Rakennan vapaa-ajan paikkaani ja sinne tulee ns. talousrakennukseen 15m2 monitoimi-/vierashuone, jonka on tarkoitus olla lämmin n. 8kk vuodessa. Runko on 125mm johon ajattelin laittaa ekovillan, mahdollisesti lisäkoolauksen kanssa, jolloin pääsisin 175mm eristevahvuuteen. Yläpohjaan voin laittaa ekovillaa 200- 500mm väliltä (ajatus 250mm). Alapohjassa 100 styroksia laatan alla ja 100-150mm ekovillaa. Kosteuden nousua ei ole havaittu alapohjassa (kapillaarikatko on tehty). Ilmanvaihto painovoimainen kahdella venttiilillä.
Olin ajatellut paneloida puupaneelilla kaikki pinnat vaakaan tai pystyyn (“varma valinta”?), mutta myös puolipaneeli kiinnostaisi tai joku muu vaihtoehto jotta saisi sileät seinät/osaseinät).
Eli itse kysymys: Mikä/mitkä materiaalit soveltuisivat huomioiden että tila on kylmillään joulukuulta huhtikuun loppuun? Jonkinlaista kosteudenkestoa tulee olla ja varsinkin materiaalin eläminen täytyy huomioida.
Polyuretaani, jolloin pääset puolella eristepaksuuksilla ja säästät muissa rakennusaikana ja varsinkin tulevaisuudessa. Huomaapa, että puutavarakin maksaa. Rakenteet yksinkertaistuvat. Älä myöskään alaohjauspuuta laita kestopuuna.
Huomaapa, että tuossa ajeltellussasi eristerakenteessa “ajetaan”/päästetään tahallaan kosteutta rakenteisiin.
Ne myyntitykit markkinoivat sitä “hengittävänä” (= täysin väärä termi), jolloin asiaan perehtymätön/tietämätön/ajattelematon luulee sen olevan rakenteelle hyväksi ja “luontoystävälliseksi”, mutta se on täysin harhakäsitys.
Tuossa “hengittävässä” rakenteessa se rakenne on jatkuvasti kostea, niin se altistaa myös rakenteet laholle.
Vertaapa: menepä kostea (villa)paita päällä kylmään ja toisaalta kuiva, niin kummassa tuntuu olosi mukavammalta?
Sanottakoon vielä, että käytettäessä höyrynsulkuna tai “höyrynsulkuna” paperia tai muovikalvoa, niin sen paikkaa pitää vaihtaa sen mukaan onko rakennus lämpimänä vai kylmänä. Sen siirtely eristeen puolelta toiselle on ilmeisesti liian työläs, joten se on vain osan vuotta oikealla/sallitulla puolen. Polyuretaaniratkaisussa tuota ongelmaa ei ole eli se höyrynsulku on aina oikein asennettu, koska se on siinä eristeessä itsessään.
Kun keskustelet noitten myyntitykkien kanssa, niin niillä on ensin sijassa vain oma kukkaro mielessään eikä sinun etu muuten kuin heidän tarjoamissaan tuotteissaan. Ne kukkarothan ovat periaatteessa aina vastakkain, kun on jonkun edusta ja edusta kysymys. Tuossa uretaaniratkaisussa minulla ei ole mitenkään oma lehmä ojassa, vaan ainoastaan sinun etusi. Sinä ratkaiset ja maksat miten teet, en minä, mutta ajattelen kuitenkin etuasi, koska teitpä miten tahansa, niin minä en hyödy mitenkään.
Sehän on tosiasia, että kenen leipää syöt, niin sen lauluja laulat.
.
Täsmennetään tuota sanomaani, sillä edellä olevassa se oli suurpiirteisesti sanottuna:
Jos käytät villaa tai sillaa, niin sen höyrynsulun (muovi) tai sen ilmansulun (paperi) kanssa pitää kiirettä aina sen mukaan kummalla puolen seinää on lämpimämpää. Siinähän vaihtelet paikkaa, kun taas polyuretaanieristeessä se on aina oikealla puolen.
Jos kaikesta huolimatta käytät sillaa, niin käytä muovia höyrynsulkuna, sillä silloin slipoverisi pysyy kuivempana kuin sulkuna paperi.
Näin se vain menee.
Jos tarkoituksena on pitää rakennus kylmillään keskitalvella niin mihin ihmeeseen tarvitset tuollaisia eristepaksuuksia? Ne on mitoitettu 40 asteen pakkaselle. 5 senttiä foamia riittää huhtikuusta joulukuulle. Lisäksi ehdotan, että pitäisit pientä lämmitystä päällä myös talvella. Mökki pysyisi kuivempana eikä homehtumisen riskiä olisi.
http://www.finnfoam.fi/kayttokohteet/seinat/seina/
Tuossapa suuntaa antava. Nykyhinnoittele se. Pistä hinnat siihen taulukkoon ja polyuretaanille siten, että runko 50 x 100 ja uretaanin paksuus jaa finnfoam kahdella. Huomaa, että tuo foami ei ole uretaania. Aineitten u-arvot löytyvät googlettamalla helposti.
Jälleen kerran tällä sivustolla väärää tietoa rekenteiden hengittävyydestä. Hiukan epäilyttää näiden vastaajien ammattitaito vastaamaan näihin kysymyksiin, kannattaa siis suhtatua näihin foorumin tietoihin hieman varauksella. Ehkä myös tähän vastaukseen 
Hengittävyydestä löytyy paljon tutkimustietoa internetistä, myös hengittävästä rankarakenteesta.
Ekovillaakaan en laittaisi suotta noin paljon “vierasmajaan” eiköhän tuo rungon paksuudelta riittäne. Ekovillalla tai muulla kosteutta sitovalla ja luovuttavalla materiaalilla eristettäessä, tulee olla erityisen tarkka pintamateriaalien kanssa. Pintamateriaalit eivät saa muodostaa vesihöyryä läpäisemätöntä kalvoa. Esimerkiksi käsittelemätön puupaneeli sopii mainiosti. Lateksilla ei saa käsitellä sisäseiniä ja ulkopuolla pitää olla hyvä tuuletus.
Uretaanilevyt ja Finnfoam levyt käyvät myös erittäin hyvin. Huolehdi silloin vaan kylmänä aikana peruslämmöstä ja hyvästä ilmanvaihdosta ettei kosteus tiivisty hengittämättömien levyjen pintaan ja valu siitä rakenteisiin. Tätä ongelmaa tulee vastaan esimerkiksi rekenteilla olevissa rakennuksissa, missä ei vielä ilmanvaihto toimi.
”Jälleen kerran tällä sivustolla väärää tietoa rekenteiden hengittävyydestä.”
"Hengittävyydestä löytyy paljon tutkimustietoa internetistä, myös hengittävästä rankarakenteesta.”
Pistetäänpä esim. hakukoneeseen
hengittäminen
tai peräti sanat
rakenne hengittäminen
niin ilmeisesti tulee vain väite/”ohje” ekovillan ”hengittävyydestä”. Se hengittäminen on noitten ekovillojen myyjien keksimä täysin tietämättömille/osaamattomille tarkoitettu ansa, siis ANSA. Varmaan ei tule yhtään oikeaa asiaa rakenteen ”hengittämisestä”, tutkimustuloksesta puhumattakaan.
Rakenne ei hengitä eikä tule koskaan hengittämäänkään sillä kuollut/eloton ei hengitä. Vain elävä olento hengittää. Kasvitkin ovat eräänlaista elävää, mutta nekin vain ”yhteyttävät”. Puhuttaessa rakenteiden hengittävyydestä sanojalla ei ole minkäänlaista fysikaalista käsitystä kosteudesta ja sen kulussa rakenteessa.
Se ”hengittävyys” rakenteessa on
-kapillaarista (molekyylien väliset voimat kahden aineen välillä on suuremmat kuin pelkässä nesteessä)
-diffuusiota (esim. nestemolekyylit pyrkivät siirtymään laimeampaan, jolloin pitoisuuserot tasoittuvat, tässä on oikeastaan hyvä käytännönläheinen esimerkki, kun sokeri sekoittuu (kahvi)nesteeseen, jolloin on sama kummin sen käsittää eli diffusoituuko sokeri (kahvi)nesteeseen vai (kahvi)neste sokeriin’
-konvektiota (kuljettuminen virtausten mukana)
Rakenne ja varsinkin eristävä aine pyritään pitämään kaiken aikaa mahdollisimman kuivana sen jälkeen, kun se on valmis.Ekovilla on kaiken aikaa enemmän tai vähemmän kostea rakenteessa, jolloin sen eristyskyky heikkenee sen alkuperäisestä eli kuivaan aineeseen verrattuna, kun sen yhteydessä (taas harhauttavasti mainostetaan eli syötetään väärää infoa) käytettäväksi paperia höyrynsulkuna eli päästetään tahallaan kosteutta rakenteeseen edes mitenkään kosteuden pääsyä estämään.Tuo väärä info täydentää sitä, että siitä silloin rakenteesta tulee eko, mutta se onkin täysin päinvastoin.
Puupaneli on täysin verrattavissa ekovillaan, sillä ekovillassahan on lähes kaikki puuta (niissä olevat myrkyt eivät ole).
Ekovillan käyttäytyminen toimii kuin se kostea villapaita. Samalla tavalla toimivat kaikki muutkin eristeet, paitsi polyuretaani ja foamit. Ne ovat kauttaaltaan aina kuivia, koska niissä ei tapahdu (voi helvetti) tuota ”hengittävyyttä” ts. oikein sanottuna kapillaarisuutta, diffuusia eikä konvektiota. Suomeksi yksinkertaisesti sanottuna ne eivät kostu/kastu.
Tosiasia on myös, että puu on lähempänä eristeenä kiveä kuin nykyaikainen varsinaisesti eristeeksi tehty aine. Näin se vain menee.
“Ekovillalla tai muulla kosteutta sitovalla ja luovuttavalla materiaalilla eristettäessä, tulee olla erityisen tarkka pintamateriaalien kanssa. Pintamateriaalit eivät saa muodostaa vesihöyryä läpäisemätöntä kalvoa.”
Tuohan on juuri päin vastoin miten rakennusfysiikkaa pitää toteuttaa ts. aina lämpimämmällä puolella pitää olla se läpäisemätön kalvo. Kun rakennus on toisinaan kylmillään ja toisinaan lämpinä, niin mites toimitaan? Mahdoton tehtävä, mutta sitä voidaan lieventää vain polyuretaani- tai foamieristeellä, kun ne ovat itse koko olemuksellaan sitä kalvoa. Polyuretaanissa ja fomissa on se ruurin ero siinä, että polyuretaanin eristyskyky on noin kaksin-(2-) kertainen foamiin nähden/verrattuna. Tuon eron selittää raaka-aineitten ja valmistustapojen ero.
Näin se vain sekin menee. Eipä maha mittään muuten kuin tutustumalla (rakennus)fysiikkaan eikä usko häikäilemättömiin myyjiin.
“Hengittävyydestä löytyy paljon tutkimustietoa internetistä, myös hengittävästä rankarakenteesta.”
Ai mistä? Minä myönnän olevani aivan toope, kun en löydä ainuttakaan “tutkimustietoa” kuin vain häikäilemätöntä mututietoa, jonka kukkaronsa “pyhää sanomaa” ekovillitsijät jauhavat ovelta ovelle kuin…kuin… todistajat.
Tutkimuksella kestävää kasvua | VTT
ja tässä vielä ohjekirjanen Hengittävään puukuiturakenteeseen.
www.puuinfo.fi/sites/default/files/.../koko-ohje.pdf
Oppaassa selkeästi kerrotto mitä eri termit tarkoittavat, niin ei mene käsitteet sekaisin. Monta voi sitten kertoa ne seuraavaksi vääräksi
Missä niissä jutuissa puhutaan rakenteen ”hengittämisestä”?Varmasti ei sanallakaan!!!!!!!
Se puhuminen/mainostamnen rakenteen ”hengittämisestä”on osaamattomien/tietämättömien, jotka eivät osaa itse edes ajatella,höynäyttämistä.
Noissakin jutuissa varmasti paljastuu, että kunnonhöyrynsulkua ei kannata jättää pois eli ei kannata ehdoin tahdoin ”ajaa”kosteutta rakenteisiin.
Olet ruosu oikeassa. Sanoin hieman heikosti eli esitin asiani liian oikoisesti. Nyt uuvestaan:
Jos on harakanpesä, niin se on syytä pitää myös sellaisena, sillä korjattaessa sellainen nykykuosiin on lähes sata(100)varma, että se epäonnistuu ja homehtuu. Siis esim. vanhoja “rintsikoita” ei kannata lähteä edes yrittämään nykytiiveyttä, vaan säilytetään ne korjattaessakin “rintsikkarakenteena” sanokoon mitä tahansa nykymääräykset.
Sahanpuruihin ei ole syytä sekoittaakaan nykyeristeitä, sillä niissä on erilaiset toimintatavat kuin sahanpuruissa. Ekovillakaan ei toimi kuin sahanpuru, vaikka se on yleisesti ottaen pääasiassa puuta, mutta myös muita aineita, jopa “kiveä”. Näitä erilaisuuksia ei pystytä rakenteessa käsittelemään eritavoin, kun ne vaativat oman toimintafysiikkansa.
Jos ei “rintsikassa” muuta mahdollisuutta kuin korjata uuteen kuosiin, niin silloin “rintsikka” on vedettävä luurangoksi, mutta silloinkin sen korjaaminen uuteen kuosiin on lähes mahdoton, ts. maantasalle ja sen allekin eli monttu myös alas/ylös. Kannattaako? Se on jokaisen itse arvioitava se tunnearvokin.
Vanhat muovittomat on siis tehtävä edelleen muovittomana kuin silloin ennen. Tällöin on tiedostettava, maksettava ja hyväksyttävä se energiahukka. Vanhatkaan rakenteet eivät ole koskaan hengittäneet eivätkä tule hengittämäänkään, vaan siellä kosteus ja lämpö liikkuvat edestakaisn rakennusfysiikan lakien mukaan ja näihin ei kuulu se hengittäminen, sillä hengittäminen on sitä “lääketiedettä”, Se on sitä toista fysiikkaa.
Rakennusfysiikka ei tunne termiä “rakenteen hengittävyys”.
Se sekoitetaan usein rakenteen ilmanläpäisevyyteen, joka on aivan eri asia.
Sitten eristeiden hygroskooppisuus ja ei hygroskooppisuus. Mineraalivilla ei ole hygroskooppinen eriste, mutta puukuitu, selluloosa on. Mineraalivillakuitu on joko kiveä tai lasia, jolloin kuituun ei imeydy (absorboidu) vettä. Sen sijaan selluloosaan, puukuituun voi imeytyä vettä ja kuitu voi myös luovuttaa vettä. Esimerkkinä 1 m³ mineraalivillaa ja 1m³ puukuitueristettä. Jos mineraalivillakuutioon lisätään vettä 0,5 kg on eristeen ilmatilan suhteellinen kosteus lähellä 98% RH. Sen sijaan puukuitukuutioon voi lisätä vettä 50 kg eikä eriste ole moksiskaan ja eristeen ilmatilan suhteellinen kosteus n. 50 - 60% RH.
Em. takia mineraalivillaseinässä höyrysulku on ehdoton, mutta puukuitueriste ei sitä välttämättä kaipaa, mutta höyrysulku edesauttaa oleellisesti myös puukuitueristeisen seinän kosteusteknistä toimintaa… Miksi sinne pitäisi tieten tahtoen tunkea vettä sisäilmasta.
Eli näillä asioilla ei ole mitään tekemistä “hengittävyyden kanssa”. Termi lähinnä vain sotkee asioita…
Mitä enemmän se hengittää niin sitä suuremmalla syyllä se hukkaa eli on se harakanpesä, jolloin pesässä olevilla tarvitaan turkkeja ja huopatossuja ja ja ja pökköä pesään.
http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/rakentaminen/suunnitteluohjeet/hengittava-puukuiturakenne/koko-ohje.pdf
Hyvinpä näyttää VTT:n tutkijalle tuo hengittävä rakenne-termi kelpaavan. Jos nyt joku käsittää, että rakenteesta tällöin läpi tuulee, on kysymys vain asianomaisen järjen vajavaisuudesta. Ei hän silloin ymmärrä sen enempää diffuusioista, suhtellisista kosteuksista, konvektioista kuin muistakaan asiaan liittyvistä termeistä. Tuossa julkaisussa se on määritelty miten VTT:n tutkija asian ymmärtää ja soisi varmaan muidenkin ymmärtävän.
Kaiken kaikkiaan: Lyhyt ja ytimekäs termi kuvaamaan monipuolista tapahtumaa. Keksikää itse parempi ilmaisu tälle kokonaisuudelle tai lakatkaa tarpomasta lillukanvarsissa .
Ei keksitty, vaan tosi:
järjenvastainen!
Niinhän se puukuitueristeen myyjille kelpaa äkkiväärä-markkinointi, jolloin maksua vastaan näyttää tuon linkin takana olevat tutkijat tehneet sen eli tässä/tuossa tapauksessa “tutkijat”. On henkilöitä, jotka lausuvat mitä tahansa, kunhan siitä maksetaan. Tuossa otaksun maksajan (?) nimenkin olevan näkyvissä. Laiskuuttaan korvataan kunnon oikeat termit, jotta saataisiin rahat lypsettyä mahdollisimman pian ja helposti.
Tuo ei ole täysin puolueeton? Silloin se saattaa (siis saattaa) olla puolueeton, kun tutkimuksesta ei oteta/saa kupillista kahviakaan, saatikka muitakaan nesteytettyjä.
Mitenhän tutkijafirman puolueettomuus on, kun vast’ikään paljatui…hui…hui…tunluuria hyvin korkealla taholla ja lähtökuopat vain jäi.
Ne lillukan varret usein paljastavat. Mitkään sertifioinnit eivät myöskään takaa mitään hyvää työtä. Sertifikaatit eivät tee koskaan mitään vaan vastuunsa tunteva henkilö/robotti. Paradoksaalista on, että ne sertifikaatitkin saadaan rahalla. Esim. kun yrityksellä on sertifikaatti, niin sen duunari saa olla sitten mitä vain! Duunarit ne hommat tekevät, sillä taas se yritys ei tee mitään muuta kuin laskuttaa. Jep! Jep! Voi näitä päivien päiviä ja tapoja, sillä kirstuun kilahtavalla on se taivaallinen voima, vaikka sitten työ on/oli tuon taivaallista.
VTT:ssä ollan toista mieltä, puolueettomuudestakin.
Kuten näkyy kyse on epäilystä, jota julkisesti selvitetään. Jospa odottaisimme tuloksia. Mainittakoon nyt vielä, että VTT:n maksullisen liiketoiminnan osuus, siis yksityisten toimeksiantajien osuus kaikesta toiminnasta on hyvinkin suuri. Sama on tilanne kaikissa vastaavissa tutkimuslaitoksissa muuallakin. “Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”-väite on taholtasi lähinnä säälittävän surkuhupaisa.
Pelkän sanan tuommoisessa tuomitsemisessa olet auttamattomasti myöhässä, niin laajalle levinnyt sen käyttö on. Jospa tyytyisit oikaisemaan niitä, joilla ilmenee harhaisia käsityksiä termin sisällöstä rakentamisessa, siitä voisi olla jotakin hyötyäkin. Pelkän sanan kieltäminen ei auta ketään.
Ollaan muuten jo kovin kaukana alkuperäisestä asiasta.
”Ollaan muuten jo kovin kaukana alkuperäisestä asiasta.”
Kukahan sitä käärmettä nyt pyssyyn lähtikään änkeemään ja ähräämään. Ei se onnistu. Senhän tajuavat kaikki paitsi….
"Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat"
Kyllä se on huono työmies, joka ei maksajan puolia pidä.
” Pelkän sanan kieltäminen ei auta ketään.”
Kukin saa käyttää niin harhaisia kuin lystää,mutta täällä on kaikki paitsi …niin tietäviä, että tajuavat käsitellä asioita oikeilla termeillä.
Täällä on tarkoitus antaa/jakaa kysyjille oikeaa tietoa kukin omalla tasollaan ja tiedoillaan. Kaupallisuus ei saa vääristää, jos sitä ei tajua, niin he...armahda.
Tuo nyt on ikäänkuin uhmaikäisen näsäviisautta ja mankumista asian perään, jota ei voi saada.
Riittä sulla noita nimimerkkejä!