Talossamme on rossipohja, jonka alapohja koostuu ontelolaatoista. Rakennuttaja on aikoinaan tehnyt huonoa työtä tämän suhteen. Pahimmat virheet:
- Ryömintätila on syvä, noin metri maanpinnan alla.
- Ryömintätilan alin pinta (savi) ei kaltevoidu salaojia kohti, kuten pitäisi (mittasin joskus)
- Saven päälle (välissä suodatinkangas) laitettu ei-kapillaarikatkeavaa soraa (0-ainesta mukana, ja paljon).
- Sokkelin reunat eristetty sisältäpäin (EPS-100)
- Ulkopuolelle ei ole laitettu patolevyä lainkaan
- Myös sokkelin ulkopuolen ympärille laitettu vain 0-aines-soraa.
Tästä on jo noin 10 vuotta aikaa, kun parin vuoden eipäs-juupas -väittelyn jälkeen rakennuttaja suostui puhaltamaan 20cm paksuisen kerroksen Lecasoraa soran päälle. Tiesin jo silloin, ettei se ollut paras ratkaisu, mutta olosuhteet kuitenkin paranivat. (Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi kannattanut haastaa rakennuttaja oikeuteen, mutta se onkin sitten toinen stoori.) Pääpaino on nyt kuitenkin sokkelin eristämisessä, koska se nyt vielä on suhteellisen helppo homma.
Ongelmana on se, että talvisin sokkelin alapuolelle tiivistyy vettä (katso kuva yllä). Mitä kylmempi talvi, sitä enemmän vesipisaroita tulee näkyviin. Mielestäni sokkeli on eristetty väärältä puolelta. Olen suunnitellut repiväni EPS-eristeet pois sisäpuolelta ja laittavani uudet ulkopuolelle, mutta miten? Olen miettinyt, että laittaisin Finnfoam CV-300 -eristettä, mutta luin jostain, että ne pienet “tuuletusaukot” menevät helposti tukkoon ja että patolevy on parempi eristeen ja sokkelin välillä (Kuva verhoilun tuuletusaukosta alla). Toinen kysymys on se, kuinka korkealle sokkeli pitäisi eristää. 
(Lautaverhoilun tuuletusaukko)
Sokkeli on noin 90cm korkea (bitumisokkelikaistasta alas asti), josta noin puolet maan alla (~45cm) (katso kuva alla)
Sokkelin korkeus alhaalta ontelolaattoihin (lattian alkuun) asti on noin 50 cm (katso kuva alla)
Jossain vaiheessa mietin, että eristäisin koko sokkelin (90cm), mutta silloin pitäisi jotenkin huomioida tuuletusaukot ja lautaverhoilu. Tuuletusaukko alkaa heti sokkelista ja sen leveys on noin 2.5cm. Jos eristän sokkelin ulkopuolelta ylös asti, pitäisi eristettä sahata viistoon, jotta tuuletusaukko ei tukkeutuisi. Tällöin tosin en voi laittaa patolevyä.
Kun revin EPS:n pois sisäpuolelta, kannattaisiko minun:
A) eristää sokkeli ulkopuolelta jollain XPS-levyllä (ehkä 30 - 50 mm) viistoon
A1) Voinko laittaa patolevyn eristeen ja sokkelin väliin, jotta sokkeli tuulettuu (Tarkoittaa, että en voi eristää IHAN ylös lautoihin asti)
B) eristää vain maan alla oleva osa sokkelista?
B1) Onko parempi laittaa patolevy eristeen ja sokkelin väliin vai onko se turha, kun jätän osan sokkelista eristämättä?
Tuossa tapauksessasi on sörssitty ja ryssitty oikein kunnolla. Noiden kuvien perusteella (ainakin niistä joku on vinksin vonksin) ei kannata lähteä mitään lausuntoa antamaan muuta kuin, kun korjaat niin korjaa kunnolla ja kunnon tiedoilla eli tarvitaan saada ensin sinulta ja sinulle sitten niiden perusteella tietoa paljon. Arvaamaan ei kannata lähteä. Esim pelkillä tuuletusaukoilla et pärjää tai pärjäät hyvin-hyvin huonosti.
- Ryömintätila on syvä, noin metri maanpinnan alla.
- Ryömintätilan alin pinta (savi) ei kaltevoidu salaojia kohti, kuten pitäisi (mittasin joskus)
- Saven päälle (välissä suodatinkangas) laitettu ei-kapillaarikatkeavaa soraa (0-ainesta mukana, ja paljon).
- Sokkelin reunat eristetty sisältäpäin (EPS-100)
- Ulkopuolelle ei ole laitettu patolevyä lainkaan
- Myös sokkelin ulkopuolen ympärille laitettu vain 0-aines-soraa.
Tästä on jo noin 10 vuotta aikaa, kun parin vuoden eipäs-juupas -väittelyn jälkeen rakennuttaja suostui puhaltamaan 20cm paksuisen kerroksen Lecasoraa soran päälle. Tiesin jo silloin, ettei se ollut paras ratkaisu, mutta olosuhteet kuitenkin paranivat. (Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi kannattanut haastaa rakennuttaja oikeuteen, mutta se onkin sitten toinen stoori.) Pääpaino on nyt kuitenkin sokkelin eristämisessä, koska se nyt vielä on suhteellisen helppo homma.
Ongelmana on se, että talvisin sokkelin alapuolelle tiivistyy vettä (katso kuva yllä). Mitä kylmempi talvi, sitä enemmän vesipisaroita tulee näkyviin. Mielestäni sokkeli on eristetty väärältä puolelta. Olen suunnitellut repiväni EPS-eristeet pois sisäpuolelta ja laittavani uudet ulkopuolelle, mutta miten? Olen miettinyt, että laittaisin Finnfoam CV-300 -eristettä, mutta luin jostain, että ne pienet "tuuletusaukot" menevät helposti tukkoon ja että patolevy on parempi eristeen ja sokkelin välillä (Kuva verhoilun tuuletusaukosta alla). Toinen kysymys on se, kuinka korkealle sokkeli pitäisi eristää.
(Lautaverhoilun tuuletusaukko)
Sokkeli on noin 90cm korkea (bitumisokkelikaistasta alas asti), josta noin puolet maan alla (~45cm) (katso kuva alla)
Sokkelin korkeus alhaalta ontelolaattoihin (lattian alkuun) asti on noin 50 cm (katso kuva alla)
Jossain vaiheessa mietin, että eristäisin koko sokkelin (90cm), mutta silloin pitäisi jotenkin huomioida tuuletusaukot ja lautaverhoilu. Tuuletusaukko alkaa heti sokkelista ja sen leveys on noin 2.5cm. Jos eristän sokkelin ulkopuolelta ylös asti, pitäisi eristettä sahata viistoon, jotta tuuletusaukko ei tukkeutuisi. Tällöin tosin en voi laittaa patolevyä.
Kun revin EPS:n pois sisäpuolelta, kannattaisiko minun:
A) eristää sokkeli ulkopuolelta jollain XPS-levyllä (ehkä 30 - 50 mm) viistoon
A1) Voinko laittaa patolevyn eristeen ja sokkelin väliin, jotta sokkeli tuulettuu (Tarkoittaa, että en voi eristää IHAN ylös lautoihin asti)
B) eristää vain maan alla oleva osa sokkelista?
B1) Onko parempi laittaa patolevy eristeen ja sokkelin väliin vai onko se turha, kun jätän osan sokkelista eristämättä?
Ulkopuolen eristämisessä ei mitään järkeä. Onko ryömintätilan tuuletus ohjeiden mukainen? Jos on niin silloin sisäpuolelle XPS-eristettä (ei EPS) 100mm ontelolaatoista Lecasoran alapintaan asti. Tuuletusaukkoja ei tietenkään saa sulkea.
“Ulkopuolen eristämisessä ei mitään järkeä.”
Ai jaa! Entäs sitten, jos käyttää järkeä!
“Onko ryömintätilan tuuletus ohjeiden mukainen?
” Eipäs oo, vaan hyvin kaukana, vaikka on talon yhteydessä. Koko ryömintätila on syvä rotko, mitä se ei missään tapausessa saa olla. Onkohan ontelolaatatkin eristetty väärältä puolen?
Löytyy kyllä tuuletusaukkoja. Tämänkaltaisia ne ovat: https://www.taloon.com/tuuletuspaalu-ross-125-vilpe-vaaleanharmaa
Koska aukko maassa on syvä, siinä on aika lämmintä talvisin, joten varsinkin silloin olisi hyvä eristää ulkopuolelta, mutta kesäisin ehkä toisinpäin.
Sokkeli on talvisin kylmä, joten sisäpuoleta niihin tiivistyy vettä, koska sokkeli ei lämmity sisä-eristeiden vuoksi.
Nyt siis en kaipaa kommentejä kuten “täysin väärin rakennetu” tms, vaan ohjeita eristykseen (+ patolevyn laitto). Katsokaa niitä alkuperäisiä kysymyksiä ja, jos mahdollista, yrittäkää vastata niihin, sen sijaan että puhutte puuta heinää. Tietysti voi kysyä lisätietoja 
Harmillinen juttu mutta varmasti jotain voidaan tehdä. Joku ammattilainen sitten arvioikoon onko se jotain riittävää vai ei. Onko salaojat kunnossa ja riittävän alhaalla (siis alempana kuin anturan alapinta)? Jos ei ole niin tuo nyt ainakin kannattaa laittaa kuntoon että saisi minimoitua kosteusrasitukset. Ja jos sadevesijärjestelmissä on puutteita tai ongelmia niin samalla tietysti kannattaa laittaa nekin kuntoon että talon perustusten ympärillä olisi mahdollisimman vähän vettä. Patolevyjen asentaminen vaatii joka tapauksessa kaivamista joten mahdolliset muut kaivamista edellyttävät toimenpiteet kannattanee tehdä samalla kerralla.
Sitten on yksi kysymys että onko maanpinnan tasoa mahdollista pudottaa hieman alemmaksi ja vieläpä niin että olisi edelleen kaato talosta poispäin? En tietenkään tarkoita että anturoiden tulisi olla maanpinnalla mutta jotain tuon suuntaista?
Alapohjassa esim.
1) on oltava ontelolaatoissa alapinnassa riittävä eriys, ei suinkaan pakkausmateriaalilla eikä myöskään myrkytetyilläpornolehtisilpuilla, kuten ei myöskään millään mineraalipohjaisella villamateriaalilla, vaan polyuretaani- tai xps-eriteellä. Jos ontelolaatat on jo alapinnastaan eristetty, niin valitan, että se eristys on tehty pakkausmateriaalilla.
2) monttuun on asennettava muoviset ilmanvaihtoputkistot, jossa on ilmanottoja (verkot) eri puolilla alapohjaa maanpinnassa, korvausilma tuodaan eripuolilla olevista sokkelin reijistä, alapohjan ilmanvaihtoputkisto viedään ulkokautta seinää pitkin räystään alle, josta yläpohjan kautta katolle, jossa tuulessa pyörivä ropellihattu tai peräti kanavaimuri. Iv-putkistoa ei vain voi jättää puhaltamaan vain sokkelista ulos.
3) sokkeli eristetään samoilla vermeillä ulkopuolelta kuin ontelolaatoista esitin. Suojaus yläpintaan peltillä.
PS! En lähde vänkärin kanssa väitteleen.