Kuusi vuotta vanha omakotitalo ostettu tänä kesänä. Talon sokkeli on kahdella seinustalla hieman matalalla (n. 20 cm maasta) ja tämän takia kovalla vesisateella vettä ja maasta roiskuvaa hiekkaa pääsee pieniä määriä puuverhouksen takapuolelle.Tuulensuojalevyt suojaavat alajuoksua ja betonisokkelin päällä on vielä bitumihuopa + solumuovi, joten vesitipat roiskuvat tuulesuojalevyä vasten. Onko tästä pidemmän päälle haittaa? Sokkelissa on muutamia kohtia, joissa pistemäisesti maali lohkeillut pois n. 10 cm matkalta, mutta uskoisin sen johtuvan juuri tälläisestä viistosateesta, koska räystäs ei suojaa tätä osaa talosta niin hyvin, kuin muita seinustoja. Muissa osissa taloa ei maali ole hilseillyt sokkelissa. (Patolevyä ei ole, koska betonisokkeli). Sokkeli kuitenkin kuivuu vesisateiden jälkeen nopeasti. (Vesisateella kosteusjäljet nousevat aivan sokkelin yläpintaan, mutta jäljet laskevat heti sateen tauottua).
Nyt rankkasateiden jälkeen huomasin, että yhdellä talon kulmalla räystästorven kohdalla vesi tulee sellaisella paineella sadevesiviemäriin, että vettä roiskuu myös hieman enemmän ulkoverhouspaneelien alle muutaman sentin matkalta. Tuulesuojalevyjen alareuna on siis sateen jäljiltä hieman kostea, kuten myös rimalaudoituksen alapuoli. Tuulensuojalevyistä on juuri tällä kohtaa lähtenyt hieman "päällispaperi" reunoista irti, mutta muuten vaikuttaa vielä suhteellisen "kovalta", (vaikka hieman murenee alapuolelta, kun oikein kaivaa sormella). Onko tälläisestä ajoittaisesta kastumisesta paljonkin haittaa? Ilmaraot seinien välissä ovat kunnossa, joten sateen jälkeen kastunut osa pääsee kyllä tuulettumaan/kuivumaan.
Koska sokkelia ei voi kaivaa maasta enempää esiin, eli sitä ei voi korottaa, pitäisikö minun laittaa jonkinmoiset muoviläpät ulkoverhouksen alapintaan suojaamaan maasta roiskuvalta vedeltä ja hiekalta? Tuohon roiskuvaan ränniin voisi ajatella räystään paksuista muoviputkea suojaksi? Näin vesi ei roiskuisi taloon päin syöksytorven kohdalla.
Noi perusmalliset Gyproc-tuulensuojalevyt näyttäisivät kestävän ilman verhousta n. 3kk säiden armoilla… Kaipa noi sitten kestävät myös satunnaiset vesiroiskeet myöhemminkin, vaikka eihän se kastuminen milleekkään rakenteelle todellakaan hyvää tee, vaan jokin ratkaisu pitäisi kehittää.
Mitkään rakennustarvikkeet eivät kestä homehtumatta 3 kk säiden armoilla!
Se täytyy nyt vaan ottaa se piha käsittelyyn ja muotoilla se rakennuksen edellyttämällä tavalla. Jos se ei ole mahdollista, niin siinä on taas esimerkki Suomen yleisimmästä rakennusvirheestä: sokkelista puuttuu 20 senttiä. Just sen verran, mistä mulla on ollut joka ikisellä työmaalla riita suunnittelijan kanssa.
Onko mahdollista asentaa “vesipelti” tuohon alareunaan, siis vähän saman tyylinen kuin ikkunoiden kohdalla? Tuuletus pellin yläpuolelta mutta alapuoli estää roiskeet rakenteeseen. Pellin pitäisi ulottua vähintään ulkoverhouksen ulkopuolelle ja tiukasti kiinni (tarvittaessa tiivistyskittaus) tuulensuojalevyyn.
…Niin. Piha on hieman ongelmallinen, koska talo sijaitsee mäessä. Talon valmistumisen jälkeen korottivat yleistä tietä vierellä, joten maata piti lisätä talon ympärille, että kaadot saisi edes jotenkin pelaamaan. Talon muut sivustat ovat kyllä kunnossa, mutta yhdelle mäenpuoleiselle sivulle sokkeli jäi matalaksi.
Vesipelti saattaisi olla yksi vaihtoehto? Pitää hieman tutkia asiaa.
Kuinkas muuten on, tarvitseeko paikalleen valettu teräsbetonisokkeli mitään bitumisivelyitä tai patolevyjä, jos oletetaan, ettei maassa (kalliopohja) ihan hirveästi vesi liiku? Altahan löytyy styroksit kaadoilla ja salaojasoraa riittävästi.
Tuossa kohtaa patolevy tai vastaava olisi tosi tärkeä koska on mahdollista että sade- ja/tai sulamisvedet kastelevat rakenteen. Patolevy pitäisi kääntää alareunasta anturan ulkoreunan ulkopuolelle jotta mahdolliset vedet ohjautuisivat perustuksesta poispäin.
Tuohon lisäyksenä että joskus on tehty “valeoja” rakennuksen ja korkean tien tms. väliin. Se on syvennys joka on salaojitettu tai sadevesiviemäröity ja tietenkin eristetty putki jotta se ei jäädy. Yksi tapa käyttää “hybridiputkea” jossa on yläosassa reiät jotka toimivat salaojana ja umpinainen alaosa toimii sadevesiviemärinä. Tuo siis vaatii sadevesikaivot (ja niihin kallistukset) n. 5m välein.
Kiitos vastauksista. Ajattelin hoitaa ongelman niin, että laitan bitumipohjaiset reunakivet suojaamaan sokkelia pihalaatoituksilta valuvilta sadevesiltä. Kaivan sokkelin vierustan auki, poistan siitä maata pois (joka on ihan ns. hiekkalaatikkohiekkaa) ja teen jyrkemmät kaadot. Samalla myös sokkelia tulee enemmän näkyviin. Tasoittelen hienolla hiekalla kaadot kohdilleen, heitän hienon hiekan päälle suodatinkangasta ja suodatinkankaan päälle jotain 8-16 sepeliä. Näin ollen sokkelia vasten on ilmavampaa materiaalia. Vaikka tällä tavoin meneteltynä sepelit jäävät “alemmas” kuin pihakivet, niin uskoisin reunakivien suojaavan niin, ettei sokkelia vasten valua mitään vesiä. Sepelin alla olevat salaojat imevät sitten hulevedet pois. Nyt tosiaankin sinne jää “kuoppa” reunakivien ja sokkelin väliin, mutta salaojat kulkevat juuri siinä kohdassa, jossa “kuoppa” on matalin. Tällä tavoin ainakaan sokkelin välittömässä läheisyydessä ei lillu vesi.
Idea olisi siis suurinpiirtein sama kuin tuossa linkin kuvassa.
http://www.rudus.fi/image/27165/20130213171449/Formento_918650_1_Liimattava_betonireunakivi_h60.jpg?width=700&height=700&mode=max
Tosin kaato tulee olemaan sokkelista pois päin, eikä sokkeliin päin, niin kuin kuvassa.
Tuossa kuvassa on kait tarkoitus johtaa vedet sadevesikaivoon, tosin kaivo on turhan korkealla.
Hulevesiä ei saisi johtaa salaojiin koska silloin on riskinä kastelujärjestelmä jos salaojat eivät toimi riittävän hyvin tai vettä on liikaa. Ennenmuinoin laitettiin ulos päin kaltevan routaeristeen päälle muovikelmu joka johti vedet poispäin perustuksesta. Voisit kallistaa suodatinkankaan ja laittaa päälle vielä tukevan muovin jonka käännät hieman sokkelia vasten, johtaa vedet edes hieman irti sokkelista? Paljon ei kannata muovia laittaa sokkelia vasten koska silloin saattaa tiivistyä vettä väliin. Muovi kestää aikansa ja siksi patolevy on parempi ja sen voi huoletta taittaa sokkelia vasten kunhan laittaa yläreunaan suoja-/tuuletuslistan.
Ok, ei kuulosta ollenkaan huonolta idealta. Kiitos vinkeistä.
Nyt kun reunakivet ovat asennettu, niin ainoa vesi joka sinne taakse sokkelin läheisyyteen pääsee on sadevedet, jotka tulevat taivaalta. Seinän pääty on reilu 9 metriä pitkä ja sokkelin ja reunakivien väliin jäävä kaistale 30 cm leveä, eli alue joka kastuu vesisateella on n. 9 000x300. Styroxit varmasti ohjaavat sadevedet maan alla tehokkaasti pois, joten muovin asentamista vielä harkitsen...
On tosiaan niin kapea väli että vain viistosade pääsee kasteleen sulamisvesien lisäksi jos on räystäät. Tosin jos on arkkitehdin suunnittelema niin räystäät voivat puuttua!
Räystäät löytyvät ja tuli ihan iloinen yllätys vastaan, kun aloin kaivamaan "hienoa" hiekkaa pois sokkelin juuresta. --> Sieltä löytyikin heti ~30 cm jälkeen pohjalta kapillaarikatkosoraa, eli sitä on koko talon vierus täynnä sokkelin anturasta melkein maapintaan saakka. Kaivoin vähän hienoa hiekkaa pois, muokkasin kaadot paremmiksi ja täytin koko sokkelin vierustan sepelillä. Luulisi olevan ihan ok.
Mites, tälläinen ratkaisu, jossa patolevyt jätetty pois, mutta koko sokkelin ympärys täynnä salaojasoraa? Onko hyvä ratkaisu, vai olisiko silti tuo patolevy ollut parempi? Tuollainen soratäyttöhän on tullut kalliimmaksi, kuin se, että olisi asentanut patolevyn? Mitä mieltä olette?
Patolevy (ja muut vastaavat) on "pystysalaojalevy" joksi niitä nimitettiin kun ne tulivat markkinoille, sikäli mikäli oikein muistan. Ennen tuota "pystysalaojitus" tehtiin (tai sinakin olisi pitänyt tehdä!) karkealla perustuksen vierustäytöllä, varsinkin korkeissa perustuksissa kuten kellarin kohdalla. Matalissa perustuksissa laitettiin ulos päin kaltevan routaeristyksen päälle muovikelmu johtamaan vedet pois perustuksista kuten jo aikaisemmin mainitsin. Tuon routaeristyksen alle laitettiin, tai olisi pitänyt laittaa, karkea täyttö. Vaikka laittaa Patolevyn niin silti pitää laittaa karkea täyttö perustuksen viereen pintarakenteen alle sekä pintarakenteeseen riittävä kallistus pois päin perustuksesta. Patolevyllä on lisäksi (karkeaan täyttöön verrattuna) se etu että se päästää mahdollisen perustuksen pintaan tiivistyneen kosteuden haihtumaan pois koska väliin jää tyhjä tila. Lisäksi patolevy oikein asennettuna johtaa hulevedet anturan (siis jos ei ole sokkelipalkki) ulkopuolelle ja salaojakerrokseen sekä ylälista estää niiden pääsyn levyn ja perustuksen väliin. Soratäyttö ei siis tullut kalliimmaksi koska se olisi kuitenkin pitänyt tehdä Patolevyn lisäksi jos Patolevyä oli rakennusaikana käytettävissä. Sekavaa mutta yritä tulkita! 
Ok. Asia selvä 
Jostain kumman syystä suunnittelija jättänyt patolevyn pois piirustuksista. Tiedä sitten miksi?
Varmaankin tuo aiemmin mainitsemani maaperä (kallio) ja paikalleen valettu säänkestävä betonisokkeli sitten vaikuttaneet asiaan. Nyt kuitenkin luulisi homman pelaavan paremmin, kun poistin kuusi kottikärryllistä hienoa hiekaa pois ja korvasin sen 16-32 sepelillä. Sepeli tosin ei ollut vesiseulottua, vaan siinä näytti olevan pölyä seassa, mutta se tuskin haittaa pintatäytöissä mitään.
