Ei taida “Monta” uskaltaa laittaa ehdotelmaansa julkisesti näytille.Osui “arvaus” taas kerran kohdallasi oikeaan. NÄIN SE ON ! SE VAIN ON NÄIN …
Ketun sanomisiinko pitäisi tälläkin palstalla perehtyä?
Taidat ne muistaa kysymättäkin,sen verran lähellä tuo satukausi vastauksistasi päätellen sinulla on.
Minulla oli kuva ruotsalaisesta talosta, mutta suurennos räystäästä tuli liian sumeaksi.
Piirsin vapaalla kädellä leikkauksen räystäästä. Jos katsotaan otsalautoja vasten niin katteen alla olevan otsalaudan ja aluskatteen välissä on noin 10 mm:n rako. No tästä voidaan nyt keskustella, mikä tässä ei toimi?
Kiitos Betonitohtorille selkeästä kuvasta!
En ainakaan minä keksi, miksi rakenne ei toimisi; aluskatteelle mahdollisesti joutuvat vedet valuvat epäilemättä räystäskouruun. Yhden kysymyksen kuitenkin tekisin: tuulettuuko aluskatteen alla oleva laudoitus riittävästi, vai onko sillä sinistymis- tai homehtumisriski?
Toiminee... Rakennetta pitää hieman muokata aluskatetyypin ja sen asennusalustan mukaisesti, ettei tuohon aluskatteen alapäähän synny "vesipussia". Eli nuo otsalaudat, joissa räystäskouru on kiinni, pitää asentaa riittävän alas, kun käytetään "roikkuvia" aluskatteita.
Roikkuvan aluskatteen alapuolen pitää tuulettua.
Tuo kuvan mukainen ratkaisu sopii sellaisenaan bitumihuopa-aluskateratkaisuun.
Ei aluskate räystäällä roiku, koska räystään osalla on umpilaudoitus.
Ainahan homehtumisriski on olemassa, mutta räystään aluslaudoitus on harva, joten ainakin alapäin umpilaudoitus tuulettuu. Ja, eihän huopakatteen aluslaudoitus homehdu, vaikka päällä on piki ja huopa.
Eipä pahemmin minusta varjopuolia poislukien ehkä kovalla sateella kun kuitenkin 99.9%vedestä tulee katetta pitkin voimalla alas niin tuo järjestely pakottaa asentamaan rännin pikkuisen alemmas kuin “perinteisellä” tavalla,joten piilee vaara että vedet juoksevat rännistä yli.
Hieno kuva ! Kiitos siitä!! tuottaa tervettä keskustelua eri rakenteista eikä juupaseipäs pihlajanmarjasoopaa…
Tuo bitumihuopa aluskatteena muuten aiheuttaa joissain kunnissa vaikeuksia paloturvallisuuteen vedoten…
"Ei aluskate räystäällä roiku, koska räystään osalla on umpilaudoitus."
Tuohon kiinnitinkin huomioni. Nuo muoviset aluskatteet asennetaan usein siten, että ne ovat kattokannattajien välissä hieman notkollaan, joten aluskatteen "aallonpohja" on alempana, kuin kattokannattajan yläpinta.
Räystäällä tämä osoittautuu ongelmalliseksi, mikäli jokin estää aluskatetta olemasta notkollaan, kuten räystään umpilaudat tai otsalaudat. Tällöin tuo vesipussi voi muodostua.
Äijä: Eikös nuo kattohuovat ole jollain tavalla luokiteltuja syttymisherkkyyden suhteen?
Juu, kyllä näin on. Se olisi kiristettävä räystäälle niin hyvin, ettei pussia juuri synny. Tämä on myös meidän omissa virityksissä ongelmana. Olen kyllä nähnyt tapauksia, että aluskate loppuu ennen ulkoseinää ullakon puolelle!!!?
Don Ajatus:eivät vetoa syttymisherkkyyteen vaan aineen ominaisuuksiin palotilanteessa sekä sammutettavuuteen. En kritisoi asiaa sen kummemmin,minusta se oin siellä ok,mutta tällä tavalla jotkin tarkastajat asioita miettivät. Eli kannattaa tuokin varmistaa oman kunnan tarkastajilta ennen kuin tekee, säästyy monelta harmilta.
Tuossa kireälle aluskatteen pingotuksessa myös piilee yksi asia miksi en kannata tuota ratkaisua.
Tässä olikin kyse ruotsalaisten katteesta. Pysy Monta siellä YV-puolella.
On tietenkin mahdollista jatkaa tuota aluskatteen alla olevaa laudoitusta harjalle saakka. Ainakaan silloin ei vesipusseja synny. Ja on siitä etua työturvallisuuttakin ajatellen.
Viitaten alkuperäiseen otsikkoon, niin mitähän se tuollainen täällä Suomessa oleva turha/virheellinen viritys
" On tietenkin mahdollista jatkaa tuota aluskatteen alla olevaa laudoitusta harjalle saakka."
tuolla rikkaassa Ruotsissa maksaa ja saatikka täällä köyhässä Suomessa. Olen käsittänyt kysyjän tarkoittavan suomalaista tapaa, mutta olen siinäkin käsityksessä väärässä.
Kiitoksia vain arvon betonitohtori, mutta Monta ei ota ohjetta vastaan otsikkona olevassa asiassa.
1) Arvon tohtori heittää taas kerran "itse lapsen pesuveden mukana pois". (Ala)Umpiräystään osaalla juuri se on virhe, että aluskatteelta tuleva vesi lahottaa sen alapuolella olevan umpiräystään alalaudoituksen vähitellen. Toisaalta aikaisemmassa kynäilypiirroksessa umpiräystäälle laitettu yläpuolinen laudoitus on aivan käsittämätöntä, vaikkakin siinä puhuttiin ruotsalaisista malleista. Olkoon Ruotsissa miten tahansa, niin otetaan me oppia vain suomalaisesta hyvästä rakentamistavasta.
Myöskään se ei edistä hyvää rakennustapaa, jos on tehty kautta aikain tavanomaisesti huonosti, niin sitä pitää tehdä edelleeenkin.
En lähde väittelemään siitä kuinka paljon vettä loppujen lopuksi aluskatetta pitkin tulee alas, mutta
ehkä ainakin jonkin verran tulee. Toisaalta aluskatteen tehtävänähän on myös tasata
kondessiveden tuulettuminen altapäin, jos/kun sitä esiintyy.
2) Siinä ylimmässä kuvassa puhutaan aluskatteena kermistä ja otsikossa on aluskatteena aivan toinen materiaali eli sekoitetaan periaatteessa kaksi aivan "eri tapausta".
3) Jos räystäällä käytetään kermiä, niin silloin se on tehtävä koko lappeelle, koska silloin sen kermin ja se jakeena olevan "muovi"aluskatteen limityskohtaan muodostuu kielletty "vesipussi/vesikuoppa/vesipesä".
Vesikuoppa muodostuu siitä, kun kermi on "suora", mutta muovialuskate on oltava "notkolla" kattotuolien välissä ja oikeaoppisesti sitä ei saa "pingottaa" suoraksi missään kohtaa. Vaikka se muovialuskate pingotettaisiinkin suoraksi virheellisesti räystäällä, niin siitä huolimatta se vesipussi synttyy siinä kohdassa, jossa se muuttuu notkollaan olevaksi.
4) Varmasti Suomessa käytettävä aluskatemateriaalina umpiräystäillä varustetuissa taloissa on muovialuskate suurimmaksi osaksi, koska se on täysin luotettava ja kaiken lisäksi hyvin edullinen ja nopea asentaa verrattuna kerminä käytettävään aluskatteeseen. En lähde väittelemään kumpi ompi parempi "sänky vaiko seslonki" eli kemi vai muovialuskate muutoin kuin hinnan suhteen.
5) Tuo RT 85-10848 "harhauttaa" asiaan perehtymätöntä ainakin aluskatteen osalta ja varsinkin esitetyt kuvat. Onko se tietoisesti tehty vai ei, niin siihen en ota kantaa, mutta toivottavasti ainakin hyvässä uskossa. Taas pelkkä usko eikä luulokaan auta ainakaan rakennusasioissa.
6) Toivottavasti tätä viestiä ei "valvoja" poista alta aikayksikön, kuten edellä.
En poista, koska teksti on asiallisesti kirjoitettu.
Joo onhan ne henoja kuvia.
Eiköhän tuo ruottin malli ole ihan toimiva kampe, en sitten tiedä miltä tuo luonnossa näyttää rakoineen kaikkineen.
RT-kortissa taas on nämä perinteiset ratkaisut mitä täälläkin on totuttu tekemään. Tosin sekin pitää muistaa, että aina RT-kortissa olevat ohjeet ja detaljit ei ole oikein. Kuten joku jo edellä sanoi, näissäkin kuvissa on ollut helppo piirtää ratkaisuja, mutta toteutus on sitten eri asia. Tai ainakin hankala ja hermoja kiristävä…
Meillä on detaljisuunnittelu vielä lapsen kengissä. Työmaalla tehdään paljon det-ratkaisuja ja ne ovat usein ammattimiesten/-naisten tekemiä ja myös työmaajohdon hyväksymiä. Useat niistä toimivat, mutta paljon on huonoja ja toimimattomia ratkaisuja. Tästä johtuen tulee vieläkin paljon kosteus- ja homevaurioita em. ratkaisujen takia. Kyllä rakentajan tulee noudattaa tehtyjä suunnitelmia. Jos niitä ei voi käytännössä tehdä, on niistä ilmoitettava aina rakennuttajalle / tilaajalle. No, omakotikohteissa tulee varmaankin eniten näitä työmaaratkaisuja ja näissä kohteissa on myös valitettavan paljon virheitä. Ns. ammattimiesten ratkaisut eivät aina toimi kosteusteknisesti oikein. En halua mollata ketään lausumallani, mutta aina kannattaa miettiä ratkaisujen toimintaa eikä pitää kiinni uppiniskaisesti siitä, mitä ennenkin on tehty.
Toki virheitä tulee muussakin rakentamisessa, mutta siellä pyritään myös det-suunnitteluun ja harvemmin rakennusporukka ottaa vastuuta itselleen det-muutoksista.
Jos meillä ei olisi insinöörisuunnittelua rakentamisessa niin, eläisimme rakentamisessa kivikautta….
Siinähän se valitettavuus onkin, että meillä suunnitelijan persaukset ovat penkissä kiinni aina koulunpenkiltä lähtien, eikä myöskään irtoa siitä koskaan muutoin kuin eläkkeelle lähdettäessä, jolloin sekin irtoaminen ainakin raksuunnittelun kannalta on aivan myöhäistä tai
sitten nykysuunntauksen mukaan opetuksessa lähdetään siitä, että painetaan vai nappia, jolloin ulos tulee sitäsuntätä tietämättä yhtään onko se tulos edes oikean suuntainen vai täysin päin vastainen ts. opetuksessa ei ole pitkiin aikoihin enää pyrittykään siihen, että suunnittelijan pitää osata ongelma ratkaista ilman tietämyskonettakin, jolloin hän pystyy ainakin arvioimaan onko napilla saatu ratkaisu edes siis oikean suuntainen, koska ohjelmistotkin ovat vain ihmisen tekemiä, ainakin vielä ja kaiken lisäksi ainakin jonkun sortin suunnittelijan tekemä eli ympyränkehä on täydellinen.
Tällaisista virhesuunnitteluista on valitettavan paljon karmeitakin esimerkkejä. Kaiken lisäksi tietenkin ilman konettakin ihminen tekee virheitä tai huonojakin ratkaisuja.
No niin. Odottelinkin jo tuota vääntöä timpuri vs. insinööri. Maailma ei onneksi ole niin mustavalkoinen.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että edellä olevien detskujen kolmanen kuvan mukainen ratkaisu on ihan hyvä ja KÄYTÄNNÖLLINEN vaihtoehto. Jos kosteusrasitus tulee räystäsaluslautoihin ja näissäkin vaurio on selvästi näköelimillä havaittavissa, ei olla kovin syvällä suossa. Mitään piiloon syntyviä pommeja ei tällöin rakenneta. Jos vesikate on asiallinen, ei kai tuolla mitään massiivisia vesimääriä pitäisi edes olla.
BT:n mainitsema aluskatteen reunan jättäminen ullakolle nyt on selvä töppi, ei voida mitenkään rinnastaa yleiseen käytäntöön.
Eittämättä esitetyt ratkaisut toimivat detskutasolla mutta tuollaisten rakenteiden tekeminen käytännössä toimiviksi onkin sitten toinen juttu. Siitä vaan tekemään, itse en moisiin nykerryksiin paukkuja tuhlaisi.