Toisen kerrostalohuoneiston äänieristysongelma

Aloitanko uuden ketjun vai jatkanko tuohon toiseen... hmm, no onhan tämä eri kämppäkin.

Kyseessä on kaksio 1959 valmistuneessa betonirakenteisessa kerrostalossa. Olen tässä muutaman viikon ajan siinä asumista treenaillut ja hämmästynyt, sanoisinko jopa järkyttynyt, siitä paljonko kuulen naapurin puuhailusta. Olen nyt lukenut täältä kysymys- ja vastauspalstalta monesta tilanteesta ja ymmärrän valmiiksi että helppoa patenttiratkaisua ei ole olemassa.

Mutta jotain nyt pitäisi pystyä tekemään. Tiedän olevani tavallista herkkäkuuloisempi ja ärsyyntyväni ylimääräisistä äänistä selvästi tavan ihmistä enemmän, joten sekin epäilyttää että ongelma on ihan omien kultakorvieni välissä. Mutta eihän nyt voi olla tarkoituksenmukaista että kuulen kuinka naapurissa keskustellaan, siis normaaliäänellä eikä huutaen? Sanoista en sentään ihan saa selvää.

Yksi kysymys onkin siis tämä: mistä löytyy tai onko olemassa auktoriteettia tai asiantuntijaa joka voisi todeta pitäisikö tähän tottua vai ei? Omasta mielestäni tilanne on jossain sietämättömän ja asumiskelvottoman välillä, mutta mutta... terveystarkastaja? isännöitsijä? kummin kaima?

Toinen kysymys on syyllisten etsintä, ja tähän minulla on toistaiseksi kaksi tarjokasta. Yksi on lämpöpatterin putkiston läpivienti olohuoneestani naapurin puolelle: patterin putki ei nimittäin mene tarkkaan ottaen seinään, vaan seinässä olevaan hieman isompaan putkeen. Olisiko siis niin että alkuperäiset putket on jossain vaiheessa katkaistu ja uudet vedetty niistä läpi? Tai oli syy mikä tahansa, voiko tosiaan olla niin että kyseinen putki on avoin ilmareitti asuntojen välillä? Jos voi, millä tukin sen?

Toinen on sitten ihan se itse seinä, joka vaikuttaa hyvin kevyeltä tai jopa ontolta. Ihan sormilla kevyesti napauttaen huomaa kuinka se kaikuisasti kilahtaa tai kumahtaa. Tämä seinä on siis samassa rapussa olevan asunnon ja minun asuntoni välinen, ja se sama josta em. lämpöputki menee läpi. Vastakkainen seinä on kahden rapun välinen seinä ja se taas vastaavassa kopautustestissä tuntuu hyvin kiinteältä eikä jää "soimaan" samalla tavalla - enkä sieltä puolelta ole mitään kuullutkaan. Jossain täällä puhuttiin kitarankoppa-efektistä, ja asiasta mitään tietämättä voisin veikata että juuri siitä on kyse. Koska olen myös musiikin ystävä ja hifisti tämä kaikuisuus on senkin takia häiritsevää ja selvästi kuultavissa, mutta voiko se selittää myös naapurin äänien selvän kuulumisen? Olisiko akustointilevyjen asentamisesta seinään mitään apua? Vai pitäisikö se seinä repiä auki ja katsoa mitä se on syönyt tai ollut syömättä, jos haluaa päästä asiasta perille?

Naapuria olen toki yrittänyt jututtaa ihan senkin takia että miten minun musiikkini kuuluu hänen puolellaan, mutta joko olen yrittänyt väärään aikaan tai häntä ei vaan huvita avata. Pitänee lähestyä postikortilla.

Kiitoksia jos jaksoitte lukea kaiken, vielä enemmän kiitoksia jos osaatte neuvoa :)

Tilaa yritys joka mittaa huoneistostasi ilma- ja askel äänet, sen jälkeen tiedät tarviiko tehdä mitään. Mittauksien kustannus n 1500-2000 €:a. Yritä saada taloyhtiö maksumieheksi.Talo toki melko vanha.Laita elstinen kitti siihen putken läpimenoon. Akustolevyt vaimentavat kaikua, eivät ääntä.Äänen vaimentaa massa.

Huoneistojen välinen seinä ei saa olla kevytrakenteinen. Isännöitsijältä kannattaa tarkistaa että seinästä löytyy riittävä eristys mm. palotilanteen varalle. Osastoivat seinät harvemmin kumisevat samalla tavalla kuin kevyet väliseinät joissa ei välttämättä ole edes villaa levyjen välissä. Vakuutusyhtiöllä saattaa olla paljon sanottavaa jos seinä ei ole riittävä...

Kyllä se huoneistojen välinen voi olla ns. kevyt rakenteinen jos kevyt rakenteella tarkoitetaan rankoja ja kipsilevyä. Seinän pitää silloin olla tuplarungolla ja useampi kipsilevy 2 kpl puolellaan., mutta tuon ikäisessä talossa tuskin lienee, jos ei ole jälkikäteen tehty.

kiitokset selvennyksestä “Mestari”. Eli seinä voi olla puu- tai metallirunkoinen mutta kipsilevyjä ja villaa pitää olla riittävästi jotta saavutetaan osastoivan seinän paloluokitus.

Mielenkiintoista! :slight_smile: Paloturvallisuuspuolta en olisi osannut ajatellakaan. Jos todella olisi niin että kyseinen seinä olisi niin pahasti alimitoitettu, en varmaankaan joutuisi itse mahdollisten korjausten maksumieheksi.



Tällä hetkellä kuitenkin pidän todennäköisempänä että seinän (pinnan) kaikuisuus ja puheäänen kantautuminen ovat tässä kaksi eri asiaa ja toisistaan riippumattomia. Siis päällimmäisen levyn takana nyt vaan on vähän tyhjää ja se levy kumisee mutta vaan omalla puolellani, ja toisaalta se läpivienti kuljettaa ääntä asuntojen välilä. Käyn tänään hankkimassa sitä kittiä ja askartelen läpiviennit tukkoon, ja jatkan kuulostelua.

Ei kai siellä nyt mitään kipsilevyväliseinää 1959 rakennetussa kerrostalossa voi olla. Sellainen voisi olla korkeintaan yhdessä asunnossa, jos joku olisi sen jälkeenpäin rakentanut, mutta että oikein asuntojen välissä!

Kokemukseni mukaan näistä “ei voi olla” rakenteista ym. löytyy ihan mitä tahansa mille vain ihmisen (korjaajan) mielikuvitus antaa rajat.

Talolla on ikää lähes 50 vuotta, kuinkahan monta omistajaa / asukasta = muutostöiden tekijää onkaan tänä aikana ollut?

Äänieristysmaailma on joskus vähän mystistä ja pienpiirteistäkin; puhutaan runkoäänistä, ilmaäänistä jne…ja niiden yhteydessä rakenteiden äänieristävyydestä. Tässä tapauksessa lienee kysymys ns. ilmaäänien kulkeutumisesta huoneistosta toiseen ja syitä heikoon äänieristykseen on haettava läpivieneistä eli selvistä reijistä ja toinen syy-yhteys on tuo huoneistojen välinen seinärakenne.

Mm. terveystarkastajilla yms. tahoilla on mittareita joilla saa suuntaa-antavan/riittävän käsityksen kahden huoneiston välisen seinä ääneneristävyyden tasosta (min. vaatimus löyty RakMk:sta). Tällä pienpiirteisyydellä tarkoitan sitä, että yksi Suomen johtavista akustikoista on osuvasti todennut; “Jos teet äänieristysseinään neulalla reijän se muutuu näkösuojaksi”; kärjistämättäkään asiaa se on juuri näin.

Rakenteelliset asiat, kuten nämä huoneistojenväliset äänieristysasiat ovat, kuuluvat kaikkinensa selvityksineen, korjauksineen yms. taloyhtiön toimivaltaan. Osakas luonnollisesti voi tehdä aloitteen jopa vaateen asian korjaamista, jos näyttöä löytyy, ettei seinä vastaa vaadittua äänieristystasoa.

Alla vähän linkkiäkin kuuntelun avuksi

http://www.puuinfo.fi/fi/MediaManager:File/caid/3672

Sovitettu puutaloon, mutta käynee myös kivitaloonkin ainakin osittain.

Panepa googleen

ääneneristys

tai

ääneneristys puutalossa

tai

ääneneristys kivitalossa

tai muuta yhdistelmää mitä mielikuvitus tuo tullessaan, niin löytyy "ohjetta" ja ohjettakin.

Juu, mystistä on… nyt nimittäin vaikuttaa siltä että lähes kaikki häiritseviksi kokemani äänet tulivatkin rapun kautta!



Sain treffattua naapurin, joka sanoi että hän ei ole kuullut yhtään mitään minun puoleltani eikä edellisten asukkaiden aikaankaan, ja heillä oli pieni lapsikin. Hänen näkemyksensä oli että rapusta tulee äänet hyvin, mutta varsinaisesti asuntojen välillä ei ole ongelmaa. Ja nythän on niin että jos eristys asuntojemme välillä olisi niin heikko kuin kuvittelin, ihan varmasti olisi kuulunut.



Sen olinkin kyllä huomannut jo että ovi (tai karmit, miten sen nyt haluaa nähdä) kaipasi tiivistämistä: revin jäljellä olleet 20 senttiä rispaantunutta ja ylimaalattua muovia pois ja liimasin ihan tavallista p-profiilista eristenauhaa tilalle. Jopa muuttui ääni kellossa. Eilisiltana asunnossani olikin tosiaan niin hiljaista, että jääkaapin viaton hurinakin tuntui isolta ääneltä. Istuin huuli pyöreänä ihmettelemässä että eihän tässä ole mitään järkeä, ja mietin että näinköhän psykiatri olisikin akustoasiantuntijaa parempi kontakti, kun taidan ns. kuulla ääniä. Kittaan ehkä huvikseni sen läpivienninkin vielä vaikka ihan ulkonäkösyistä, mutta voi olla että sillä ei loppujen lopuksi ole edes mitään merkitystä.



Jäljelle jäi kyllä hiukka hölmö ja nolo olo. Olin likipitäen kaatamassa koko seinän ja oven tiivistäminen tuntui poistavan koko ongelman. Tarinan opetus lienee että äänen lähdettä ja kantautumista on todella vaikea hahmottaa, ja että mihinkään isompaan operaation ei kannata ruveta ennen kuin on ihan varma sen vaikuttavuudesta.

seia hyvä!

"näinköhän psykiatri olisikin akustoasiantuntijaa parempi kontakti". Ajateleppas, josko ko. tarvitseekin ensimmäisenä sitä.

"Jäljelle jäi kyllä hiukka hölmö ja nolo olo."

Kysyvä ei tieltä eksy!

Ei se, joka kysyy, ole tyhmä tai hölmö, vaan se, joka ei ymmärrä tai vain luulee ymmärtävänsä/tietävänsä, mutta ei kysy.

 

 

Kyllä se on nimenomaan luonteen laki: Jos et kestä kärsimystä, niin muuta pois, mutta on yleensä voimassa toinenkin “Kun lähdet sutta pakoon, niin karhu tulee vastaan”. Entä sitten!?

“Mutta miksi haittaa jos naapuri pitää parvekkeen ovea auki?”

Kyllä se haittaa ja pahasti riipuen siitä millainen ilmavaihtojärjestelmä on kennotalossa.

Huolestunut kannattaa toisaalta olla, jos naapurissa parvekkeen ovi pidetään jatkuvasti auki.
Nyt lyhyesti: tällöin kerrostalon korvausilma otetaan aukipitävän parvekkeen kautta siihen ko. huoneistoon, josta se korvausilma leviää käytävään, josta taas se korvausilma leviää muihin huoneistoihin. Niin on ilmavaihto sekaisin. Näinhän myös ne hajutkin leviävät.

En lähde eipäs-juupas-käräjille. Kukin ajatelkoon itse. 

Vanhoissa kerrostaloissa on usein tuplaovi huoneistoihin. Jos tiivisteet kunnossa niin ei paljon vuotoa ole, ei ilman tai äänen. Miksi parvekkeelle on ovi jos sitä ei saa avata? Vanhoissa kerrostaloissa kylläkin korvausilma tulee usein vain huoneisto-oven raoista koska kunnollisia korvauilmaventtiileitä ei ole. Jos talon ilmanvaihto kunnossa niin parvekeoven avaamisella ei ole merkittävää vaikutusta muiden huoneistojen ilmanvaihtoon.