoseinien ulkopinnoissa. Kaikissa taloissa (jokaisessa) on tietty mikrobitaso siporex-talot eivät poikkea juuri muista. Kohonneita mikrobitasoja on löydetty ikkunakondenssin aiheuttamista kosteuksista sekä ikkunapielien kondenssialueilta, mutta ei yleensä mitään hälyttäviä pitoisuuksia. Siporex-talon seinärakenteet ovat massiivisia, eikä seinän sisältä yleensä määritetä mikrobeja.
Siis onko ikkunakarmit vaurioituneet vai missä sitä mikrobikasvua on ollut? Smyygien pinnallakö? Se että ikkunat kondensoituu on selvä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Seinän ja YP:n rajaliitoksen värimuutokset saattaa johtua seuraavasta ilmiöstä. Runko on kasattu myöhään syksyllä tai talvella. Siporexmurske jolla maskiharkon ja yläpohjaelementtien rako täytetään on ollut kosteaa/märkää ja se on jäätynyt. Sitten talvenaikana on maalaustyöt suoritettu ja jossain kohtaa tämän jälkeen s.murske on sulanut.
Halkeamista sen verran että olisi mielenkiintoista tietää että onko niissä jossa halkeamia on esiintynyt, käytetty vahvikekangasta tasoitteen alla (kuten ohjeet kehoittaa). Jos ei → varmoja halkeamia, jos on → toivoa on, että ei tule. Meillä ei onneksi ole vielä ainakaan tullut mihinkään (koputtaa puuta).
Jos perustukset painuu, eikö kaikki “kivi rakenteiset” rakennukset melko todennäköisesti halkea jostain? Puurunko varmaan joustaa paremmin, joskin en tiedä sitten onko se puurakennuksellekkaan mitenkään toivottavaa.
En puolustele mitenkään siporexia vaan nimenomaan haluaisin kuulla enemmän sen ongelmista asiallisella tasolla (ei siis lusikka juttuja tms. tiedättehän). Hirveen vähän netistä löytyy meinaan mitään juttuja että olisi ongelmia homeen tai muun vastaavan kanssa. Itse en jaksa vaan uskoa hokemaan “siporex rakennukset ei homehdu” “varma ratkaisu” jne. vaan olisi mielenkiintoista tietää että jos jossain on ollut ongelmia niin missä ja mikä sen on aiheuttanut.
“Kohonneita mikrobitasoja on löydetty ikkunakondenssin aiheuttamista kosteuksista sekä ikkunapielien kondenssialueilta, mutta ei yleensä mitään hälyttäviä pitoisuuksia.”
siis mistä materiaalista? Karmeista vai tasoite/maalista? Onko siis otettu materiaalinäyte vai sivelynäyte vai miten olet asian todennut?
Kuiva kevät on parhaimmillaan, eikun luukkuja auki, siporex kyllä kuivuu, jos nyt ei sitten tule edellisenkaltainen sadekesä. Mutta niin hyvin ei voi perustuksia tehdä, etteikö tulisi halkeamia vuosien myötä, niitten kanssa on opittava elämään.Tasainen lämpö ja ympäri vuoden pyörivä ilmanvaihto minimoi halkemien määrää.Itse harkko ei varmastikaan homehdu, vaan jotkut tasoitteet ovat suoranaisia “mikrobi-imureita”.
Ennenwanhaan tasoitteissa oli jotain eläinperäistä, mutta mites nää uudet tasoitteet? En ainakaan ole mistään kuullut että ne homehtuisi. Voitko johtaja vähän valaista asiaa enemmän, mitkä tasoitteet?
Valitettavasti lasikin voi homehtua!
no joo tietenkin voi. Likaa ja kosteutta vaan. Mutta jos jotkut tasoitteet ovat alttiinpia homehtumaan kuin toiset niin hyvähän siitä olisi saada tietoa (…“suoranaisia mikrobi-imureita”). Ja eihän lasikaan homehdu kuin pinnaltaan.kai
Nyt vaihdettiin kuivatustaktiikkaa. Cramon kuivaimet takaisin Cramoon. Kaikki luukut talosta kiinni ja Munter:sin iso kuivain (200m3 tunnissa ilmaa) + jatkuva ilmankierto usealla puhaltimella koko taloon. Kahden kuukauden kuivatus “puolimanuaalisesti” ei ollut mittarin mukaan kuivattanut taloa juuri lainkaan, lähinnä aivan pinnasta.
toivon mukaan kuivaus onnistui rakentaja-08:lla. Palaan vielä tähän vanhaan keskusteluun, muutama asia jäi vähän epäselväksi. Betonitohtorilta kysyisin vielä että mistä sitä kohonnutta mikrobipitoisuutta löytyi? Sivelynäytteellä smyygiltä vai otettiinko materiaalinäyte? Oliko siis maalissa, tasoitteessa vai missä?
Johtaja-95: Olisiko tuosta tasoitteen toimimisesta “mikrobi-imurina” jotain parempaa tietoa? Siis nämä “nykyajankin” tasoitteet vai puhutko vanhan ajan eloperäisistä tasoitteista.
Kun kysytään niin vastataan…
Kondenssikosteutta oli kehittynyt ikkunapielien sen alaosiin ja alapieleen. Ikkunat olivat kapeita ja pattereita ikkunoiden alla ei ollut.
Kosteus oli nähtävissä myös silmämääräisesti tummentumana verrattuna kuivempiin pintoihin.
Lammi-taloa ja kevytbetoniharkkotaloa ei voi verrata keskenään.
Siporex talon voi rapata sisältä kun lämmöt ovat olleet 1 kk päällä ja ikkunat asennettuna ja vesikatto päällä.
Vaatii 2-4 kuivaria jotta kosteus saadaan pois. Siporex talot kuivaa sisältä ulospäin, joten kovin suurelle en säätäisi puutaloista tuttua alipaineista ilmanvaihtoa…paineeron pitäisin lähellä nollaa…aavistus alipainetta. Oma karkaistusta kevytbetonista tehty talomme kuivui jo rakennuskesän aikana ja lämmityskulut 5 vuotta sitten olivat 60 € / kk.