Meillä on Tiilerin Lauri, joka ei lämpene niin hyvin kuin sen pitäisi. Toiseksi se jäähtyy nopeammin kuin pitäisi. Vertaan omaani kaverin takkaan joka on myös Lauri, mutta alaliitos ja tiilipiippu. Meillä pääliliitos ja Jalotakan valmis teräspiippu.
Tänään lämmittäessä kaksi pesällistä kuivaa lautaa, takka on huomenna vain edestä lämmin, sivut ovat kylmenneet. Verrokkina kaverin takka olisi huomenna paljon lämpöisempi kuin meillä tänään, myös sivuista! Eroa on kuin yöllä ja päivällä meidän ja kaverin takkojen lämmityskyvyssä. Omat epäilyt:
1. En ole vielä polttanut "kunnon" polttopuuta vaan jämälautoja ja rimoja, jotka ovat kyllä kuivia. Eroa varmaan on poltettavassa materiaalissa, mutten usko että selittyy kokonaan sillä. Tulen kyllä polttamaan koivuklapia lähipäivinä, jolloin tiedän sen vaikutuksen.
2. Kuitenkin suurempi ongelma mielestäni on valmispiipun savupelti. Siinähän pitää olla määräysten mukaan 3% ohivirtausta pellin kiinni ollessa. Kädellä koitin eilen (2 astetta pakkasta)ja kylmää ilmaahan sieltä selvästi tuli huonetilaankin savupellin juuresta , siis kotelosta missä pelti liikkuu. Itse epäilen että ilmanvaihdon alipaine vetää kylmää ilmaa pellin ohi takkaan sitä jäähdyttäen.
Onko muilla vastaavia kokemuksia yläliittymätakoissa? Täytyy varmaan alkaa suunnittelemaan uutta peltiä, joka tukkisi paremmin piipun kiinni ollessaan ja teettää se jossain. Olen ollut yhteydessä Tiileriin ja piipun myyjään, jotka kummatkin epäilivät savupeltiä. Lisäksi sanoivat alaliittymämallin olevan parempi lämmityskyvyssä kuin yläliittymän.
kaikissa savupelleissä on nykyään ohivirtausta. Eikö Tiilerin vastaus ollut jo riittävä? kaikki vaikuttaa kaikkeen, ympärillä oleva lämpötila, onko takka ylä vai alakerrassa. Voi olla jopa että siinä takassa jossa kuori tuntuu lämpimämmältä on lämmöneristys kuoren alla puutteellinen jne.
Mutta tuo on mielestäni kanssa vielä ratkaisematon asia tavalaan että miten nykyaikaisen talon (tiivis), ilmanvaihdon (alipaineinen) ja tulisian (peltivuotaa, suuluukutkaan ei ole kaasutiiviit) yhteiskäyttö pitäisi toteuttaa
Jos sinulla on hormiliitos takan yläosassa, niin kuinka savukaasut kiertävät poskikanavissa? Luulen että eivät mitenkään…
Kaverillasi kaasut kiertävät pidemmän lenkin takan sisällä luovuttaen enemmän lämpöä takan rakenteisiin.
"Itse epäilen että ilmanvaihdon alipaine vetää kylmää ilmaa pellin ohi takkaan sitä jäähdyttäen."
Tuskin nyt sentään. Kun takka on lämmin, niin eiköhän se ilmavirran suunta ole päinvastainen, eli takasta hormin kautta taivaalle. Tulisi muutoin savun hajukin sisälle.
Kyllä ne poskissa savut VARAAVASSA kiertää, vaikka liitos olisi missä, tai sitte muurari on unohtanu jottai…?Kostea loso taas ei paljoa lämmitä kuivaan koivuun verrattuna, mut pitäs sen silti ajastaan lämmetä…Outo juttu tosiaan jos kylmä ilma tulisi piipusta lämpimään takkaan…??Oletko muistanu muuraria savupullolla,yl. autaa…
Meillä sama ongelma, paitsi tulisijana viime kesänä asennettu varaava vuolukivinen hellatakka, jossa hormiliitos sivulta paikalla muurattuun valmispiippuun. Valmistajan ohjeiden mukaan polttaa ei saa kuin maksimissaan puolitoista tulipesällistä päivässä ja mielellään puut pystyasennossa tulipesän takaseinää vasten. Tähän mennessä polttopuuna on ollut rutikuivaa (liiterissä 10 vuotta kuivunutta) koivu-leppäklapia, mutta arviolta yhden pesällisen polttamisella tulisijan kylkiin saa pari kämmenen kokoista haaleaa kohtaa, jotka jo samana iltana ovat muun pinnan tavoin jääkylmät. Hellataso on tätä vauhtia tarpeeton, eikä tulipesässäkään lupauksista huolimatta minkäänmoinen uunipuro kypsy. Kesäkuumalla juomacoolerina pitänee tätä kivikasaa jatkossa hyödyntää.. Lopputulos on sama, pitipä uunissa tulta peräkkäisinä päivinä tai harvemmin. Leivinuunin lämmityksestä on taloudessa kokemusta yhteensä reilut 60 vuotta, joten savupellin ym. kapineiden vääränlaisesta käytöstä ei voi olla kyse, koska samoilla opeilla muut huushollin tulisijat kyllä lämpiävät, lämpimänä pysyvät, eikä häkäänkään olla vielä tuuperruttu.
Alkuperäinen ajatus oli, että sähkökäyttöinen lattialämmitys on vain uunilämmön lisuke, mutta nyt, kiitos tuon lattialämmityksen, tulitikkuja pystyy sormet kohmettumatta tätä uunia "lämmittämään" ryhtyessä raapimaan. Tämä siitäkin huolimatta, että ko. tulisijalla lämmitettäväksi tarkoitettu huone on kooltaan lähes neljänneksen pienempi kuin minkä pohjapinta-alan lämmittämiseen se on prosyyrien mukaan suunniteltu. Uunia valitessa epäilytti, josko huoneesta tulee alimittaisena kuuma pätsi, mutta turha pelko näin muutaman kuukauden kokemuksen jälkeen..
Entä onko normaalia, että ohjeiden mukaan alkulämmitetyn vuolukivisen tulisijan saumat ikään kuin "aukeavat", onko se normaalia kiven elämistä vai kieliikö jostakin tekovirheestä? Eli että paikka paikoin pintalaattojen väleihin mahtuu jo sormenkynsi, paikoin muuraussaumat ovat toki kiinni, ainakin vielä. Tulisijan alla perusta on asianmukaisesti vahvistettu, joten sen liikehdinnästä ei kai liene kyse. Lisäksi ainakin yhdestä kohtaa tulisijan nurkasta näkyy laasti puuttuvan päällekkäin asetettujen kulmapalojen välistä kokonaan parin sentin matkalta. Muuraussauma on tuossa kohdassa kokonaan auki, tulisijan edestä vinottain ko. kulmaan katsoessa, kahden kivipalan välistä näkyy siis uunin toiselle sivulle. Hiukan hankala on asiaa näin sanallisesti ilmaista, mutta josko joku ymmärtäisi ?
Hyviä kommentteja.
"Itse epäilen että ilmanvaihdon alipaine vetää kylmää ilmaa pellin ohi takkaan sitä jäähdyttäen.""Tuskin nyt sentään. Kun takka on lämmin, niin eiköhän se ilmavirran suunta ole päinvastainen, eli takasta hormin kautta taivaalle. Tulisi muutoin savun hajukin sisälle." Lähinnä meinasin kylmän ulkoilman jäähdyttävän silloin kun takassa ei ole tulta. Lämmitettäessä on takkakytkin päällä jolloin ylipaine tilassa.
Savukaasut kyllä kiertävät poskikanavissa yläliitosmallissakin, siitä ei ole kiinni. Mutta hieman parempi lämmityskyvyltään on Tiilerinkin mukaan alaliitosmalli. Mutta ero on marginaalinen, eikä pitäisi olla merkittävä missään nimessä.
Viikonloppuna poltin vihdoin koivuklapia ja lämmittihän se paremmin kuin lautatavara. Mutta takka jäähtyy edelleen nopeammin verrattuna muiden kokemuksiin. Eli ongelma ei mielestäni vieläkään kuittaantunut. Täytyy soittaa vielä Tiilerin omalle muurarimestarille, jota eräs edustaja suositteli.
Edelleenkin epäilen vuotavaa savupeltiä, minkä ansiosta takka jäähtyy nopeammin verrattuna tiiviiseen peltiin. Onko kukaan modannut itse peltiä tiiviimmäksi tai hyviä ajatuksia sen toteuttamisesta. Kunhan irrotan peltirakenteen niin otan siitä kuvan ja liitän tänne. Perustelen epäilyäni sillä, että savupelti+sen kotelo rakenne on todella väljän oloinen. Tietysti välystä pitää vähän ollakin lämpölaajenemisen takia. Mutta jo parin asteen pakkasella tulee selkeesti kylmää ilmaa ko. rakenteesta huonetilaan ja meneehän sitä takkaankin koska pelti ei "täytä" kokonaan savukanavaa.
Mielestäni tuo korvausilman tulo hormin kautta on ihan mahdollinen ilmiö. Ja itse asiassa ilmavirran suunnalla ei ole sinällään tekemistä tuon jäähtymisen kannalta, koska kyse on eri fysikaalisesta ilmiöstä. Jäähtyminenhän ei johdu siitä, että jostain tulee kylmää, vaan siitä, että lämpö poistuu jostakin. Ja koska näillä keleillä sisätilat ovat aina ulkotiloja lämpimämpiä, tapahtuu niin, että sisätiloista (tai takasta / hormista) poistuu lämpöenergiaa lämmittämään ulkoilmaa, jolloin takka/hormi/sisätilat jäähtyvät. Saattaa tuntua saivartelulta, mutta näin asia fysikaalisesti tarkasteltuna kuitenkin on, eikä ilmavirran suunta (vaikka sen voimakkuudella vaikutuksensa tähänkin on…) siis vaikuta.
Koska nykytalon tulisi olla hivenen alipaineinen, voi hormi hyvinkin toimia korvausilmareittinä. Tätä helpottaa se, että reitti on suhteellisen esteetön. Savupellissä pitää rakennusmääräysten mukaan olla 3% aukko/lovi häkävaaran vähentämiseksi, mutta juuri tuon korvausilmareittiteorian vuoksi savupelti voi rakennusmääräysten mukaan myöskin olla umpinainen. Itse ajattelin tehdä savupellistä umpinaisen heti asennusvaiheessa. Savupellissä on tehtaan jäljiltä 5 mm:n reikä, jonka ajattelin hitsata puikolla umpeen. Vaikka pellissä pientä välystä saa ja pitääkin olla juuri tuon toimivuuden vuoksi, on se kuitenkin paljon tiiviimpi ilman reikää/aukkoa kuin sen kanssa. Millään muulla tavalla kuin tuon reiän (tai joissain savupelleissä nurkasta poistetun palan) paikkaamalla en peltiä tiivistäisi, ettei alkaisi käytössä ahdistaa/jumittaa.
"Mielestäni tuo korvausilman tulo hormin kautta on ihan mahdollinen ilmiö. Ja itse asiassa ilmavirran suunnalla ei ole sinällään tekemistä tuon jäähtymisen kannalta, koska kyse on eri fysikaalisesta ilmiöstä..."
Osasit sanoa asian paremmin kuin minä yritin. Juuri tästä on mielestäni kyse. Tai en ole löytänyt parempaakaan selitystä! Fysiikan lakien mukaanhan lämmin siirtyy kylmään päin eikä toisinpäin niinkuin monesti virheellisesti luullaan.
Ehkä koneellinen ilmanvaihto on sen takia säädettävä sopivan alipaineiseksi,että fysiikan lakien mukaan kylmempään päin(häkäreiästä) menevä tulisijan savukkaasut ei tule tupaan.