Kylpyhuoneen kalusteiden ja valaisinten päivitys on suunnitteilla 1925 rakennettuun kerrostaloon, nykyisten määräysten mukaan tietenkin. Olen tutkinut Tukesin ohjeita sähkölaitteiden etäisyyksistä vesikalusteista, mutta tarvitsen vielä vahvistusta. Lähteenäni ovat olleet nämä linkit:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Sahkolaitteistot/kylpyhuoneen-sahkoasennukset-kaytanto/
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_hissit/kuvat/asuinkiinteistojen_kylpy-jasuihkutilojen_alueet_SFS6000_210514_v3.jpg
Pienessä kylpyhuoneessamme peilikaapin paikka on aivan suihkun vieressä. Olen päätellyt, että uudessa peilikaapissa ei voi olla pistorasiaa, koska 100 cm turvaetäisyys suihkusuuttimeen ei ylity. Olisi mahdollista asentaa tähän väliin riittävän laaja kiinteä suihkuseinä, mutta tämä vaihtoehto vaatisi räätälöidyn 225 cm korkean suihkunurkkauksen. Jos mahdollista, koetan välttää tämän ratkaisun paitsi budjettisyistä, myös tilanahtauden vuoksi.
Olen siksi miettinyt ratkaisua, jossa peilikaappi olisi valaistu (IP44 tai korkeampi suojaus) mutta ilman pistorasiaa. Kylpyhuoneessa ei ole kattovalaisimelle vetoa, joten lisävalaisin (hankittu jo, suojaus IP66) tulisi peilikaapin päälle - näin on myös nykyinen valaistus ratkaistu.
Sitten varsinaisiin kysymyksiin:
- Olenko päätellyt oikein että 100cm turvaetäisyys suihkusta koskee vain pistorasiaa, mutta IP44 suojatun valaisinpeilikaapin ja IP66 suojatun lisävalaisimen saa asentaa tämän säteen sisälle (kuitenkin 170 cm korkeudelle)?
- Pistorasia vaatisi vikavirtasuojan, koska asunnon sähkökeskuksessa ei suojausta ole (sähköt vuodelta 1980). Vaatiiko valaisinpeilikaappi ja lisävalaisin vikavirtasuojaa?
Kovin on ahdasta, jos ei 6mm:n lasilevy kylppäriin sovi, se kun mielestäni helpottaisi hommaa aikalailla; tietysti tämäkin vaikeaa päätellä, kun ei ole piirrosta tai kuvaa…! Ei oikein myös selviä onko siinä vanhassa peilikaapissa pistorasia…
Jos vaihdetaan olemassa olevia vehkeitä vastaavanlaisiin uusiin, niin ei välttämättä tarvitse nykymääräyksiä noudattaa, jos ei halua; mutta turhaa nuukuutta, ja ehkä jopa turvallisuudesta tinkimistä, jos esim. vikavirtasuojaa ajatellen. Nykysääntöjen mukaan on kaikki verkkovirralla toimivat laitteet märkätiloissa oltava vikavirtasuojattuja uudisasennuksissa . Huomata sopii myös että on peilikaappeja joissa VVS on integroituna…
Kiitos huomioista!
Ei se levyn paksuus, vaan koko komeuden viemä tila. Ja se mainittu budjetti, koska räätälöidyt mitat. Vanhassa kaapissa on pistorasia, mutta minä tulkitsen Tukesin ohjeet niin, että esim. pistorasian kannen korjaaminen sallisi sen sijoittamisen samalle paikalle. Kaikki tätä isompi muutos, kuten uusi peilikaappi on uutta asennusta joten varoetäisyys tulkitaan nykyisten sääntöjen mukaan.
Mutta koskien tätä kommenttia: “Nykysääntöjen mukaan on kaikki verkkovirralla toimivat laitteet märkätiloissa oltava vikavirtasuojattuja uudisasennuksissa”. Epäselvyyteni koskee vielä sitä, onko IP44/IP66 suojattu valaisin “verkkovirralla toimiva laite” tämän tulkinnan mukaan. Olisin kallistumassa siihen tulkintaan että se ei ole, ja VVS määräys koskee van pistorasioita joihin erilaisia laitteita kytketään. Tähän vielä näkemystä puolesta tai vastaan?
Peilikaapin voi asentaa suihkualueelle, jos pyytää sähkömiestä poistamaan sisuskalut pistorasiasta. Valaisin voi jonkin tulkinnan mukaan olla ilman VVS:ää 1 metrin päässä suihkusta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86340/Kallio_Lauri.pdf?sequence=1
“Lisää hämmennystä aiheuttaa standardin luku 802.701 kylpy- ja suihkuhuoneidenasennusten muutokset. Edellä mainittu luku määrää sijoittamaan pistorasiat kohdan7-701 mukaan, mutta jos tämä ei ole mahdollista, pistorasia voidaan asentaa vanhojenvaatimuksien mukaisesti 1,0 m:n päähän suihkun suuttimesta, tai jos tilassa on kylpyammetai suihkuallas, voidaan pistorasia asentaa 0,5 m:n päähän kylpyammeen taisuihkualtaan reunasta.Edellä mainitussa luvussa käsitellään myös valaisimia. Valaisimia koskee sama epä-selvyys kuin pistorasioita. Ellei samalla uusita koko asennusta, valaisimia voidaanasentaa myös alueelle 1, jos ne ovat 1,7 m:n korkeudessa tai korkeammalla, eikä niitätarvitse silloin suojata vikavirtasuojalla. Tässä kohdassa olisi erityisen tärkeää tietää,miten koko asennus määritetään, sillä jos koko asennus uusitaan, ei voida soveltaastandardin lukua 8-802. Jos koko asennus on uusittu, valaisimet pitäisi suojata mitoitusvirraltaanenintään 30 mA:n vikavirtasuojalla. Turhien kustannuksien välttämiseksiolisi tärkeää saada selvyys, että tarvitseeko asennus suojata vikavirtasuojalla. Yleensälinjasaneerauskohteissa on vanhat tulppasulakekeskukset, joihin ei voi lisätä vikavirtasuojiaja tämä tarkoittaa, että koko keskus jouduttaisiin uusimaan. [6, s. 576.]”
Se “nykysääntö” nyt vain on sellainen, että KAIKKI sähkövimpaimet; mukaanluettuna valaisimet ja heikkovirtavalaisimien virtalähteet on oltava vikavirtasuojattuja! Erittäin yksinkertainen sääntö, jonka noudattaminen etenkin uudisasennuksissa, ja jopa vanhojen päivityksessä on yksinkertaisempaa kuin sen “kiertäminen”… Peilikaapin vaihtaminen uuteen ei ole tapauksessasi uudisasennusta. Ei selvinnyt onko sed vanha pistorasia maadoitettu, vai “vain partakoneelle”? Uusi peilikaappi vaatii sen suojamaan vedon . Vikavirtakytkin olisi järkevintä sijoittaa keskuksen yhteyteen, silloin siitä olisi hyötyä myös esim. keittiössä?
Kiitos taas. Kuulostaa siltä että varaudun joka tapauksessa vikavirtasuojan asennuttamiseen valaisimille varmuudenkin vuoksi, vaikka joku urakoitsija saattaisi asentaa valaisimet ilmankin sitä. Ei vara venettä kaada.
Vanhassa peilikaapissa on maadoitus joten maajohto saattaa löytyä. Jätän sähköurakoitsijan tutkittavaksi voiko VVSK asentaa keskukseen ilman täyttä keskuksen ja vedon uusimista, vai voidaanko se laittaa nyt kylppärin päähän erikseen.
Ensinnäkään ei tarina kerro että onko vielä tulppasulakkeet…? Toisaalta en tajua tuota höpinää; jopa “tietävältä” taholta että tulppasulaketauluun ei voi saada vikavirtasuojaa? Mikä vaikeus on sen yhteyteen (viereen) pistää ryhmäkohtainen/-kohtaisia moduleita? Paljonhan sitä joutuu tekemään, kun laitekohtainen VVS vaaditaan esim. ilmastointikoneelle, eikä vanhassa taulussa ole tilaa! Koko keskuksen vaihdosta tulee äkkiä myös “budjettikysymys”!
Ryhmäkohtainen suojaus on sinänsä järkevää, mutta voihan siihen laittaa koko järjestelmän kattavan jos haluaa; itsellänikin on; tosin “modernissa” taulussa, ainoastaan saunan kiuas ja pakastin on “ohitettu”, ja hyvin on mielestäni pelannut. Joskus on sattunut että on mennyt koko mökki pimeeksi, mutta “vika” löytyy yleensä aika nopeasti, koska syynä ovat ; sanoisinko että AINA “vuotavat” jatkojohdot ja muut irtovehkeet, ja juuripa sen takia erittäin hyvä henkivakuutus tuo VVS!
Sitäpaitsi koko keskuksen vaihto muuttaa “uudisasennuksen” tulkintaa; suojaetäisyyksineen kaikkineen…
"tai ainakin olisi hankalaa. "
Olisihan se hankalaa lisätä tuo erillinen moduli pinta-asennuskoteloon, huomattavan paljon hankalampaa kuin VVS:llä varustettu peilikaappi, joka ei ole kalliimpi kuin tavallinen, pikemminkin päinvastoin kun katsoo vaikkapa tarjouksia (esim. taloon.com).
Erillinen mötikkä seinässä ei ole hyvä.
Kannattaa vertailla hintoja, eikä heti sinne taloon hyökätä; veikkaan että jostakin “torpasta” saa sen tavallisen peilikaapin paljon paljon halvemmalla.?
Erillisen mötikän asentaminen on monasti helpompaa ja käytännöllisempää, kuin esim. tunkea sitä kytkintä sinne tauluun, vaikka “tilaa” muka olisikin. Niitä paksuja johtoja kun siellä ahtaassa väännellään …! Olen nähnyt tapauksia kun ovat jääneet löysälle, kytkintä ei ole saatu kiskoon lukittua, kiinnitys murtunut j.n.e. Eikähän se nyt esteettisestikkään niin hirveän näköinen ole; sitäpaitsi ne keskukset ovat aika usein jossain komerossa piilossa, ja jos ei ole niin voi näpätä päälle kotelon. Jos ei kerran ole suojausta vielä missään, niin aiheellista ehkä olisi ajatella; esim. keittiöön…! Mitenkäs se sieltä kylppärin kautta kätevästi järjestetään…?