Grillikotaan olen aloittelemassa teranssin naputtelua. Juoksut laitan kestopuusta ja teranssin kannen leveästä ( 200 - 300 mm ) pelkkahirsistä ( mänty ), jonka vahvuus on 50 mm. Millä kyseinen hirsi kannattaa käsitellä, jotta se kestää Suomen ilmaston. Käsittelyaineen pitää olla sävytettävissä kodan sävyyn. Aluksi ajattelin käsitellä pinnat oksalakalla, sen jälkeen samalla valttiöljyllä jolla kodankin hirret. Haluaisin kuitenkin pintaan kovan pinnoitteen ( lakka ), jottei tikkuja irtoilisi kovin paljoa. Venelakka olisi hyvä, mutta ei tahdo oikein kestää UV-säteilyä, joten se alkaa rapistumaan suht. nopeasti.
Mäntyöljy kerran kesässä riittää.
Terassi ? Tuleeko se ulos ? Nän minä ainakin ymmärrä.Jos se tulee ulos niin onko silla terassilla katto päällä ? Jollain on varmasti omakohtaista kokemusta tällaisen kestämisestä säiden armoilla, mutta itse olen ihmeissäni. Ulos en tekisi, mutta jos se tulee sisälle, uskon että siitä tulee viimeisen päälle upea ja kestävä ! Onhan tuollaisia lattioita vanhoissa kuivissa ladoissakin varmaan liki satavuotta vanhoja … rakennus siitä päältä hajoaa ennen lattiaa. Uteliaisuus heräsi: olisko hyvä olla jonkunlainen kosteussuoja maan ja juoksujen ja maan välissä ? Viitsitkö, ehditkö kertoa lähemmin miten rakennat !
Kiitoksia vastauksista! Eli kysymyksessä on ulkoterassi ja ilman yläpuolista katetta
. Eilen kärräsin granulia pohjalle ja tein muotin valettavaa laattaa ( 100 mm ) varten. Tänään leikkaan raudat ja haen kurat muottiin. Laatan päälle laitan 48 x 48 kestopuusta juoksut, joiden alla on solumuovieriste. Juoksujen päälle tulee pelkat. Terassi tulee kodan muotoon, joten leikkaan pelkat sirkkelillä paikanpäällä muotoon.
Päädyin lopulta Tikkurilan sävytettyyn Valtti Coloriin. Käsittelen hirret tallissa ensin kertaalleen, sen jälkeen kevyt hionta ja toinen kerros pintaan. Sen jälkeen asennus ja lopuksi vielä kolmas kerta. Jatkossa kesäisin vetäisin uuttaa kerrosta. Toivotaan että kestää…
Heh, pelkkahirrellä ymmärsin tietysti, että ne on mäntyä ! Entäs jos ne onkin lehtikuusta, haapaa tai tammea ? Tai kenties ne onkin mäntyä joka on seistä jököttänyt mettässä ja annettu pihkaantua elikkä kuorittu kasvavan puun alaosaa vuosittain pikkuhiljaa…
Jos ne on ihan tavallista mäntyä, niin vihellä peli poikki ja mieti, googleta ja mieti vielä kerran mitä oletkaan tekemässä. Mänty ei kestä !
Tämä on kaupunkilaispojan kokemusperäinen, omakohtainen ja myöskin osittain mutua. Oletko nähnyt jossain meidän ilmastossa vastaavanlaista ? On tietty tehty honkaveneitäkin, laivojakin iät ajat, mutta ne on kyllä tervattu. Ei tollaset öljynlirut tee puuta kestäväksi.
Tärkein ensiksi. Tiivistä tärylevyllä se pohjamurske ja tee "kodanpohjan" betonivalu keskeltä ulospäin viettäväksi. Ettei siellä ole jatkossa pieni vesilammikko keskellä.
Solumuovieriste juoksujen alle 
Laita sinne juoksujen alle vaikka useampia kattohuopasuikaleita c/c 600mm pitääksesi juoksut irti betonilaatasta. Alusjuoksuna 4848mm vaikuttaa melko heppoiselta. Ehkä 4595 lappeellaan olisi parempi.?
Terassin mitoista riipppumatta tuo mainitsemasi kaliiberin pelkkalankku halkeilee vuodenaikojen mukaan (vaikka tila olisi katettukin), mahdollisesti alkaa kieroilemaankin. Riippuen mistä kohtaa ja millaisesta puusta se on sahattu. Halkeilulle et mahda mitään ja jokakeväisestä Valtti-Colour hoitokäsittelystä huolimatta terassin kestoikä jäänee <<15v. Taivasalla olleet mäntylankusta 300*48mm tehdyt pöytä ja penkit kestivät itselläni vanhan ajan reseptin mukaan käsiteltyinä /vuosihuollettuna) >>15v.
PS. se resepti… kantotervaa n.> 40%, tärpättiä 20 -25% ja loppu jotain puunsuojaöljyä (pellavaöljy).
Tosta pelkkahirsistä tuli mieleen (ohi topiikin): onkohan kellään kokemusta ja näkemystä miten noi itsesahurille tarkoitetut moottorisahaan kiinnitettävät (liittyvät) parrunsahaushirpakkeet toimivat käytännössä ? Kannattaako tehdä tai hankkia ? - Kaadoin pari viikkoa sitten yli 150 vuotiaan ikihongan ja melkein tippa silmässä pätkin sen saunapuiksi. (oli muuten todellä tieheäsyinen ja upea puu)
Myöhäistä murehtia, kun on jo pätkinä.Tuosta rungosta olisi monikin maksanut Sinulle tupla m3-määrän kuivaa koivuklapia. Edellyttäen että oli suhteellisen oksatonta, ainakin ensimm.10 metriä. Noita kysymiäsi vehkeitä ei kannata muutamankaan rungon takia itselleen hankkia, mutta alan urakoitsijan saat kyllä tontillesi yhtäkin runkoa varten sopuhintaan.Itselläsi menee uudella vehkeellä ensin muutama pitkä pätkä harjoitteluun - tulee turhan kalliita klapiaihioita.
Pohja valettu perjantaina - tänään purin muotit. Kyllä minun mielestä 48x48 kestopuu on riittävä, koska se on betonikakkua vasten, joten riittää ihan varmasti. Lisäksi tuollainen 50x300 pelkalle riittää pikkuisen normaalia leveämpi jako. Mutta juoksujen alle laitan sittenkin huopaa. Jälkeen päin ajateltuna tuo solumuovi-idea oli ihan älytön!
Kyllä minä näen tuon teranssin vielä käyttökunnossa about 10 vuoden kuluttua. Jos se sen palvelee, niin joutaakin jo vaihtoon. Tässähän on se hyvä juttu, että varaosia on saatavilla ;)Kiitoksia ideoista
Ehdotukseni leveämmästä (95mm) aluspuusta perustuu tuon 50 300mm lankkusi kiinnitystarpeeseen ja sen sen elämisen estämiseen - ei 4848 soiron "kantavuuteen".Kuusi- /kahdeksankulmaisen "kodan pohjan" mittatiedot auttaisivat paremmin hahmottamaan kysymystäsi. Tulevatko lankut "auringonsäteinä" viistoiksi sahattuina vaiko "hämähäkin verkkona"?
Tokihan nelonen lappeellaan olisi parempi. Itse pelkään vain “vesitaskua” kestopuun päälle, josta mäntytukin on helppo imeä sitä puoleensä. Sattuu olemaa käyttöullakolla tuota 48x48, joten kyllä taidan siitä tehdä… Ehkä?
Kota on Porin Puupoikien 6-kulmainen. Eli seinän pituus on 1900. Terassin koko on n. 2100-620 x 1700. Eli kapenee koko ajan ovesta pois päin aina tuonne 620 mm saakka. Syvyyttä terassilla on about 1700… Ala on n. 3,5 m2. Eli ei mikään tanssilattia 