Meille tulossa omakotitaloon seuraavanlainen ulkoseinäratkaisu: Betonista valettu seinä, johon (styrox tms.) eristys ja päälle rappaus. Jostain lähiaikoina ilmestyneestä rakennuslehdestä (asuntomessunumero) luin, että tämä soveltuisi vain korjausrakentamiseen. Mutta monien lehtijuttujen tapaan, sitä ei mitenkään perusteltu. Mitkä ovat siis perustelut sille, että se soveltuisi vain korjausrakentamiseen?
Kyllä tolla systeemillä tehdään uusia taloja tälläkin hetkellä.
Jutussa varmaankin tarkoitettiin, että soveltuu hyvin peruskorjauksiin toi styroxsi rappaus. Saadaan lisä eristykset helposti.
"Omaan taloon" voitko kertoa hiukan tarkemmin miten te teette talon. Teettekö/teetättekö itse muotit vai vuokraatteko vai tuleeko seinät suoraan elementtitehtaalta? Entä miten te laitatte eristeet betonielementteihin kiinni?
Meillä on myös projekti alkamassa mutta ei olla vielä saatu päätettyä millaisen talon tehdään. Nyt näyttää että kivestä (lähes kaikki muut vaihtoehdot jo käyty läpi :-)
Raataja: Muotit tehdään itse ja kiinnityssiteet tulevat paikalleen valuvaiheessa. Eli sama rautalanka, jolla muotit sidotaan toisiinsa, kiinnittää muottien poiston jälkeen styroksit seinään. Sitten rappausverkko vielä kiinnitetään samoilla langoilla.
Parastamulle: Siinä jutussa nimenomaan sanottiin, että sopii hyvin korjausrakentamiseen mutta ei uudisrakentamiseen. Sen takia sitä ihmettelinkin.
Minäkin luin tuon ko. artikkelin ja niin siinä tosiaan joku rakennusalalainen kommentoi. Kuitenkin kun itse asiaa ajattelee niin rakenne vaikuttaa toimivalta, koska rakenne harvenee (vesihöyryn vastus) sisältä ulospäin mentäessä (betoni-EPS-rappaus). Vai kummassakohan on suurempi vesihöyryn vastus, EPS:ssä vaiko rappauksessa? Voit todeta rakenteen toimivuuden itsekin DOFLämpö ohjelmalla (demo versio ilmainen). Jokatapauksessa rappausmateriaalin tulisi olla hyvin vesihöyryä sisältä ulospäin läpäisevää.
http://www.dof.fi/suomi/imuroi.htm
Ohjelmalla näkee muodostuuko eristeen ulkopintaan kastepistettä. Jos ei muodostu niin hyvä niin.
Itse harkitsisin tuohon seinärakenteeseen myös villaa eristeeksi. Lähes samat lämpöominaisuudet kuin EPS:llä, mutta halvempi ja toisaalta johtaa sisältä tulevaa vesihöyryä paremmin rakenteesta ulos.
Mielestäni teidän rakennessuunnittelijan pitäisi kyllä pystyä sanomaan onko tuo seinärakenne toimiva.
En suosittele styroksia seinään vaan kova-villa ja rappausta, perustelen sillä että kyllä betoniseinänkin täytyy päästä tuulettumaan, ja tuo muovi ratkaisu sulkisi sen rakenteen, mutta taas tuntematta tarkaan paikallista kohdetta ei voi antaa täsmä ohjeita.
Tuota menetelmää käytetään paljon kerrostalojen korjauksissa seinäpinta ei merkittävästi kasva ja on kustanuksiltaan tehokas (siis urakoitsijalle) asukkaat kyllä joutuu maksamaan täyden hinnan.
EPS-eristeen käyttö ei ole väärin, mikäli rakennepaksuudet ovat suotuisat. EPS:n ja betonin vesihöyrynvastukset ovat melkein samansuuruiset. Joka tapauksessa betoni päästää vesihöyryä melko hitaasti lävitseen. Tasoitteen pitäisi kyllä olla hvyin vesihöyryä läpäisevää.
Rytöksi käy vain tilapäisesti pakkauksiin, joissa se ei joudu alttiiksi kosteudelle eikä muulle rasitukselle kuin hieman suojaamaan sisäpuolella olevaa kamaa.
Talo ei ole tällainen pakkaus.
Kerro, oi keskustelupalstan welho, kaikkien ihannoima tietotoimisto, miksi eps-eristettä ei voi käyttää tässä rakenteessa?
Sorry DonAjatus, että vastaan kysymykseesi, vaikka olet lueskellut noita sarjakuvia ehkä liikaakin.
Eli sinne rakenteeseen kondensoituu vettä. Vesi on sellaista märkää ainetta. Periaatteena on, että mitä ohkasemmin on rytoksia niin sitä huonommin kondensoitumista tapahtuu eli rakenne toimii paremmin, joten kannattaa siirtyä euroja levittämään. Ne ajavat saman asian.