Ongelma kuvassa. Höyrynsulku loppuu gyprocin alaosaan. Samoin sokkelin sisäpuolen 2 kpl pystystyroxeja on jääneet liian matalaksi eivätkä yllä alaohjauspuulle asti. Väliin on tungettu styrox paloja mutta tuostahan ei ilmatiivistä saa tuolla lailla.Talossa on 2" koolauksen päällä lankkulattia ja 5 cm villaa alla eristeenä. Ulkoseinien juuret on vähän kylmät talvella. Millä keinoin tuon voisi tiivistää lattioita purkamatta seinien juurelta ? Käsittääkseni höyrynsulun pitäisi yltää laattaan asti taikka tuo väli tiivistää polyuretaanilla. Onko hyviä ehdotuksia ?
+x[quote][/quote]
Ongelma kuvassa. Höyrynsulku loppuu gyprocin alaosaan. Samoin sokkelin sisäpuolen 2 kpl pystystyroxeja on jääneet liian matalaksi eivätkä yllä alaohjauspuulle asti. Väliin on tungettu styrox paloja mutta tuostahan ei ilmatiivistä saa tuolla lailla.Talossa on 2" koolauksen päällä lankkulattia ja 5 cm villaa alla eristeenä. Ulkoseinien juuret on vähän kylmät talvella. Millä keinoin tuon voisi tiivistää lattioita purkamatta seinien juurelta ? Käsittääkseni höyrynsulun pitäisi yltää laattaan asti taikka tuo väli tiivistää polyuretaanilla. Onko hyviä ehdotuksia ?
Ja lankkulattian yläpinta tulee suunnilleen tuon gyproc levyn alaosaan, hieman yli mutta alemmas kuin tuossa näkyvä ruuvinkanta.
Käsitinkö oikein…
Lattian tai jalkalistan yläreuna = punainen katkoviiva…
Sokkelin sisäpuoliset eristeet = keltaiset nuolet
Mitä on punaisen nuolen kärjen kohdalla, sokkeli vai eriste?
Miten seinän alapuu tukeutuu sokkeliin?
Onko sokkelista leikkauskuvaa?
Ja talohan on valmistunut 1990 luvun alkupuolella.
Onko tuo ongelma kun sokkelin lämpöhalkaisu puuttuu ? Sokkelin sisäpuolella on kyllä sitten tuplaten tavallista styroxia
Sisäpuolella on paljon tavallista routastyroxia pystyssä sokkelia vasten, 2 kerrosta. Saattaako tuosta seurata ongelmia kun harkossa itsessään ei ole lämpöhalkaisua ?
Betonitohtori, saitko rakenteesta nyt käsityksen tuon piirroksen mukaan ?
Voin yrittää parempaa jos ei.
Polyuretaanivaahdotus betonilaatasta harkkoon. Vähintäin kahtena kerroksena jotta tiiveys säilyy koska pintakerroksen joutuu leikkaamaan oikeaan tasoon. Tuo siis helpoin ja halvin tapa. Parempia konsteja on kyllä mutta silloin joutuu purkamaan enemmän ja tulee kalliimmaksi.
Kaikki rytöksieristeet pois ja 50 mm:n villan jatkeeksi ulospäin polyuretaania ja väli täytetään 3:ssa kerrassa vaakasuunnassa kipsilevyn etupinnan tasaan ja pystysuunnassa täyteen. Väliseinän kohdalla tarvittaessa katkaistaan lankku tai kaksi ja alle koolauskapulat. Uretoinnissa käytä vesisumutetta.
Miksi vettä ja kuinka paljon sitä sumutetaan ?
Tartunnan takiako ?
Vedestä vain haittaa.
Vain pieni sumutus riittää tartunnan lisäämiseksi/parantamiseksi, koska uretaani tarttuu kosteaan pintaan kuin täi tervaan. Uretaani reagoi kosteuteen, myös ilman. TI-it eivät tajua rakennusfysiikkaa eikä -kemiaa.
Tajunta kyllä vielä tallella. Kostutusta tarvitaan vain huokoisille pinnoille ja/tai kun ilman kosteus on normaalia pienempi. Yleensä veden lotraamista rakenteisiin tulisi vältää. Pakkasvaahtoa kylmällä käytettäessä vedestä vain haittaa kaikilla pinnoilla. Vaahtoja on monellaisia joten kannattaa valita ehdottomasti hyvä pistoolivaahto ja hyvä pistooli. Tässä tapauksessa ehkä ainoa jota kannattaa sumuttaa on betonilaatan reuna.
Nythän on helvetin kova pakkanen. Vesi häipyy kemiallisessa reaktiossa. Milläs erotetaan hyvä vaahto huonosta. Kannatta käuttää elastista vaahtoa.