Törmäsin passiivitalossa värähtelyarvoon, joka on 6% yli rakennusvalvonnan määrittelemän sallitun arvon. välipojan palkit ovat 42x230x2 k50. Rakennusvalvonnan vaatima korjaus lisäisi palkkeja tuplamäärän, eli 42x230x4. Jänneväli on 3800, eli palkkien lisäämisellä ei ole kantavuuden kanssa mitään tekemistä.
Kysymys onkin miten määritellään värähdysarvo, millä kaavalla, mitkä tekijät vaikuttaa värähdysarvoon ja onko värähdysarvo määritelty rakennusmääräyksissä?
Onko kysymyksessä rakennusvalvonnan mielivallasta vai mahdollisesta tulevasta EU direktiivistä jota rakennusvalvonta soveltaa ennakoidusti?
Jollakin tuntuu jääneen jotakin rakennusvalvontaa vastaan, kun naapurin "mustaan relluun" rakennusvalvonta on suhtautunut kuten laissa määritetään tai kuuluu. Rakennusvalvonta ei mielivaltaisesti vaadi mitään. Siis juttu ei ole taaskaan uskottava.
Kiitos Monta tästä tyhjentävästä vastauksesta!! Olet todellinen asiantuntija rakennusasioissa. Jatka samalla tyylillä.
Kun mustaa rellua käyttää vähemmän, niin ei tarvitse kysellä
“Kysymys onkin miten määritellään värähdysarvo, millä kaavalla, mitkä tekijät vaikuttaa värähdysarvoon ja onko värähdysarvo määritelty rakennusmääräyksissä?”
ja sitten väittää/kysellä täysin perusteettomia mielivallasta.
Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei anneta suoraa ohjetta/ohjearvoa sallitulle värähtelyarvolle:
Rakmk B10, kohta 2.1.1:
“Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan. Normaalikäytössä rakenteella tulee lisäksi olla riittävästi varmuutta rakenteen käyttötarkoitukseen ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien, värähtelyjen, painaumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan.”
Koska kansalliset hyväksymiskriteerit puuttuvat, käytetään kriteerinä kansainvälisiä kriteerejä/ohjeita (Eurocode 5, kohta 7.3). Kyse ei ole mielivallasta.
Kiitos Ammattilaiselle vastauksesta. Eurocode 5 oli avainsana oikean tiedon löytymiselle.
Epätietoisuus johtui siitä kun Espoossa vanhemmat rakennustarkastajat eivät vaadi mitään laskelmia värähtelyarvoista ja nuoremmat valvojat taas vaativat.
Oheisena muutamia linkkejä joista asiasta kiinnostuneet voivat tutustua asiaan.
ps. toivottavasti myös “ystäväni” MONTA käyttää tilaisuutta oppia uutta.
http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/rakentaminen
/eurokoodit/eurokoodi-5-lyhennetty-ohje-puurakenteiden-suunnittelu/eurokoodi-5-lyhennetty-suunnitteluohje-www-kolmas-painos-1492011.pdf
Espoon kaupunki
Rakennusvalvontakeskus
Tiedote: Puurakenteet ja värähtely
Arvoisa puurakentamisen ammattilainen
Verrattaessa Eurocodea ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, yksi merkittävä ero on
puurakenteisten väli- ja alapohjien värähtelytarkastelu.
Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 määräyksen 2.1.1 (ote ohessa) mukaisesti rakenteella tulee
olla riittävästi varmuutta haitallista värähtelyä vastaan.
Eurocode 5:n kohdassa 7.3 on esitetty laskentamenetelmä ja hyväksymiskriteeri puurakenteiselle
kantavalle lattialle.
Koska Suomen rakentamismääräyskokoelman B10 ei ota suoraan kantaa haitalliseen värähtelyyn,
tulkitsemme jatkossa B10 mukaan suunnitellulla kantavalla puurakenteisella lattialla olevan yleensä
B1:n edellyttämä riittävä varmuus haitallista värähtelyä vastaan, kun se täyttää Eurocode 5:n kohdassa
7.3 esitetyt vaatimukset.
Pyydämme teitä ottamaan asian huomioon viimeistään niissä kohteissanne, johon haetaan
rakennuslupaa 01.04.2010 alkaen.
2.1 Yleiset suunnitteluperusteet
2.1.1
Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sillä on
riittävä varmuus murtumista vastaan. Normaalikäytössä rakenteella
tulee lisäksi olla riittävästi varmuutta rakenteen käyttötarkoitukseen
ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien,
värähtelyjen, painaumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan.
Yhteistyöterveisin
Espoossa 15.03.2010
Kari Pajanne
Rakennepäällikkö
"Kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan…j.n.e, j.n.e !
Näinhän se on ollut tai olisi pitänyt olla ennenkin, ja näinhän se pitää olla tai pitäisi olla tulevaisuudessakin! Siis “länsirintamalta ei mitään uutta!”
Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja Oulu noudattavat tätä määräystä vaihtelevalla menestyksellä.
Olisi hauska tietää ko. kunnissa rakentavilta kuin heidän kohdalla on menetelty.
Ps. Koska Montaa taas alanärästää niin suossittelen piereskelyä alanärästyksen helpottamiseen.
"Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja Oulu noudattavat tätä määräystä vaihtelevalla menestyksellä."
Mitenkä määräystä voi noudattaa vaihtelevalla menestyksellä ?
Mitenkäs ne muut kunnat sitten ? Noudattavatko ne ollenkaan, vai menettelevätkö ohjeistuksen mukaan ? Vai piut paut veisaavat ?
"Mitenkäs ne muut kunnat sitten ? Noudattavatko ne ollenkaan, vai menettelevätkö ohjeistuksen mukaan ? Vai piut paut veisaavat ?"
Tähän odotellaan kommentteja rakentajilta. Missä kunnissa rakennusvalvonta on vaatinut värähdysarvolaskelmat?
Rakentamismääräyskokoelma ei anna haitalliselle värähtelylle ohjearvoa ja tästä syystä tulkinta on erilainen jopa kunnan sisällä, riippuen rakennustarkastajasta.
Eurokode 5
7.3.3 Kävelystä aiheutuva lattioiden värähtely
Kävelystä johtuvat värähtelyt otetaan huomioon asuin-, kokoontumis-, myymälä- ja toimistorakennusten käyttörajatilamitoituksessa.
Erityistarkastelu on tarpeen jos asuin- tai toimistohuoneiston lattiarakenteen alin ominaistaajuus on alle 9 Hz (f1 < 9 Hz) .
Jos asuin- tai toimistohuoneiston lattiarakenteen alin ominaistaajuus f1 ≥ 9 Hz, tarkistetaan, ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita, että seuraava ehto toteutuu :
δ ≤ 0.5 mm (7.3-FI)
missä δ on 1 kN staattisen pistevoiman aiheuttama lattian suurin hetkellinen painuma lattiapalkin kohdalla
……
Oulun kaupungissa otetaan kävelystä johtuvat värähtelyt huomioon kaikissa asuin-, kokoontumis-, myymälä- ja toimistorakennusten lattioiden käyttörajatilamitoituksessa Eurocode 5:n kohdan 7.3. mukaisesti.
Tämä koskee kaikkia lattiarakenteita. Ristikkosuunnitelmissa on huomioitava, että vaatimus koskee myös ns. puolitoistakerroksisia omakotitaloja, joissa välipohja on osa kattoristikon alapaarretta.
Eurokoodissa mainittua "ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita" lausetta käytettäessä on yhtenä sopijaosapuolena oltava rakennusvalvonta. Rakennuttaja ja suunnittelija/urakoitsija eivät voi keskenään sopia, ettei värähtelyä huomioida.
Kaikissa tapauksissa on lattian ominaistaajuus tutkittava ja jos se on alle 9 Hz, ei varähtelyn erityistarkastelua voi jättää tekemättä.
Oulussa 28.12.2011
Tapio Klemettilä, tarkastuspäällikkö
Tapani Hoppu, rakenneinsinööri
Ps. Muista ottaa lääkkeesi MONTA.
Tässä se vielä on monen konsultin ja tarkastajan pää verille raavittu, ennenkuin valmista tulee!Etteikö kumminkin sitä rellua, tai vaikkapa kossua? Mutta ei sentään Illodinia!
Eikös massan lisäys lattiaan vaikuta värähtelyä vähentävästi (esim. jäykkä levytys, paitsi lisää massaa, niin myös tukevoittaa itse rakennetta)? Mitä suurempi massa, sitä vähempi värähtelee kävelyn voimasta.
Uuden laskentaohjelman mukaan välipohja täyttää nykyisellään värähtelyvaatimukset, eikä vasoja tarvitse lisätä. Värähtelylaskentaan oli tullut uusi ohjelmaversio, jossa on otettu huomioon tammikuinen muutos eurokoodeihin. Rekennusvalvonta joutui pyörtämään pyhät sanansa ja järki voitti. Sen sijaan rakentaja joutuu lisäämään kulmarautoja muutamiin palkkeihin ja laittamaan lisää nurjahdustukia. Tämä kaikki menee talotehtaan piikkiin.
Edelleen kaipaan toisilta rakentajilta kommentteja välipohjan värähtelyarvoista.
Ps. Monta voisi kertoa jatkokertomuksena mistä hänen psykotraumaattinen suhtautuminen mustaan relluun on peräisin ja onko hänellä muita pahoja hallusinaatioita. Lisäksi olisi hauska tietää oliko hänen hiekkalaatikossaan pelkkää 0-64 sepeliä.
Jollakin näyttää se tekaistu jatkokertomus vain jatkuvan jopa nimetyn rakennusvalvonnan mollaamisessa. Ko. rakennusvalvonta on sellaisella tasolla, että tuollaiset ala-arvoiset jutut se jättää omaan mahdottomuuteen. Kuka uskoo, että joku yleisönosastosta neuvoa kyselevä konsulentti pystyy opastamaan ko. rakennusvalvontaa. Kyllä siellä tieto on toisella tasolla, ettei tarvitse kusiaispesästä hakea apua.
Keskusteluun sen enempiä puuttumatta 0-64 ei ole sepeliä, vaan mursketta.
Tällä on väärässä/oikeassa paikassa iso merkitys.
Oheisena linkki värähtelyarvon mitoitukseen. Jos ja kun se tulee rakennusmääräyskokoelmaan niin kaikki kunnat joutuvat sitä noudattamaan. Tämä asttaa rakennesuunnittelijoille uusia vaatimuksia ja rakentajille lisäkustannuksia.
http://customers.evianet.fi/woodfocus/data.php/200509/092380200509021310_liitteet.pdf
Kiitoksia tiedosta. Kyllä tuon todelliset suunnittelijat tietävät ja hallitsevat, mutta tavalliselle rakentajalle on melkoisella varmuudella, jos ei aivan, niin ainakin melkein täyttä "hepreaa", nimittäin tuon arvon määritys.
Onhan se toisaalta hienoa näyttää ja katsoa mitä suunnittelijan on osattava ja tiedettävä. Tuo on vain valitettavasti vain hyvin pieni osa siitä mitä suunnittelijan on "klubiaskin kanteen" pystyttävä merkitsemään ja mahdutettava.
Tuon värähtelyarvon mitoituksen tekee jo nyt kunnon suunnittelija, jolla toisaalta on jo paremmat "lääkkeet" käytettävissään. Ei kaikkia tarvitse "laeilla" määrätä. Määräykset määrittävät vain "aravatason".
Jos joku rakennusvalvonta vaatii tuon jo nyt tehtäväksi, niin se on aivan oikein. Suunnittelija tekee laskennan, jonka pääsuunnittelija hyväksyy henkilökohtaisella vastuullaan (ei esim. sen yrityksen vastuulla minkä palveluksessa on).
Tapaus tosielämästä.
Sisäänmuuttotarkastuksessa rakennustarkastaja huomasi, että runkokatselmus oli pitämättä. Talo oli rakennettu valmiiksi ilman leimattuja piirustuksia, eli pääsuunnittelija oli unohtanut tälläisen pikkuseikan kuin leimauttaa kuvat rakennusvalvonnassa. Välipohjan värähtelyarvolaskelmat ja tuulikuorman vaikutuslaskelmat puuttuivat. Laskelmien valmistuttua todettiin, että rakenteita täytyy vahvistaa normien täyttymiseksi. Taloa purettiin ja rakenteita vahvistettiin 100000 euron edestä.
Kinkereillä ratkaistaan kenelle tuomari tuo euroja ja keneltä viemäri vie vastaavan summan. Asianajat ottavat kyllä omansa pois tästä revohkasta.
Kiistan osapuolet ovat talotehdas, rakentaja, vastaava mestari ja pääsuunnittelija. Rakennusvalvonta on toiminut määräysten mukaan vaatiessaan leimattuja kuvia ja asianmukaista runkokatselmusta.
Taasko se MONTA höpäjää?
Jos ilmastointi ei toimi, yläpohjaan kohdistuu liian suuri paine,ilmasulku pettää ja sahajauhot vintillä homehtuu!