Olen keskustellut aiheesta myös toisaalla, mutta löydettyäni tämän rakentamiseen liittyvän foorumin, ajattelin kysellä muilta rakentajilta kommentteja ja ehdotuksia projektiin.
Asumme 1992 rakennetussa yksikerroksisessa omakotitalossa, jossa on maanvarainen, reunavahvisteinen alapohja. Tarkoituksena olisi siirtyä pattereilla toteutetusta suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen, eli kaikki lattiat menevät uusiksi. Tästä johtuen olemme päättäneet saneerata samalla kaikki alkuperäisessä kunnossa olevat märkätilat, sillä niilläkin alkaa olla jo ikää. Kylpyhuoneita on kaksi ja vessoja kaksi. Isomman kylpyhuoneen yhteydessä on kodinhoitohuone ja sauna. Asuinpinta-alaa on 165 neliötä, eli kyseessä on iso ja kallis projekti.
Kysymys kuuluu, miten projekti kannattaisi toteuttaa lattian osalta, sillä itsellä ei juurikaan ole kokemusta tällaisesta. Tarkoituksena on toki palkata ammattilainen tekemään itse työ, mutta haluaisin myös itse ymmärtää mitä kannattaa tai ei kannata tehdä ja mikä olisi ns. järkevä ratkaisu. Alapohjan rakenne alhaalta ylöspäin on seuraava: perusmaa, täytesora, 70 mm styrox, 0,2 mm rakennusmuovi, 80 mm teräsbetonlaatta, 22 mm naulauslauta, 125 mm villa, 100 mm korokkeet, rakennuspahvi, lattialauta (mänty). Purkamalla lattialauta, korokkeet ja naulauslaudat, päästään käsiksi teräsbetonilaattaan, ja samalla lattia tippuu lähes 15 cm. Millainen rakenne tähän olisi järkevä, jotta lopputulos olisi kosteusteknisesti mahdollisimman hyvä ja lattiatason korkeus ei muuttuisi vanhasta? Ymmärrykseni mukaan tällainen alapohja ei ole se kaikista yksinkertaisin ja joissain tapauksissa jopa riskirakenne…
Tämän lisäksi keittiö ja märkätilat aiheuttavat harmaita hiuksia. Keittiö on remontoitu noin 5 vuotta sitten, joten se haluttaisiin pitää entisellään lattiaremontista huolimatta. Märkätiloista taas löytyy entuudestaan sähkövastuksilla toimiva lattialämmitys ja tämä tietysti pitäisi saada pois vesikiertoisen tieltä.
Asumme 1992 rakennetussa yksikerroksisessa omakotitalossa, jossa on maanvarainen, reunavahvisteinen alapohja. Tarkoituksena olisi siirtyä pattereilla toteutetusta suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen, eli kaikki lattiat menevät uusiksi. Tästä johtuen olemme päättäneet saneerata samalla kaikki alkuperäisessä kunnossa olevat märkätilat, sillä niilläkin alkaa olla jo ikää. Kylpyhuoneita on kaksi ja vessoja kaksi. Isomman kylpyhuoneen yhteydessä on kodinhoitohuone ja sauna. Asuinpinta-alaa on 165 neliötä, eli kyseessä on iso ja kallis projekti.
Kysymys kuuluu, miten projekti kannattaisi toteuttaa lattian osalta, sillä itsellä ei juurikaan ole kokemusta tällaisesta. Tarkoituksena on toki palkata ammattilainen tekemään itse työ, mutta haluaisin myös itse ymmärtää mitä kannattaa tai ei kannata tehdä ja mikä olisi ns. järkevä ratkaisu. Alapohjan rakenne alhaalta ylöspäin on seuraava: perusmaa, täytesora, 70 mm styrox, 0,2 mm rakennusmuovi, 80 mm teräsbetonlaatta, 22 mm naulauslauta, 125 mm villa, 50 mm korokkeet, rakennuspahvi, lattialauta (mänty). Purkamalla lattialauta, korokkeet ja naulauslaudat, päästään käsiksi teräsbetonilaattaan, ja samalla lattia tippuu lähes 10 cm. Millainen rakenne tähän olisi järkevä, jotta lopputulos olisi kosteusteknisesti mahdollisimman hyvä ja lattiatason korkeus ei muuttuisi vanhasta? Ymmärrykseni mukaan tällainen alapohja ei ole se kaikista yksinkertaisin ja joissain tapauksissa jopa riskirakenne...
Tämän lisäksi keittiö ja märkätilat aiheuttavat harmaita hiuksia. Keittiö on remontoitu noin 5 vuotta sitten, joten se haluttaisiin pitää entisellään lattiaremontista huolimatta. Märkätiloista taas löytyy entuudestaan sähkövastuksilla toimiva lattialämmitys ja tämä tietysti pitäisi saada pois vesikiertoisen tieltä.
Jos 125mm villaa + muut niin kait lattia "tippuu" n. 20cm?
Asiaa sivuten ,mm tuo 0,2mm höyrynsulkumuovi ,jos se on asiallisesti laitettu ja säilynyt ehjänä ,pitäisi olla ihan riittävä vedeneristys alapohjan Betonilaatalle. Usein on kuitenkin niin että riippuen siitä kuinka hyvin kantava maa-aines on tiivistetty ennen valua,on saattanut vuosien mittaan talon runkorakenteen painaessa anturan pohja antaa hiukan periksi ja laattaan on saattanut tulla pieniä hiushalkeamia,jolloin tuo höyrynsulkumuovin eheys on hiukan kyseenalainen.
Asian voi kyllä nähdä ihan silmämääräisellä tarkastelulla ,onko pohjabetonissa havaittavaa kosteutta.
Mikäli epäilee kosteussulun riittävyyttä ,niin ennen vanhaa ,silloin kun vielä osattiin rakentaa oikein,käytettiin pietystä kosteus,sulkuna . Muistan vielä -50 luvulta ,isäni rakentaessa uutta navettaa ,miten kaikki sokkelin sisäpuoliset pinnat kuumapiettiin ja vielä saatettiin kiinnittää 1 huopakerros jolla varmistettiin pien pysyminen betonissa kiinni.
Tänä päivänä tietysti on eri menetelmät mm. erilaisilla kemiallisilla vedeneristeillä joita kauppiaat myyvät hyvään hintaan.
Toinen asia on tietysti ja ensisijaisesti sokkelin ulkopuolinen vedeneristys ,varsinkin jos rakennus seisoo tasamaalla.
Kunnollinen salaojitus anturan alapuolen tasoa hiukan alemmaksi ja karkea salaojasorastus . Myös mahdollinen pietys ja huopakerros tai sellainen ilmastoiva aaltomainen muovilevy sokkelin ja anturan ulkoreunaan mitä nykyään näytään laittavan,jolla estetään se huleveden kapillaarinen pääsy sokkelin reunasta pohja laatan betoniin.
Tämän jälkeen ,kun on varmistuttu siitä että vesi ei missään muodossa päse aiheuttamaan pohjalaattaan kosteutta,on aivan sama miten teet lisäeristyksen . Itse voisin laittaa täyte-eristeeksi vaikka kevyt soraa ,eli poltettua savea joka sitoo alapohjan ilmatilan joka on helppo asentaa ja sen päälle joko 30-50 Finfoam tai vastaava ja sen päälle pintabetonointi johon asennetut lämmitysputkitukset. Näin tekemällä saat lattia helpoimmin vanhan lattian tasoon.
T. Äijä
Tuokin on totta,mutta jos perheessä on allergiaa ja haluaa välttää kemiallisia eristeitä ja muovia niin paras on tehdä vanhanaikainen trossilattia kantavilla niskoilla ja päälle puuta ,koivua tai mäntyä .Hyvänä trossieristeenä kuiva sahan- puru,kutteri tai miksei riivitty pellavakin. Tuoksukin tulee hiukan enemmän kuin kukkakedolta kuin noista kemiallisista värkeistä. Varsinkin lastulevyjen sidosaineena käytetty formalehydi on yksi pahimmista.
Joskus vuosia sitten paikkakunnalla oli tellunkorjaaja joka oli vastikään rakentanut uuden talon . Vein hänelle televisioni korjattavaksi ja haju joka talon sisälle astuessani tunsin oli sietämättömän pistävä ja voimakas. Oletan että oli jossain kohden laitettu jotain materiaalia joko lattiaan tai seiniin,joka tuon aiheutti . Haju oli todella niin voimakas että mieleeni tuli naapurissani ollut navetta jossa lattian alla oli lietelantala.
navetassa haju oli kyllä vielä monin kerroin vomakkaampi ,mitä tuossa em. talossa. Ihmettelen vieläkin kuinka sellaisessa hajussa voi yleensä olla ja asua. En siitä mitään talon väelle maininnut ,vaikka mieleni teki. Omapahan oli asiansa.