Kyseessä on 1995 rakennettu talo, 2 vuotta omistettu ja viime talven jälkeen seinissä on lohkotiilessä
sekä saumoissa halkeamia. Halkeamia löytyy talon joka seinältä.
Kysyisin, että mikä ihme halkeamat aiheuttaa ympäri taloa yhtä-äkkisesti? Routa? Paljonkohan
on routaeristeen vahvuus pitänyt olla vuonna 1995? Auttaako kotivakuutuksesta yrittää saada korvausta? Onko muuta korjausvaihtoehtoa kuin vaihtaa tiiliverhous koko taloon?
Halkeamia on siis joka seinällä, joissakin on tiili poikki, osassa menee saumaa myöden. On myös erkkerien kulmissa ja ikkunattomissa kohdissa. Talon ulkonurkista löytyy pienempi halkeamia.
Kiitos jo vastauksista!
Aki
KUVA 1: Pohjoisseinä, jossa tiiliseinä on halki kuvan mukaisesti. Myös rouhepinnoituksessa näkyy
sokkelissa halkeama, ei juuri näy kuvassa.
KUVA 2: Lievempi tapaus, ei ulotu sokkelliin asti.
KUVA 3: Suurempi halkeama, menee sokkelliin, mutta sokkeli ei näyttäisi olevan halki. Tässä vain
osa halkeamista, kuva 1 pahin.
Kyllä se on routa (?), niin kuin arvelitkin. Niin arvellaaan täälläkin. Edelleen arvailuja:
1) Jos routasuojat ovat styroxia, niin
- kastuneet/vettyneet
- autolla ajeltu sokkelin vierestä, joten litistyneet/porkkaantuneet
2) vesi noussut, jos tarkoitus on pitää kosteutta loitolla avo-ojilla, jotka "täyttyneet" eli ojien pohjat "nousseet" liian korkealle.
3) onko sittenkin tontti "kuivunut" liikaa?
4) MIlloin halkeamat ovat syntyneet?
Kannattaa ottaa tarkka seuranta tästä etenpäin.
Huom! Eo. täysin arvailua!
Kiitos vastauksista!
1) Talo sijaitsee Oulun korkeudella, ja kun kaivoin seinän viertä, löysin muovin ( noin 25 senttimetrin syvyydeltä sekä muovin alta 50 mm styroxin. Tämän alla hiekkasoraa. Talossa ei ole salaojia, sillä
talo sijaitsee vanhalla merenpohjalla eli päällykerroksen alla on metreittäin vain hiekkaa. Voisi
eristeet siis silti vettyä?
Halkeamia on ympäri taloa, mutta EI siellä missä autolla pystyy ajamaan.
2) Hiekkakangas maa. Ojia ei edes talon kunnolla vierellä ole, en ole nähnyt niissä vettä
edes kovalla sateella. Eli maa imee vedet todella nopeasti, ainakin kesäisin.
3) Mitähän on tämä liika kuivuminen ? 
4) Halkeamat syntyivät viime talvena, jolloin oli kovat pakkaset. Ostin talon 2 vuotta sitten, eikä
varmasti olleet seinät halki silloin.
Miten korjaan? Jos laskin laskurilla oikein styroxia pitäisi seinilla olla 111 mm, nurkissa 155mm. Eli seinät routaeristyksestä auki ja lisää styroxia ( säilyttänen vanhat ). Entäs tiili? Vaihto puuverhoukseen vai rappaus? Mikä olisi halvinta? Halkeamia on niin paljon ( yli 10 ) ettei paikkaukset ole mielekkäitä talon arvon säilyttämiseksi.
Kiitos paljon jo vastauksista!
"3) Mitähän on tämä liika kuivuminen ?" Se tarkoittaa sitä, kun maa kuivuu eli poistuu vettä sinne alempiin kerroksiin, niin silloin maan tilavuus saattaa pienentyä eli maa painuu. Se riippuu maan laadusta.
Saattaahan olla, että se vesi on aiheuttanut sen routimisen eli vajaa routasuojaus ja vesi ovat aiheuttaneet routimisen.
Routasuojaus on riittämätön. Kannattaa käyttää toisella tavalla valmistettua polystyreeniä (100mm x 1200 mm). Nurkissa kannattaa käyttää kaksinkertainen määrä leveydeltään verrattuna muuhun sokkelivierustaan.
Routasuojaus on ilmeisesti myös liian ylhäällä verrattuna sokkelin pohjaan, sillä routa etenee/yltää vinosti sokkelin alle.
Seinän halkeilu on ominaista tälle tiilityypille. Halkeilu johtuu seinän lämpöliikkeestä. Tiilin kontaktipinta laastiin on sileä. Poltetuissa tiiliseinissä ei juuri tätä ilmiötä ole.
Roudalla ei ole mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa.
Paikalla kävi tänään kunnan rakennusmestari. Raapi päätään, oli sitä mieltä että tuskin routa hiekkakangas maalla. Epäili tiilien liikuntasaumojen puutetta. Sanoi vielä, että routaeristys kannattaa laittaa kuntoon. Lisäksi ikkunoiden päältä puuttuvat pellit, ne kannattanee lisätä. Mutta tuskin peltien puute halkaisi seinät?
Avasin sokkelin. Murtuma ei mennyt sokkelin läpi. Talo on näköjään harkkoperusteinen ja anturan päälle oli styroxi laitettu, siksi se oli niin ylhäällä.
Mitä siis tekisi? Onko aihetta pyytä myyjältä rahaa? Routaeristeen korjaus maksaa tarjouksen mukaan n. 3000 euroa tarpeineen. Pellityksen hintaa en tiedä vielä, muurari arvioi hintaa ensi viikolla. Tarkkaa syytä halkeilulle ei oikein saa edes ammattilaiselta…
Kyllä siinä joku painuma on tapahtunut halkeaman jommalla puolella tai nousua halkeaman kohdalla, koska rako kasvaa/suurenee ylöspäin. Miten on läpi seinän ylhäällä esim. ikkunan yläpuolella, jos tiiltä? En sulkisi routimista kokonaan.
Enpä suosittele lähtemään "tappeluun",jos myyjä ei suosiolla anna rahaa.
Halkeilu on lämpöliikkeen aiheuttamaa. Kesällä halkeama on pineimillään ja voi olla aurinkosivulla melkein kiinni. Talvella raot suurempia. Ei menesty oikeudessa. On ominaista tälle tiilityypille niinkuin Niger on maininnut. Samoin kunnan mestari.
Ja kesti noin 15 vuotta ettei halkeillut. Se on myönnettävä, että ko. tiilityypille on ko. lainen käyttäytyminen ominaista, mutta se ilmenee ainakin useimmiten jo varhemmin.
Onko rako aina pienempi seinän alaosassa kuin ylöspäin mentäessä? Mihinkähän ominaisuuteen se perustuu?
Arvelen että Neuvostoliiton ydinlatausten seurauksena maan muodonmuutos antura painunut seinässä halkeamia. 
Ikkunan yläpuolella on puuverhous, jossa ei ole merkkejä liikkumisesta. Rako on kutakuinkin samanlevyinen sokkeliin asti, sokkelissa halkeama kapenee.
Minun silmäni näkevät kuvasta pääteltynä toisin. En lähde väittelemään. Yleensä se pitää liikkua paljon, jotta sen liikkumisen puuverhouksesta näkee.
Allekirjottaneella samalaisesta tiilestä verhous ja aikalailla kuvatunlaisia halkeamia löytyy myöskin. Ainut ero taitaapi olla että sokkelista halkeamia ei juurikaan löydy, poislukien hieman painunut kellarin nurkka, jossa lievää liikehdintää tapahtunut joissain sokkelin saumoissa. Väittäisin että liikuntasaumojen puute on ollut suurin halkeamien aiheuttaja, koska ei edes 22m pitkällä seinällä ole liikuntasumoja ja nämä halkemat ovat juurikin ns helpoimilla kohdilla eli ikkunoiden alareunoista alaspäin, koska on lyhin matka eli vaatii vähiten voimaa halkemiseen… Jos olis tehty edes yksi koko seinän korkuinen sauma vaikkapa keskivaiheille tuota seinää niin tuskin olis halkeillu nuin… Lähinnähän nuo on esteettisiä vaivoja ja voihan/kannattaa tilkitä niitä vaikkapa sikaflexin sopivan värisellä elastisella liimamassalla niin ovat hieman vähemmän näkyvissä ja ei ainakaan vesi pääse halkeamiin ja näin jäätyessään pahenna tilannetta…
Puuttelinen routasuojaus on tietenkin yksi mahdollisuus myöskin kun meilläkin nuita halkemia tuli hieman lisää toissatalvena. Viime syksynä teimme sadevesi ja salaojarempat kaikkine hivistelyineen. Uusittiin myöskin routasuojaus ja ainakaan viime talvena nuita halkemia ei enää tullu. Entinen routasuojaus oli hieman huolimattomasti ladottu paikalleen ja sitä oli ehkä liika vähän. Yks täys 5cm styroski poikittain ja puolikas päällä limityksellä.
Uus tehtiin niin että 1,2m pitkä sivu 5cm vahvasta eps 120 routa-levysta laitettiin sokkelista ulospäin ja päälle tuleva täys levy poikittain niin kaikki saumat tuli limityksiin. nurkissa vietiin suojausta hieman pidemmälle ja leveemmälle… lisäks tuli 5cm levy pystyyn sokkelia/patolevyä vasten ja kaikki sadevesuputkien, kaivojen yms läpiviennit tiivisteltiin uretaanilla…
Kuvasta näyttää siltä, että ikkunan alapelti on liian vähän kallistettu.
Keväällä pienikin jääreunus etureinassa, niin sulava lumi tai vesisade
kulkeutuvat naulan reijästä tiiliseinään.
Yöpakkanen hoitaa loput.
Railot voi peittää sopivalla tavalla, esim. lämpömittarin anturijohto suoran railon päälle, ja jotain köynnöskasvia mutkittelevan sauman päälle. Korjausyrityksillä halkeamien kohdat erottuvat vain entistä selvemmin muusta verhouksesta poikkeavina. Kyseessä on kosmeettinen haitta.