Alamme rakentamaan n.100neliöistä passiivi- tai matalaenergiataloa. Taloon tulee koneellinen ilmanvaihto LTO:lla ja ja varaava takka/leivinuuni. Suurta päänvaivaa tuottaakin lämmitysjärjestelmä. Suunnitelmissa tällähetkellä on lattialämmitys sähkökaapeleilla. Eli siis ihan perinteinen sähkölämmitys. Syynä ovat matalat investointikustannukset. Ja ymmärtämäni mukaan tämän kokoluokan talossa on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Muissa lämmitysmuodoissa joita olemme pyöritelleet ovat investointikustannukset sen verran korkeita, että eivat ole kannattavia pitkälläkään aikavälillä.
Kysymys kuuluukin, että onko kenelläkään käyttökokemuksia uudisrakennuksissa? Ja minkälainen on energiankulutuksen ero, jos laittaisikin lattiaan vesikiertoisen lämmityksen kuin että jos laittaa kaapeleilla sen lämmityksen?
Ja tietysti että onko tässä mitään järkeä? Säästetäänkö väärässä paikassa?
Energiankulutuksen ratkeisevat rakenteet ja eristykset sekä elintavat. Eivät erilaiset lämmitysmuodot. Vesikierto mahdollistaa lämmönlähteen vaihtamisen ehkä edullisempaan myöhemmin.
Unohda välittömästi sähkökaapelilämmitys lattioihin. Laita ehdottomasti lattialämmitysputket. Varaajaksi suosittelen 500 litraista varaajaa. Saat siitä lämmitysveden ja kuuman käyttöveden ilman erillistä käyttöveden varaajan hankintaa.
Jos kerran hankit varaavan takan niin harkitse lämmitysputkien vetämistä takkaan. Polttaessasi takassa puita lämmitysputkissa kiertävä vesi lataa samalla varaajan lämpöä.
Tutkaile tarkemmin oheisesta viestiketjusta kopioimaani viestiä, koska ongelmaasi on käsilty aikaisemmin noin vuosi sitten.
Uudisrakennuksen lämmitysjärjestelmä
Juuri ottamassa tuttavallani käyttöön vastaavaa järjestelmää.Talon koko 300m3. Akvatermin koko 0,75 m3. Vastukset ovat 3kW. Valmiina on ainoastaan vesitakan kierto.
Käyttöönotossa systeemia lämmitettiin pelkällä vastuksella, jolloin kulutus oli 18kWh/vrk. Vesitakan lämmityksen jälkeen kulutus on ollut noi 1kWh/vrk. Tämä tulee ainoastaan lattialämmityksen kiertopumpun ja latauspumpun sähkökulutuksesta. Akvatermin latauslämpö +70C riittää -6 ulkolämpötilalla yli vuorokaudeksi pitämään talon lämpimänä.
Tulevaisuudessa Akvatermiin liitetään vielä PILP ja aurinkokeräimet. Tuleva talvi tulee näyttämään kokonaisähkönkulutuksen kun talossa asutaan.
Sähköverkon gerberos ei antanut 2-aikatariffia, joten edullista yösähkön siirtoa ei voida käyttää.
Noilla neliöillä ja eristeillä ei muuta kannatakkaan laittaa kuin suorasähköä, termarien anturit kannattaa sijoittaa lattiaan ulkoseinien lähelle niin reagoi paremmin ulkolämpötilojen muutoksiin. Hallitus tosin tekee kaikkensa tehdäkseen tuosta jollain tapaa huonon lämmitysmuodon. Vesikiertoisissa on suuremmat häviöt. Vesiputket voi tietysti asentaa kaapelien lisäksi sinne betoniin varuiksi, ei maksa montaa sataa.
Suorasähkölämmitys on kallein lämmitysmuoto. 
"Noilla neliöillä ja eristeillä ei muuta kannatakkaan laittaa kuin suorasähköä"
Miten suorasähkölämmitys tulee kannattavammaksi, jos esittämälläni tavalla lämmin käyttövesi ja talon lämmitys kuluttaa vuositasolla sähköenergiaa 365kWh?
Aurinkokeräimien asentamisen jälkeen tämä suuri atomimiilu on on huolehtinut talon lämmityksestä ja tehnyt siinä sivussa vielä kuumaa käyttövettä lokakuun alkuun saakka.
"Vesiputket voi tietysti asentaa kaapelien lisäksi sinne betoniin varuiksi, ei maksa montaa sataa".
Asenna vaan vesiputket koska ne eivät maksa montaa sataa, mutta jätä ne kaapelit pois!
Unohtuikohan nyt jokunen "ilmainen" puukalikka laskuista?
Laske lämmitystyöllesi ja puusavotallesi tuntipalkka, ja kas vaan puulämmitys onkin kaikista kallein. Itse maksan talvikuukauden lämmityskulut kahden tunnin työllä. Ei taida ihan kaksi tuntia riittää sinun puuhommiisi kuukaudessa?
Tuon kokoluokan talossa, nykymääräyksillä tehtynä lämmitys on varsin mitätön kulu, enemmän kuluu käyttösähköön. Jos vesikierron välttämättä halajaa, voisi vesi-ilmalämpöpumppu olla järkevin ratkaisu. Vesikiertoa ei kannatta ruokkia sähköllä, reagoi hitaasti lämpötilamuutoksiin ja energiaa kuluu ylilämmitykseen.
Ei tuo betonilattian säädettävyys vesikiertolattiassa eroa olennaisesti sähkölämmityslattiasta, molemmissa lämpö varautuu massaan.
Hyvin eristetty talo vuotaa vaipastaan vain vähän lämpöä, tällöin ulkolämpötilan vaihtelulla ei "suurta" vaikutusta lämmitysjärjestelmän toimintaan. Toisekseen LTO:n lämmitykset ovat osa lämmitysjärjestelmää.
Hyvin eristetyn talon energiankulutuksessa lämpimänkäyttöveden osuus on merkittävä.
Ps. Vesikiertolattialla on mahdollista myös viilentää asuntoa helteellä. 
"Talvi" 3 viikkoa pakkasta etelässä 2014 (Varsinaisessa-Suomessa)
Hanki hybridivaraaja, jota voit lämmittää poistoilman lämmöllä, aurinkokeräimillä, vesikierrolla ja sähköllä. Joudut joka tapauksessa hankkimaan itsellesi lämpimän käyttöven varaajan, edullisin vaihtoehto on varaaja josta saat lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden.
Paras energian säästömuoto on pitää tuotetttu lämpö sisällä eikä päästää sitä ilmastoinnin mukana ulos. Lämpöpumppuperiaatteella toimiva IV-kone on paras ratkaisu. Se ottaa poistoilmasta lämmön talteen ja lataa sillä lämmöllä varaajaa.
Putket ehdottomasti lattiaan, koska ne maksaa vain muutaman satasen!
Ehdottomasti vesikiertoinen lämmitys vaikka sähköllä jos niin haluat. Mahdollistaa myöhemmän muutoksen mihin tahansa muuhun energialähteeseen jos sähkön hinta nousee liian korkeaksi. Pitää muistaa että hyvien valmiiden kuivien koivuklapien hinta pihalle tuotuna on lähellä sähkön hintaa kun verrataan energian hintaa tällä hetkellä.
Jos lähtökohta on 100 m2:n matalaenergia- tai passiivitalo niin lämmön kulutus on pieni. Tällöin on järjetöntä hankkia kallista järjestelmää. Paras on suora sähkö pattereilla sekä ILP. Sähkökatkojen varalle ehkä takkauuni. Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla on itsestäänselvyys. On aivan turha rakentaa 'varmuuden vuoksi' jotain muita järjestelmiä koska kulutus on erittäin pieni.
Tämä ei todellakaan ole *normaali' tapaus talon lämmityksen suhteen.
Kyllä suorasähkölämmitys on edullisin ratkaisu.
Mutta lattialämmitys tuo mukavuutta ja pitkällä tähtäyksellä hankinhintaero ei enää haittaa?
Siihen voi lisätä sitten aurinkolämpöä, ilmasta veteen yms. muuta mitä kehitys kehittää?
Juuri tässä talossa mikään lisäjärjestelmä lämmityksessä ei ole järkevä.
Meikäläisellä nafti 100 neliön talossa (v. 1985) viime 12 kuukauden sähkön kokonaiskulutus oli vajaa 6 000 kWh. Suora sähkö + ILP + puuta 2,5 pinomottia josta yli puolet saunassa.
Puheena olevan talon lämmityssähkö lienee alle 2 000 kWh vuodessa.
Hah ! Vanhan sähkölämmitystalon puilla lämmittävät jaksavat mainostaa miten vähän heillä lämmitys kuluttaa sähköä (kwh).
"Niin ja puolenvuotta talo tyhjä koska kesät asutaan kesämökillä" 
Vs. Eihän se hydridi tojokaa paljoa sähköä kuluta, koska pääosin matka taittuu polttomoottorin voimalla.
Reilulla pinomotilla puuta ei nyt ihan taloa lämmitetä. Muuten: mökkiä ei ole eikä edes matkailuautoa tai -vaunua. Näillä mennään.