Omakotitaloa olen ostamassa, mutta sokkeli herätti kysymyksiä, että onko mahdollisesti isompiakin murheita luvassa. 2010 rakennettu talo, sadevesijärjestelmä kerää vedet peruskaivoon josta ne menevät johonkin ojaan lähistölle, kaadot seinän vierestä silmämääräisesti ok, vanhan kuntotutkimusraportin mukaan ei havaittu salaojia, eikä tietoa onko patolevyjä, niitä ei ainakaan pinnalla näy eli ei kai ole. Sama raportti kuitenkin mainitsee halkeamista sokkelissa. Nyt ja vanhemmissakin kuvissa sokkelissa näkyy viitteitä kosteudesta kalkkihärmän muodossa. Onkohan tuossa isompiakin ongelmia luvassa vai voiko olla harmitonta? Onko olemassa kohtuullista tutkimusmenetelmää, jolla asiasta saisi jonkinlaisen varmuuden sen sijaan, että mentäisiin välittäjän “se on vain kosmeettista” -lausunnolla? Liitteenä kuvia sokkelin kalkkihärmästä, halkeamista ja rakennekuvakin.
Tuo laatoitus saattaa olla syynä härmään koska vesi “roiskuu” siitä sokkeliin. Joissain tapauksissa väärin kallistettu laatoitus on aiheuttanut jopa kosteusvaurion perustukseen ja ulkoseinään. Härmä sinänsä on vaaratonta mutta sen aiheuttaja kannattaa poistaa eli laattojen tilalle vaikka sepeliä ja maanpinnan rittävä kallistus rakennuksesta pois päin. Halkeamista hankala päätellä mitään ilman tarkempaa tutkimusta mutta yleensä harmittomia jos salaojat, sadevsijärjestelmä ja maan pinnan kallistus on kunnossa.
Ongelmallista tässä on, että vaikuttaisi siltä, että salaojia eikä patolevyjä ole. Ei näy salaojien tarkistuskaivoja, eikä näy patolevyjen yläreunaa. Piirustuksissa mielestäni on salaojat piirretty, mutta niitä ei ainakaan olisi saanut asentaa vuonna 2010 ilman tarkistuskaivoja(?). Lisäksi perusvesikaivoon näyttäisi tulevan kahdesta lähteestä putki, eli oletettavasti talon rännien suunnalta yksi ja toinen autokatoksen rännistä. Kolmas putki johtanee veden toisaalle. En ole alan asiantuntija, mutta it-insinöörin peruskoulumatikalla ynnäilen mitä on nähtävissä.
Käsittääkseni salaojat tulisi olla ellei ole lausuntoa maaperän kyvykkyydestä imeä vettä. Pitää koettaa selvittää, mutta voi olla hankalaa, jos kolme vuotta sitten tehty kuntotarkistusraporttikaan ei asiaa kerro muutoin kuin, että salaojia ei havaittu. En kyllä ole havainnut tarkistuskaivoja pilkistävän muidenkaan seudun talojen pihoilla, joten joko on rakennettu taas sutta ja sekundaa tai sitten on maaperä todettu sellaiseksi ettei määräysten mukaan tarvitse olla salaojitusta.
Kuvat lausunnosta rakennuspiirroksessa liittyen sadevesiin ja kuva sadevesien keräysjärjestelmästä:
Kaiva vähän pintamaata, patolevylista voi olla muutaman sentin maanpinnan alapuolella. Olen nähnyt sellaistakin, että vaikka on patolevy, niin muutaman sentin maakerroksesta, joka patolevyn yläpuolella on vasten sokkelia, imeytyy kosteutta sokkeliin ja tulee kalkkiraitoja. Tuossa kuvassa tosin tuo kalkkiraita on kivunnut melko ylös. TI-miehen vastaus on minusta myös oikea, kyllä nuo laatoitukset voivat sokkelin kostumista aiheuttaa.
Useinkin sokkelin pintakosteudet johtuvat suoraan sokkelia vasten olevasta maasta, puuttuva salaojitus aiheuttaa veden padotusta sitten syvemmällä. Toki se puuttuva salaojituskin noinkin voi oireilla.
Onko varmaa, ettei sadevesiputkia ole yhdistetty jo ennen tuota kaivoa yhteen ja joku noista on salaojien tulo? Ihan vain heittona.
Ainakin jossain ~2005 tienoilla rakennetuissa taloissa minusta näkee sitä, että tarkastuskaivoja ei pahemmin ole näkyvissä, vaikka olisi salaojitus. 90-luvulla tehdyissä salaojituksissa harvinaisuus nähdä nurkilla tarkastuskaivoja. Tuo talo tosin on kyllä 2010 eli uudempi kuin mitkään esimerkkini.
2010 rakennetussa talossa muuten ehkä vähän erikoinen ratkaisu tuoda puurunko 180 mm alemmas kuin lattiapinta (huonolaatuisesta leikkauskuvasta saan tuon vaikutelman). Alaohjauspuu lienee kuitenkin tuossa valokuvista päätellen ainakin 200 mm ylempänä kuin maanpinta ainakin eli riittävästi kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi.
Salaojakaivoja on tosiaan toteutettu jopa viime vuosina jättämällä kaivon kansi maanpinnan alapuolelle. Salaojakaivoon pitää ehdottomasti asentaa valurautakansi maanpinnan tasoon jotta salojien ja kaivojen toiminta/kunto on helposti tarkastettavissa. 2010 rakennettuun taloon pitäisi löytyä salaojasuunnitelma. Jos ei muualta niin ainakin rakennusvalvonnasta. Tosin kaikki eivät aina noudata suunnitelmia. Myös pohjatutkimuksessa tai muussa selvityksessä on voitu määrittää perusmaa niin vettä läpäiseväksi että salaojia ei tarvita. Patolevyn “pakollisuus” taas määräytyy perustamistavasta ja sen tarve pitäisi selvitä perustussuunnitelmista, lähinnä rakennesuunnittelijan perustusleikkauksista.
Pintakosteusmittaus ei yleensä ole riittävän hyvä tapa tarkastaa sokkelin todellinen kosteus. Epäilen edelleen noita laattoja ongelmaksi. Perustustapa, jos lausuntoihin luottaminen, on kohtuu hyvä. Tosin suodatinkankaan pitäisi olla hiekan ja sepelin välissä, tosin vaikka on sepelin päälläkin niin siitä ei ole mitään haittaa ja jopa pieni hyötykin. Lisäksi sepeliä olisi hyvä olla 30cm, mutta jos hiekka on routimatonta eli ei kapillaarista kuten vaadittu, niin sepelikerroksen korkeudella ei isoa merkitystä. Jos näkis kairausdiagrammit niin vois ehkä enemmän päätellä perustuksen “luotettavuudesta”. Mutta aina toteutuksen huolellisuus ja suunnitelmien toteutusaste vaikuttaa lopputulokseen.
Hyvältä näyttää ainakin tuo kohta. Yleensä tehdään useampi reikä mutta viitataan aluekairaukseen joten kait on laajemmatikin saman tapaista.
Taivuin ajatukseen/uskoon, että maaperän laatu yhdessä suunnitellun perustustavan kanssa ovat riittävän hyvät, jotta salaojien puute ei ole este kaupoille.
Suunnitelmissa on vaihtaa sokkelin vieressä oleva laatoitus sepeliin. Ilmeisesti joku 6-16 kapillaarikatkosepelikaista n.10 cm syvyydellä ja vähintään 30 cm leveydellä sokkelin ympärille laattojen tilalle voisi mahdollisesti parantaa tilannetta? Lueskelin aiheesta ja aika monessa keskustelussa neuvotaan laittamaan vettäläpäisemätön kerros esim. muovikalvo sepelin alle kunnollisella kaadolla seinästä pois päin. Mitä tällaisesta on raati mieltä? Itselläni tuli lähinnä mieleen suodatinkangas ruohonkasvun ehkäisemiseksi sepelin alle, mutta sekin voi varmaan aikaa myöten alkaa olla itsessään kasvualusta. Ainakaan en olisi ensimmäisenä mielelläni kaivamassa routaeristeeseen asti ja vaihtamassa kaikkea maamateriaalia sen päältä,
Laita molemmat niin ei tarvitse miettiä tuliko tehtyä väärin.
Suodatinkangas kannattaa laittaa sepelin ja “perusmaan” väliin jotta ne eivät sekoitu. Tarkoitin että jos epäilet suodatinkangasta kasvualustaksi niin laita myös muovi. Yleensä kasvustoa tulee sepelin sekaan esim. tuulen tuomaan orgaaniseen ainekseen. Kallistettu muovi myös johtaa pintavesiä poispäin sokkelista. Onko järkevää olla olla suodatinkangas ja sen päällä muovi? Tuohon voivat viisaammat vastata! 