Tuhansia litroja valumavesiä salaojaan sateella

Salaojan päätykaivoon päätyy savisen piha-alueen valumavesiä kovan sateen aikana ja pari tuntia sen jälkeen liki 1000 litraa!  Onko tietoa tai arvausta kuinka nopeasti nämä valumaveden savilieju tukkii salaojan? Meneekö muutamia vuosia vai vuosikymmeniä?  Salaoja tehty tänä kesänä kaikkien ohjeiden mukaan (2,5 metriä korkean sokkelin vieressä  60 cm 6-16mm sepeliä, suodatinkangas ympärillä ja 110 salaojaputki sentin vietolla). Tiiviistä savimaasta siis kysymys. 

Kiitos ja kumarrus asiallisista ja perustelluista vastauksista.

Salaojakaivoihin tai oikeammin salaojan tarkastuskaivoihin ei pitäisi päästä hulevesiä lainkaan. Sadevedet pitää nyt saada ohjatuksi sinne, minne ne on ajateltu johdettavaksi. Jos ne pääsevät salaojaputkiin niin lietettä kertyy putkien sisälle. Tuskin tukkii salaojia ja jos putken pohjalle kertyy kerros lietettä niin se lähtee huuhtelemalla.

Siis salaojat täyttyvät noin paljon? Nyt kyllä herää kysymys että miten pintavedet on ohjailtu eli onko kattosadevedet ohjattu sadevesijärjestelmään tai muutoin pois (ei siis salaojaan), ovatko kaadot (talosta poispäin) riittävät ja onko mahdollisen ylärinteen puolella niskaojaa tai muuta tehokasta vedenohjausta. Jos huoli on savivellistä niin tuntuisi että nimenomaan noi kaksi viimeistä asiaa pitäisi varmistaa kunnolla.

Kiitos vastauksista! Kyllä, sateen jälkeisinä tunteina 200-1000 litraa vettä kertyy salaojan päätekaivoon, josta uppopumpulla edelleen nostetaan kertynyt vesi kaupungin verkkoon. Uppopumppu sike, ettei kaato riitä.  Kattosadevedet ohjattu oikeaoppisesti sadevesikaivojen kautta erilliseen sadevesikeruuputkistoon. Kaadot ovat routaeristeen (finnfoam) talon seinäistä pois metrin verran, mutta tiivis savimaa oletettavasti valuttaa katon ulkoisen sateen sepelin ja saven välistä reunaa pitkin alas suodatinkankaan läpi salaojaputkistoon. 
Ylärinteen puolella ei ole niskaojaa. 

Niskaoja talon ympäri ja pudotus sadevesikaivoihin nurkkkin? Työläs ja kallis, mutta onko vaihtoehtoja? Ylipäätään onko suodatinkankaan tukkeutuminen ajan mittaan riski savimaassa? Vuosia vai vuosikymmeniä? 

Jotenkin tuntuu kovin vaikealta kuvitella että noin isoja vesimääriä tulisi vain tuosta 60 cm levyisestä sepelivyöhykkeestä kun kattosadevedetkin on ohjattu asiallisesti sadevesijärjestelmään. Eli itse kohdistaisin katseen noihin muihin pintavesiin. Olisiko mitään mahdollisuutta laittaa jonkinlaista kourua siihen kohtaan missä talosta poispäin oleva kaato kohtaa mahdollisen vastakaadon ja ohjata edelleen tuota kouruvettä sadevesijärjestelmään? Tai vaihtoehtoisesti tuo niskaoja? Jos ylärinteen puolella on ihan paljas kallio niin voi siihen kallioon valaa sellaisen n 10-20 cm korkean betonisen vedenohjausharjankin, toki tästä on iloa vain jos ne pintavedet saa edelleenohjattua sadevesiputkistoon.

Mitä tulee suodatinkankaaseen niin oman käsitykseni mukaan se tukkeutuu aika nopeasti hienoaineksesta, tietenkään tästä ei ole apua jos kankaassa on reikiä vai jos kangas ei muutoin ole yhtenäinen.

No niin, tuo 10-20 cm vaikuttaa jo olevan helpommin toteutettavissa kuin 1020 cm !:stuck_out_tongue:



Tuossa on yksi esimerkki vedenohjausharjasta joka valettiin kallioon kiinni, viimeisessä kuvassa osoitettu vedenohjausharja nuolella. Vedenohjausharjan valamisen jälkeen tehtiin täyttö sepelillä, sepelin päälle tuli suodatinkangas, multaa ja nurmikko. Näin ohjataan ylärinteen puolelta tulevia valumavesiä talon ohi.