Vanhan hirsirakennuksen kunnostus, luvat?

Tontilla oli vanha 100-vuotias hirsirakennus, noin 14 m2. Rakennus on ollut käyttämättömänä viimeiset 30 vuotta, toimien lähinnä tilapäismajoituksena ja varastotilana. Tontti on maaseudulla, haja-asutusalueella. Se on ns. rantatontti, itse rakemmus on noin 300 metrin päässä rannasta.

Rakennusta ei ole rekisteröity mihinkään rekisteriin emmekä mitään lupia hankkeeseen hakeneet.

Viime kesänä ryhdyimme kunnostamaan pytinkiä, tavoitteena säilyttää se ennenkuin se romahtaa kasaan. Ajatus oli että nostamme rakennusta paikoillaan ja vaihdamme muutaman hirsikerran. Työn edetessä kuitenkin kävi ilmi että hirsiä joudutaan vaihtamaan oletettua enemmän.

Lopulta vanhoja hirsiä jäi rakennukseen arviolta n. 15 %, loput jouduimme tekemään itse ns. suostopuista. Pytinki on nyt osapuilleen valmis, pinta-ala pieneni 9 neliöön, käyttötarkoituksena edelleen tilapäinen majoitus.

Nyt iski kuitenkin epäily, voiko rakennustarkastaja puuttua täjän, olemmeko tehneet jotain väärin? Kun kengittää hirsirakennusta ja vaihtaa vanhoja hirsiä uusiin, onko niiden hirsien määrää jotenkin määritelty = esim. vanhan rakennuksen hirsiä pitää käyttää joku tietty prosentti tms. ?

+x[quote]
[b]J5772692126 - 4/30/2017[/b]
Tontilla oli vanha 100-vuotias hirsirakennus, noin 14 m2. Rakennus on ollut käyttämättömänä viimeiset 30 vuotta, toimien lähinnä tilapäismajoituksena ja varastotilana. Tontti on maaseudulla, haja-asutusalueella. Se on ns. rantatontti, itse rakemmus on noin 300 metrin päässä rannasta.

Rakennusta ei ole rekisteröity mihinkään rekisteriin emmekä mitään lupia hankkeeseen hakeneet.

Viime kesänä ryhdyimme kunnostamaan pytinkiä, tavoitteena säilyttää se ennenkuin se romahtaa kasaan. Ajatus oli että nostamme rakennusta paikoillaan ja vaihdamme muutaman hirsikerran. Työn edetessä kuitenkin kävi ilmi että hirsiä joudutaan vaihtamaan oletettua enemmän.

Lopulta vanhoja hirsiä jäi rakennukseen arviolta n. 15 %, loput jouduimme tekemään itse ns. suostopuista. Pytinki on nyt osapuilleen valmis, pinta-ala pieneni 9 neliöön, käyttötarkoituksena edelleen tilapäinen majoitus.

Nyt iski kuitenkin epäily, voiko rakennustarkastaja puuttua täjän, olemmeko tehneet jotain väärin? Kun kengittää hirsirakennusta ja vaihtaa vanhoja hirsiä uusiin, onko niiden hirsien määrää jotenkin määritelty = esim. vanhan rakennuksen hirsiä pitää käyttää joku tietty prosentti tms. ?

[/quote]

Mitenkäs ensinnäkin haetaan lupia rakennukselle joka ei ole kirjoissa eikä kansissa...? Toisaalta ihmetyttää  että jos ei enempää jäänyt vanhasta jäljelle , niin miksi ei tehty kokonaan uutta ? Jos se on siinä sata vuotta seisonut, niin sen saa pistää kokonaan uusiksi, vaikka olisi rantasuoja-alueellakin. Ei muuta kun nuku yösi rauhassa! Mikä lienee ollut pintakäsittely aikaisemmin ? Rautavitrillillä tulee äkkiä harmaata, jos on käsittelemätöntä ollut, tai sitten lieteväriä, niin sulautuu äkkiä ympäristöön... Mitä on muuten nuo suostopuut; uusi sana meikäläiselle....?

Lupa-asia on monesta asiasta kiinni. Voi olla mahdollista, rakennus näkyy esim kaavakartoissa (vanha rakennuspaikka).
Sillä ei ole väliä montako hirttä on vaihdettu, vaan alueen tontin tai tilan rakennusoikeus on ratkaiseva. Jos alue on
ns rakennuskieltoaluetta voi torpan purku olla mahdollista. Minä kyllä ottaisin sen riskin ja menisin rakennusvalvonnan
pakeille ja selvittäisin asian. Nyt ollaan menossa “löysempään” suuntaan näissä lupa-asioissa ja toisaalta reilu käytös
rakennusvalvontaan päin voi auttaa asiaa…
 

Juuri noin. Toinen näkökohta kylläkin luvallisissa rakennuksissa on, että ensi kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta, jos haluaa täysin uuden rakennuksen vanhan paikalle. tällöin saattaa käydä niin, että uutta lupaa ei saakaan vanhan paikalle, mutta silloin kannatta jättää se “yksi hirsi”, josta sitten remppaa sen uuden, jolloin paikka “säilyy”.

Siis selvitä rehdisti välit rakennusvalvontaan, niin ei tule kahnauksia. Rakennusvalvonta sanoo, missä se kaappi seisoo eli talo.

Älkää höpiskö…! Siinä se koppero on sata vuotta seisonut, eikä vaikuta olleen edes naapureitten tiellä; puhumattakaan rakennustarkastajista; luulisi olleen aikaa puuttua, jos haluaa…? Nyt on korjattu, ja seisoo sata vuotta lisää ! Haja-asutusalue  9 neliön koppi 300m rannasta ; ajatelkaapa itse ! Ja mitäs se haittaa jos jossain kartassa näkyykin ? Sitä parempi jos joku sattuu pistäytymään; siinähän se koppi on; aivan papereitten mukaan…!
Tällaisia vanhoja kopperoita on paljon ! Tärkeää on niitten alkuperäisolemuksen säilyttäminen ja kunnossapito. Jos päästetään ränsistymään, niin on paljon suurempi riski, että alkaa sattua jonkun silmään!

Tällä toispuolen vettä on rehtiä porukkaa!

Ei noita rantakiville rakennettuja ikiaikaisia saunojakaan pois ole puratettu, paitsi sitten kun ovat tyystin romahtaneet. Niin kauan kun ovat kunnostuskelpoisia ovat saaneet olla.

Enpä tiedä  kummat on  on pahimpia ; nämä pykälien kiertäjät vai niitten "viilaajat…?
Jos nyt jätetään  kaava-,  rakennuskielto -  ja rantasuoja-alueet ; kuten muutkin mahdolliset seinälle maalatut pirut sikseen, ja pysytään tuossa alkuperäistapauksessa ! 
Siis ei kannata päästää niitä hyvillä puheilla tehtyjä sellaiseen kuntoon, että tarvitaan “uuden rakentamiseen verrattavia korjauksia” ! 
Kaava- alueen ulkopuolella saa tommoisen tönön purkaa ilman lupia ! Kaava-alueella karttoihin merkityn rakennuksen purkaminen vaatii luvan. Jos rakennusta ei ole merkitty karttaan, niin se on silloin luvaton, ja sen voi silloinkin purkaa itse , jos alkaa  mörkö pelottamaan… Jos se nyt sattuisi jonkun tarkastajan silmään, niin silloinkaan sitä purkamista ei tarvitse “anoa”; silloin se MÄÄRÄTÄÄN  ( Jos määrätään;  aika turvallisesti  taitaa seistä verroinkin nuo kunnossapidetyt “ikiaikaiset” !) Suomessakin ???

Kun päärakennus on 300 metrin päässä, ilmeisesti lähemmäksi rantaa ei ole myönnetty rakennuslupaa. Silloin tuo rakennus, josta jäljellä 15 % alkuperäisestä (eli 4-5 hirttä joita niitäkin on lyhennetty n. 25 cm kutakin)  voi olla rakennusviraston mielestä luvaton rakennus. Kiinteistöveroakaan siitä tuskin peritään, koska samalla myönnettäisiin että rakennuksella on kunnan mielestä lupa. Saattaa olla että rakennus  arvioidaan samalta pohjalta kuin jos joku toinen rakentaisi omistamansa metsäpalstan rantaviivaan 9 m2 kokoisen hirsimökin, jossa on sisällä sänky, pöytä, kaasujääkaappi, aurinkosähköt ym. Helposti tulee mieleen että kyseessä onkin kesämökki. Täältähän lupia ei kannata kysellä vaan rakennusvalvonta ratkaisee asian, esim. jos joku kansalainen valittaa rakennuksesta.